Tyypillinen suomalainen talo hukkaa paljon energiaa.
Kun samaan aikaan uusiutuvan energian käyttö kasvaa, koko Suomen
rakennuskanta voitaisiin lämmittää uusiutuvilla
energianlähteillä.
- Asunnon ostaminen on sekä taloudellisesti että ilmaston
kannalta suurin päätös, jonka useimmat meistä tekevät elämässään.
Nykyiset rakentamismääräykset sallivat energiantuhlauksen, joka
tulee kalliiksi ilmastolle ja asunnon ostajille. Uusien rakennusten
energiankulutusta voidaan vähentää 60-70 prosentilla kiristämällä
rakennusmääräyksiä asteittain matalaenergiarakentamisen
tasolle.Matalaenergiarakentamisella voi säästää kymmeniä tuhansia
euroja lämmityslaskuissa ja jopa satoja tonneja
hiilidioksidipäästöjä yhden pientalon käyttöaikana, Greenpeacen
energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta kertoo.
Greenpeacen raportin mukaan suurten rakennusyritysten ja
talonvalmistajien toiminta on pääosin kaukana
matalaenergiarakentamisesta. Suuret rakennusyritykset rakentavat
lähes poikkeuksetta rakennusmääräysten minimitason mukaan, eli
energiaa tuhlaavasti. Tietoa pakettien ja kohteiden
energiankulutuksesta ja siihen vaikuttavista ratkaisuista on
niukasti. Joukosta erottuu edukseen lähinnä Pyhännän Rakennustuote
Oy:n valmistama Jukka-talo.
- Useimmilla asunnon ostajilla ei ole mahdollisuutta vaatia
matalaenergiataloa, jos sitä ei ole helposti tarjolla.
Vapaaehtoisuuteen perustuva lähestymistapa on epäonnistunut.
Valtion voimakas ohjaus matalaenergiarakentamiseen olisi ilmaston,
asunnon ostajien ja rakennusalan etu, Myllyvirta toteaa.
- Meidän on pystyttävä yhtä hyvään rakentamiseen kuin
esimerkiksi Ruotsissa. Vuoden 2008 alussa otetaan käyttöön
rakennusten energiatodistukset. Suomessa A-luokkaan kuuluvan talon
energiankulutus saa olla enintään 150 kilowattituntia
neliömetriltä. Ruotsissa A-luokan talon energiankulutus saa olla
vain 100 kilowattituntia neliömetriltä, Myllyvirta vertaa.
- Suomen nykyisestä, paljon energiaa kuluttavasta
rakennuskannasta suurin osa on käytössä vielä vuonna 2050.
Rakennuksia peruskorjataan kiihtyvään tahtiin, mutta
energiaparannuksia saadaan aikaan vähän. Kuitenkin monien vanhojen
rakennusten energiankulutus voidaan jopa puolittaa mm. lämmön
talteenotolla, uusilla ikkunoilla ja lisäeristyksellä. Parannuksia
tulee vauhdittaa luomalla velvoite energiaa säästäviin muutoksiin
peruskorjausten yhteydessä.
- Myös kuntien myöntämät energia-avustukset tulee
5-10-kertaistaa nykyisestä, jotta niitä riittää kaikkiin
peruskorjauksiin, Myllyvirta sanoo.
Uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksestä on tällä
hetkellä noin kolmannes ja kaukolämmön tuotannosta vain 15
prosenttia. Rakennusten energiankulutuksen minimoiminen
mahdollistaisi siirtymisen lähes kokonaan uusiutuviin
energialähteisiin 2030-luvulla, Myllyvirta summaa.
PowerPoint -esitys raportista:
(Lauri Myllyvirran alkuperäinen, tiedotustilaisuudessa esitetty
PowerPoint -esitys löytyy
täältä)
Other contacts:
Lisätietoja: energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta, Greenpeace, 050-362 59 81