Suuri tuulivoimaturbiini Shangyi Manjingin tuulipuistossa Kiinassa. Kiinan tuulivarannot ovat huikean suuret ja niitä olisi helppo hyödyntää voittoa tuottaen mikäli investointeja ohjattaisiin fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin.
Kokouksen päätöslauselman mukaan 30 % vähennys teollisuusmailta
on välttämätön ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi alle kahteen
asteeseen EU:n tavoitteen mukaisesti. Jäsenmaat olivat kuitenkin
valmiita sitoutumaan nyt konkreettisiin toimiin vain 20 %
vähennyksen aikaansaamiseksi.
- EU:n asettamat ilmastotavoitteet ovat tärkeä signaali muulle
maailmalle ja tulevat edistämään kansainvälisiä neuvotteluja. On
kuitenkin sääli, että huippukokous ei pystynyt vielä sitoutumaan 30
% päästövähennykseen EU:ssa. Suomen ja EU:n ilmasto- ja
energiapolitiikan lähtökohdaksi tulee ottaa joka tapauksessa 30 %
päästövähennys jo nyt, sillä vähempi ei riitä ilmastonmuutoksen
torjumiseen. Urakan lykkääminen vaikeuttaisi päästövähennyksiin
pääsemistä ja heikentäisi EU:n linjausten uskottavuutta ulospäin,
toteaa Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta.
Greenpeacen mukaan seuraavan hallituksen tulee ensi töikseen
linjata keinot 30 % päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi
Suomessa. Vanhasen hallituksen ilmastopolitiikka on nojannut vain
vuoteen 2012 ulottuvaan tynkästrategiaan, mikä on näkynyt myös EU:n
tavoitteesta käydyssä keskustelussa. Kun omaa keinovalikoimaa ei
ole mietitty, jää ainoaksi strategiaksi suurilta kuulostavien
tavoitteiden jarruttaminen.
Tärkeä keino päästöjen vähentämiseksi on uusiutuvan energian
lisääminen. EU-maiden johtajat asettivat EU:n keskimääräiseksi
tavoitteeksi tuottaa 20 % EU:n energiasta uusiutuvista lähteistä
vuoteen 2020 mennessä. Suomelle aikanaan jyvitettävä tavoite tulee
olemaan huomattavasti suurempi. Vaikka uusiutuvan energian osuus on
meillä metsäteollisuuden jäteliemien hyötykäytön vuoksi jo
suhteellisen korkea, on tuulivoiman, biokaasun, peltobioenergian,
metsähakkeen ja maalämmön hyödyntäminen vielä alkutekijöissään.
- Suomen tavoite tulee todennäköisesti olemaan lähempänä 40 - 45
prosenttia. Se, miten helppoa tai vaikeaa tämän tavoitteen
saavuttaminen on, riippuu merkittävästi siitä, kuinka suuri
kokonaisenergiankulutuksemme on vuonna 2020 ja miten nopeasti
saamme uusia uusiutuvia energiamuotoja käyttöön. Jos satsaamme
voimakkaasti energiankulutuksen tehostamiseen on tavoitteen
saavuttaminen vastaavasti helpompaa. Euroopan johtajien kokouksessa
energiatehokkuus jäi valitettavasti jälleen kerran liian vähälle
huomiolle, toteaa Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa
Kosonen.
Kokous asetti myös 10 % vähimmäistavoitteen biopolttoaineiden
osuudelle liikenteessä. Greenpeacen mukaan EU:n on laadittava
sitovat kriteerit biopolttoaineiden tuotannon ympäristö-,
sosiaalisille ja ilmastovaikutuksille sekä satsattava
ensisijaisesti liikenteen energiankulutuksen vähentämiseen.
Other contacts:
Kaisa Kosonen, ilmastokampanjavastaava, Greenpeace, 050 3688 488
Lauri Myllyvirta, energiakampanjoitsija, Greenpeace, 050 3625 981
Mikael Sjövall, tiedottaja, Greenpeace, 050 3696 202