Lehdistötiedote - helmikuu 20, 2007
Greenpeace pitää EU:n ympäristöministerien tuoretta päätöstä tukea vähintään 20 % päästövähennystavoitetta tärkeänä viestinä, joka parantaa EU:n kykyä viedä kansainvälisiä neuvotteluita oikeaan suuntaan. Toisaalta Suomen hallituksen uhkapeli ilmastotavoitteella oli vastuutonta - vain muiden EU-maiden joustavuus mahdollisti sovun syntymisen.
Suomi jäi ainoaksi Länsi-Euroopan maaksi joka suhtautui
vastahakoisesti 20 % tavoitteeseen. Monet muut EU-maat Ruotsin ja
Tanskan johdolla pitivät tätä liian vaatimattomana ja halusivat
sitoutua välittömästi 30 prosenttiin. Greenpeace muistuttaa, että
20 % päästövähennys teollisuusmaissa vuoteen 2020 mennessä ei
riittäisi vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Ympäristöministerien hyväksymän linjauksen mukaan EU sitoutuu 30 %
vähennykseen kun uusi ilmastosopimus saadaan syntymään.
- Ympäristöneuvoston päätelmiin kirjatut päästötavoitteet ovat
tärkeä signaali muulle maailmalle siitä, että EU on tosissaan. Ne
vievät keskustelua mm. USA:ssa ja Aasian nopeasti teollistuvissa
maissa oikeaan suuntaan. Samalla 20 % vähimmäistavoite antaa
yrityksille mahdollisuuden varautua tulevaan ilmastopolitiikkaan ja
hyödyntää sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia, Greenpeacen
energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta totesi.
- On kestämätöntä, että EU:n vauraimpiin ja kilpailukykyisimpiin
maihin kuuluva Suomi kiristää itselleen erikoiskohtelua uhkaamalla
torpedoida koko esityksen ja siten EU:n ilmastopolitiikan. Jos pari
maata enemmän olisi ollut Suomen linjalla, sopua tuskin olisi
saavutettu. Suurin osa EU-maista onneksi näki napaansa pidemmälle,
Myllyvirta arvioi.
Pääministeri Vanhanen perusteli aiemmin tällä viikolla Suomen
vastahakoisuutta valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT)
arvioilla päästövähennysten kustannuksista. Koko arvio perustuu
hyvin pessimistisiin oletuksiin ja lisäksi Vanhanen on siteerannut
tarkoitushakuisesti vain kaikkein pessimistisintä skenaariota.
VATT ei huomioi mitenkään sitä, että korkeampi päästöoikeuden
hinta loisi ennennäkemättömän kysynnän päästöjä vähentävälle
teknologialle, jossa Suomella on paljon osaamista. Lisäksi VATT on
lähtenyt siitä, että päästökauppasektorin ulkopuolella ei
toteutettaisi mitään uusia toimia, jolloin koko päästövähennystarve
kohdistuisi päästökauppasektorin yrityksiin.
- Arviot päästövähennysten kustannuksista kuvastavat sitä, että
hallitus näkee ilmastonmuutoksen torjumisen pelkästään uhkana. VATT
väitti jo päästökaupan vievän Suomesta yli 10 000 työpaikkaa, eli
uhkakuvien maalailussa ei ole mitään uutta. Päästöjen vähentäminen
parantaisi mm. Euroopan energiaomavaraisuutta ja edistäisi
vähäpäästöisen teknologian ja tuotannon kehitystä. Tulevaisuudessa
ne ovat yhä tärkeämpiä kilpailutekijöitä, Myllyvirta muistutti.