Ilmakuvaa metsätuhosta Greenpeacen Sumatran metsäaseman lähellä. Palmuöljy-yhtiöt tuhoavat ojittamalla ja polttamalla suosademetsää öljypalmuistutusten tieltä. Metsän tuhoaminen vastaa noin viidenneksestä maailman kasvihuonekaasujen päästöistä.
Tämä on riskinä rahoitusmallissa, jossa teollisuusmaat ja niissä
toimivat yritykset voivat välttää omia päästövähennyksiään
rahoittamalla projektikohtaisia metsityshankkeita
kehitysmaissa.
- Indonesian viranomaisten hyväksymät ja kansainvälisten
yhtiöiden toteuttamat metsityshankkeet eivät ota huomioon
paikallisten ihmisten oikeuksia ja tarpeita. Oikeudellisesti
tilanne on absurdi: paikallisilla ihmisillä ei ole sananvaltaa
hankkeiden toteuttamiseen eikä mahdollisuuksia viedä
kiistakysymyksiä oikeuteen, sanoo Greenpeacen tilaisuudessa
keskiviikkona puhunut indonesialainen SAWIT Watch -järjestön
aktivisti ja palmuöljyn sertifiointijärjestelmä RSPO:n hallituksen
jäsen Norman Jiwan.
Esimerkkinä Jiwan käytti Acehin maakunnassa Indonesiassa olevaa
Ulu Masen metsiensuojeluhanketta, jossa ovat osallisina muun muassa
Acehin hallitus, Maailmanpankki sekä Merrill Lynch.
- Esimerkiksi hankkeeseen liittyvät erimielisyydet käsitellään
Singaporen tuomioistuimissa, jonne paikallisten ihmisten on
mahdoton saattaa tapauksiaan käsiteltäväksi, Jiwan jatkaa.
Greenpeacen tänään julkistaman raportin Carbon Scam: Noel Kempff
Climate Action Project and the Push for Sub-national Forest Offsets
mukaan vastaavia ongelmia liittyy myös muihin metsähankkeisiin.
Raportti käy läpi Boliviassa toteutetun Noel Kempff Climate Action
Project -hankkeen, joka on yksi pitkäaikaisimmista ja parhaiten
tunnetuista ilmastolähtöisen metsiensuojelun koehankkeista.
Raportti nostaa esiin useita ongelmia, joita tämän tyyppiseen
hankepohjaiseen metsiensuojeluun liittyy. Niin kutsutuissa
REDD-hankkeissa (Reduced Emissions from Deforestation and
Degradation) on vaikea estää sitä, että samalla kun metsää
suojellaan tietyllä alueella, hakkuut ja niistä aiheutuvat päästöt
siirtyvät muille alueille.
Raportti osoittaa myös, etteivät tällaiset hankkeet välttämättä
tuota päästövähennyksiä sen enempää kuin mitä olisi tapahtunut
ilman hankerahoitustakin. Ei myöskään ole varmaa, kuinka pysyviä
hankkeissa syntyneet päästövähennykset ovat, sillä metsä voi
esimerkiksi palaa yhdessä yössä - vieden mukanaan
päästövähennykset.
Boliviassa maan metsien hävitys on koko Noel Kempff -hankkeen
aikana lisääntynyt, vaikka samaan aikaan hankkeeseen osallistuneet
hiili- ja öljy-yhtiöt suunnittelivat kuittaavansa merkittävän osan
kotimaassaan syntyvistä päästöistään hankkeen tuottamilla
päästövähennysyksiköillä. Noel Kempff -hankkeen päästövähennykset
kutistuivat hankkeen aikana (1997-2009) lähes kymmenesosaan
yhtiöiden ilmoittamasta määrästä.
- Sekä metsien suojelun että ilmaston kannalta tällaisten
virtuaalisten päästövähennysten hyväksyminen osaksi
REDD-järjestelmää olisi täysin kestämätöntä, Greenpeacen
ilmastovastaava Simo Kyllönen sanoo.
- Metsien suojelun liittäminen päästökauppaan olisi järjetöntä.
Meillä ei ole varaa valita, lopetetaanko trooppisten metsien
hävitys vai rajoitetaanko fossiilisten polttoaineiden käyttöä,
sillä ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan kiireisesti molempia,
muistuttaa Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen.
Päästövähennyshyvityksiä teollisuusmaiden yrityksille tuottavat
hankkeet on hylättävä metsiensuojelun keinovalikoimasta.
Hankepohjaisen tarkastelun sijaan maiden metsiä tulee tarkastella
kokonaisuutena, joka estää metsäkadon siirtyminen paikasta
toiseen.
- Hiilivoimaloiden omistajat säästäköön rahansa puhtaan
teknologian käyttöönottoon ja päästövähennyksiin, jotka voidaan
todentaa ja jotka ovat pysyviä. Metsien suojelun rahoitus
puolestaan hoituu parhaiten rahaston kautta, muistuttaa
Kyllönen.
Kestäväksi ratkaisuksi metsiensuojeluun Greenpeace esittää
kansainvälistä metsärahastoa, joka perustettaisiin osana
Kööpenhaminan ilmastosopimusta. Ennustettavan ja pysyvän
rahoitusmekanismin voisi taata esimerkiksi päästövähennysyksiköiden
kansainvälisellä huutokaupalla. Rahoituksen on oltava vähintään
noin 30 miljardia euroa vuosittain, jotta trooppinen metsäkato
kyetään pysäyttämään ennen vuotta 2020.
Carbon Scam -raportti
Greenpeacen kanta metsien suojeluun ilmastosopimuksessa
Norman Jiwan puhuu maanantaina 19.10. ja tiistaina 20.10. Suomen
luonnonsuojeluliiton ja Helsingin yliopiston järjestämässä
seminaarissa, lisätietoja:
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastonmuutos-ja-kehitys/ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertue
Other contacts:
Ilmastovastaava Simo Kyllönen, puhelin 040 1976 2620
Palmuöljyvastaava Maija Suomela, puhelin 040 180 9303 (Norman Jiwanin haastattelupyynnöt)
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202