Ilmastoystävällisyys vaaleissa kannatti

zoomaus

Greenpeace jalkautui helmikuun puolivälissä Oulun kaduille kehottamaan äänestäjiä miettimään, mitä heidän ehdokkaansa on valmis tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

- Ehdokkaat, jotka nostivat ilmasto- ja energia-asiat vaaliteemoihinsa sekä tukivat konkreettisia uusiutuviin ja energiatehokkuuteen liittyviä toimia saivat keskimääräistä enemmän ääniä omissa puolueissaan. Näyttäisi siis siltä, että ilmastoystävällisyys näissä vaaleissa kannatti, totesi Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta.

Analyysi osoitti myös, että uudet, ensimmäistä kauttaan aloittavat kansanedustajat suhtautuvat ilmastonmuutoksen torjumiseen ja esimerkiksi energiatehokkuuden edistämiseen positiivisemmin kuin edellisen eduskunnan kansanedustajat. Suhtautuminen ydinvoimaan taas on kielteisempää. Kokonaisuutena näkemyserot edellisen ja nyt aloittavan eduskunnan välillä ovat vaalikonevastausten perusteella pieniä.

- Seuraavat neljä vuotta ovat ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Kioton pöytäkirjalle täytyy pystyä neuvottelemaan tehokas jatkosopimus, ja kotimaassa vuoden 2020 päästötavoitteen saavuttamisessa ei ole vaalikautta hukattavana, painotti Myllyvirta.

- Ensi töikseen hallituksen tulee edellisen eduskunnan päätöksen mukaisesti laatia pitkän tähtäimen ilmastostrategia. Lähtökohdaksi sille tulee asettaa EU:n tavoitteen mukaisesti 30 % päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä sekä kymmenien tuhansien työpaikkojen luominen uusiutuvan energian tuotantoon ja teknologiavientiin, hän jatkoi.

Ainakin eduskunnan puolella tilanne näyttää lupaavalta. Kaksi kolmasosaa uuden eduskunnan kansanedustajista näkee, että EU:n tulisi olla kansainvälisesti edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita. Lisäksi kolme neljästä kansalaisjärjestöjen vaalikoneeseen vastanneesta 121 kansanedustajasta on sitä mieltä, että Suomen on vähennettävä päästöjään voimakkaasti, reilusti alle puoleen vuoteen 2050 mennessä ja luotava pitkän aikavälin ilmastostrategia, jonka tavoitteet kirjataan hallitusohjelmaan. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki valitut kansanedustajat kannattivat MTV3:n vaalikoneessa tukitoimia uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi.

- Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei tule Suomessa lisääntymään merkittävästi ilman uusia ohjauskeinoja. Muissa EU-maissa uusiutuvan energian tuottajille taattava minimihinta on osoittautunut tehokkaimmaksi edistämiskeinoksi. Tällainen järjestelmä on luotava Suomessakin ja sen on koskettava sekä sähköntuotantoa että kaukolämmön tuotannossa käytettäviä polttoaineita, totesi Myllyvirta.