Lehdistötiedote - tammikuu 28, 2009
Euroopan komission tänään julkistamasta ilmastopolitiikan tiedonannosta on poistettu viime metreillä tärkeitä elementtejä, kuten ehdotukset kehitysmaille suunnattavan taloudellisen avun määrästä. Tiedonanto on EU:n avaus kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, joita käydään kiihtyvässä tahdissa kuluvan vuoden aikana. Kioton pöytäkirjan jatkosopimus on määrä solmia Kööpenhaminassa joulukuussa.
Ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta ja veden puutetta monissa kehitysmaissa.
- Tiedonanto sisältää hyviä linjauksia, kuten periaatteen siitä,
että teollisuusmaiden tulisi maksaa päästöoikeuksistaan joko veron
tai huutokaupattavien oikeuksien muodossa. Näin kerättäisiin rahaa
ilmastokriisin hoitoon saastuttaja maksaa -hengessä. On kuitenkin
kiusallista, että komissio ei edelleenkään kykene esittämään
arviota kehitysmaille suunnattavan rahoitusavun suuruudesta,
Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen sanoo.
- Vastuu jää nyt ministereille. Niiden on lyötävä konkreettisia
numeroita pöytään summista, joita EU on valmis pistämään
kansainvälisen ilmastokriisin torjumiseen, painotti Kosonen.
- Talouskriisin hoitoon rahaa on löytynyt nopeasti ja paljon.
Nyt puhutaan paljon vakavammasta kriisistä, joten on syytä toivoa,
että rahaa metsien suojeluun, puhtaan teknologian rahoittamiseen ja
sopeutumiseen kehitysmaissa löytyy riittävästi. Meillä täytyy olla
varaa pelastaa itsemme ilmastokaaokselta, muistutti Kosonen.
Vaikka tulevan ilmastosopimuksen päähuomio täytyy
päästörajoituksissa ja sen myötä yksityisten rahavirtojen
uudelleenohjaamisessa, tarvitaan ilmastokriisin hoitoon myös
julkista rahaa. Greenpeace arvioi, että vuoden 2020 paikkeilla
rikkaiden teollisuusmaiden on rahoitettava kehitysmaiden toimia
noin 110 miljardin euron edestä vuosittain. Tästä EU:n vastuulla on
noin neljännes.
Greenpeace vaatii ministereitä myös korottamaan vuoden 2020
ilmastotavoitettaan 30 prosentista 40 prosenttiin. Tuoreen
ilmastotieteen valossa on täysin selvää, että teollisuusmailta
tullaan tarvitsemaan aiemmin arvioitua suurempia päästövähennyksiä,
jotta lämpeneminen voitaisiin kohtuullisella varmuudella rajoittaa
alle vaarallisen kahden asteen rajan.
Lisätietoja:
Greenpeacen taustapaperi (englanniksi)
Other contacts:
Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, Greenpeace, p. 050 368 8488
Joris den Blanken, ilmastovastaava, Greenpeace European Unit, +32 476 96 13 75
Juha Aromaa, tiedotuspäällikkö, Greenpeace, p. 050 369 6202