Lehdistötiedote - kesäkuu 24, 2009
Suomi ajaa EU:ssa joustoja vanhojen hiili- ja turvelaitosten päästövaatimuksiin, jotka koskevat mm. happamoittavia saastepäästöjä sekä pienhiukkasia. Luxemburgiin kokoontuvat ympäristöministerit päättävät torstaina teollisuuslaitosten ilmansaastepäästöjä koskevasta ns. IED-direktiivistä.
RWE:n ruskohiilivoimala Frimmersdorfissa on Saksan pahin saastuttaja.
"Suomalaiset poliitikot vakuuttavat yksi toisensa jälkeen,
kuinka runsaspäästöisistä hiili- ja turvelaitoksista on päästävä
pian eroon. Nyt Suomi on osaltaan vaatimassa, että juuri näiden
samojen laitosten päästövaatimuksien tiukentamista pitäisi siirtää
pitkälle vuoden 2020 jälkeen ja lisäksi vaatimuksia pitäisi
heikentää. Tämä osoittaa vain, ettei Suomella ole todellista
aikomusta näiden laitosten sulkemiseen", sanoo Greenpeacen
ilmastovastaava Simo Kyllönen.
Direktiivin tarkoituksena on vähentää teollisuuden ja
energiantuotannon saastepäästöjä merkittävästi koko Euroopan
alueella. Jos Suomen kannattamat lievennykset menevät läpi, saavat
vanhat, suuret hiili- ja turvevoimalat kaikkialla EU:ssa käydä
kolme ja puoli kuukautta vuodessa vuoteen 2024 asti. Suomi on myös
vaatinut kansallisille viranomaisille valtuuksia myöntää
lisäpoikkeuksia.
Osa EU-maista vaatii vahvaa direktiiviä ja katsoo, että
erilaiset joustot ja poikkeukset vaarantavat direktiivin
ympäristönsuojelutavoitteet. Vahvan direktiivin puolustamisen
sijaan Suomi on liittynyt ympäristönsuojelua vastustavien maiden,
kuten Bulgarian, Puolan ja Romanian joukkoon. Tiukkojen
ilmansaastenormien pitäisi olla erityisesti Suomen edun mukaisia,
sillä suuri osa saasteistamme tulee kaukolaskeutumina muista
EU-maista. Suomen ajamat poikkeukset eivät mahdollista vanhojen
voimaloiden käytön jatkamista ainoastaan Suomessa vaan koko
EU:ssa.
"Mikäli ilmastotavoitteisiin suhtauduttaisiin oikealla
vakavuudella, Suomen ympäristö- ja ilmastopolitiikan tavoitteena
tulisi olla vanhojen hiili- ja turvelaitosten korvaaminen
puhtaimpaan teknologiaan perustuvilla uusiutuvan energian
laitoksilla vuoteen 2020 mennessä. Jatkoajan vaatiminen näille
laitoksille kaikkialla EU:ssa on huolestuttava viesti Suomen
ilmastopolitiikan suunnasta", Kyllönen jatkaa.
Suomen ajamat poikkeukset eivät koske ainoastaan pieniä
huippuvoimaloita, jotka ovat jossain määrin kansallinen kysymys.
Toteutuessaan hiili- ja turvevoimaloille vaaditut porsaanreiät
heikentävät ilmanlaatua ja pitävät ilmastonmuutosta kiihdyttäviä
päästöjä korkealla kaikkialla Euroopassa.