Vuosina 2005-2015 valmistuvat tai valmistuviksi suunnitellut, polttoaineteholtaan vähintään 80 MW:n
voimalaitokset. Voimalan koko osoittaa sen tehoa ja savun väri hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti.
"Ydinvoimayhtiöt ovat julistaneet vuosikaudet, miten ydinvoiman
lisärakentaminen mahdollistaa kivihiilivoimaloiden sulkemisen.
Samalla ne rakentavat uusia kivihiilivoimaloita, joita niillä ei
ole mitään aikomusta sulkea vuosikymmeniin. Lisäksi selvityksessä
kävi ilmi, että suunnitellut ydinvoimalahankkeet ovat jo nyt
heikentäneet energiayhtiöiden halua investoida uusiutuvaan
bioenergiaan", sanoo Greenpeacen energiavastaava Lauri
Myllyvirta.
PVO:n ja Fortumin vuosina 2005-2015 rakentamat ja suunnittelemat
uudet voimalat tuottaisivat neljä miljoonaa tonnia
hiidioksidipäästöjä. Määrä on yli 10 prosenttia Suomen sähkön ja
lämmön tuotannon koko päästöistä ja vastaa sitä, että kaikilla
suomalaisilla henkilöautoilla ajettaisiin 20 kilometriä enemmän
päivittäin. PVO ja Fortum ovat vastuussa kolmesta neljäsosasta
uusien voimaloiden päästöistä ja kaikista kivihiiltä käyttävistä
hankkeista.
Greenpeacen selvitys osoittaa, että uudet investoinnit menevät
saastuttaviin polttoaineisiin ja vanhaan tekniikkaan. Monessa
tapauksessa päästöt energiayksikköä kohden ovat jopa suurempia kuin
vanhoissa voimaloissa. Poistuvat yksiköt korvataan yleensä
suuremmilla, mikä tarkoittaa, että myös kokonaispäästöt
kasvavat.Lisäksi monissa voimaloissa edes tekniset ratkaisut eivät
mahdollista uusiutuvien polttoaineiden osuuden nostamista lähelle
sataa prosenttia ilman kalliita muutostöitä.
"Suomessa investoidaan nyt uuteen kapasiteettiin
poikkeuksellisen paljon, sillä voimaloita vanhenee ja niitä
suljetaan kiristyvien EU-normien vuoksi. Nyt olisi hyvä
mahdollisuus uudistaa energiantuotantoa myös
hiilidioksidipäästöiltään paremmaksi, mutta on pöyristyttävää
huomata, että kehitys menee itse asiassa päinvastaiseen suuntaan..
Tehtävät virheinvestoinnit tulevat kalliiksi, kun päästötavoitteet
tiukkenevat. Suomen energiajärjestelmän täytyy toimia käytännössä
nollapäästöillä vuonna 2050, eli silloin, kun nyt rakennettavat
laitokset tulevat käyttöikänsä päähän", Myllyvirta toteaa.
Bioenergia, tuulivoima ja muu uusiutuva energia vastaavat vain
neljäsosasta sähkön ja lämmön tuotannon suunnitellusta lisäyksestä.
Joukkoon mahtuu kuitenkin myös hyviä hankkeita, kuten Rovaniemen
Energian 75-prosenttisesti uusiutuvaa bioenergiaa käyttävä sähkön
ja lämmön yhteistuotantolaitos sekä viimein käynnistyvät
tuulivoimahankkeet.
Greenpeace vaatii hallitukselta voimakkaampia viestejä
energiayhtiöille kivihiilen ja turpeen käytön vähentämisestä sekä
uusiutuvan energian lisäämisestä. Suomen tulee sitoutua tiukkoihin
päästövähennystavoitteisiin ilmastolailla. Rakennusten ja
sähkölaitteiden energiantarpeen vähentämiseksi tarvitaan laaja
kansallinen ohjelma.
"Rakennusten lämmönkulutus voidaan puolittaa 30 vuodessa
vähentämällä energian tarvetta sekä uusio- että
korjausrakentamisessa. Sähkön tarvetta voidaan vähentää järkevillä
teknisillä ratkaisuilla Olkiluoto 3:n tuotannon verran vuoteen 2020
mennessä. Mitä kauemmin näihin mahdollisuuksiin tarttumista
lykätään, sitä enemmän saastuttavia ja kalliita voimaloita Suomeen
nousee", Myllyvirta varoittaa.
Other contacts:
Lauri Myllyvirta, energiavastaava, Greenpeace, puhelin 050 3625 981
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 3696202