Suomi ajaa vanhoille hiilivoimaloille lisäaikaa EU:ssa

Lehdistötiedote - kesäkuu 24, 2009
Suomi ajaa EU:ssa joustoja vanhojen hiili- ja turvelaitosten päästövaatimuksiin, jotka koskevat mm. happamoittavia saastepäästöjä sekä pienhiukkasia. Luxemburgiin kokoontuvat ympäristöministerit päättävät torstaina teollisuuslaitosten ilmansaastepäästöjä koskevasta ns. IED-direktiivistä.

RWE:n ruskohiilivoimala Frimmersdorfissa on Saksan pahin saastuttaja.

"Suomalaiset poliitikot vakuuttavat yksi toisensa jälkeen, kuinka runsaspäästöisistä hiili- ja turvelaitoksista on päästävä pian eroon. Nyt Suomi on osaltaan vaatimassa, että juuri näiden samojen laitosten päästövaatimuksien tiukentamista pitäisi siirtää pitkälle vuoden 2020 jälkeen ja lisäksi vaatimuksia pitäisi heikentää. Tämä osoittaa vain, ettei Suomella ole todellista aikomusta näiden laitosten sulkemiseen", sanoo Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen.

Direktiivin tarkoituksena on vähentää teollisuuden ja energiantuotannon saastepäästöjä merkittävästi koko Euroopan alueella. Jos Suomen kannattamat lievennykset menevät läpi, saavat vanhat, suuret hiili- ja turvevoimalat kaikkialla EU:ssa käydä kolme ja puoli kuukautta vuodessa vuoteen 2024 asti. Suomi on myös vaatinut kansallisille viranomaisille valtuuksia myöntää lisäpoikkeuksia.

Osa EU-maista vaatii vahvaa direktiiviä ja katsoo, että erilaiset joustot ja poikkeukset vaarantavat direktiivin ympäristönsuojelutavoitteet. Vahvan direktiivin puolustamisen sijaan Suomi on liittynyt ympäristönsuojelua vastustavien maiden, kuten Bulgarian, Puolan ja Romanian joukkoon. Tiukkojen ilmansaastenormien pitäisi olla erityisesti Suomen edun mukaisia, sillä suuri osa saasteistamme tulee kaukolaskeutumina muista EU-maista. Suomen ajamat poikkeukset eivät mahdollista vanhojen voimaloiden käytön jatkamista ainoastaan Suomessa vaan koko EU:ssa.

"Mikäli ilmastotavoitteisiin suhtauduttaisiin oikealla vakavuudella, Suomen ympäristö- ja ilmastopolitiikan tavoitteena tulisi olla vanhojen hiili- ja turvelaitosten korvaaminen puhtaimpaan teknologiaan perustuvilla uusiutuvan energian laitoksilla vuoteen 2020 mennessä. Jatkoajan vaatiminen näille laitoksille kaikkialla EU:ssa on huolestuttava viesti Suomen ilmastopolitiikan suunnasta", Kyllönen jatkaa.

Suomen ajamat poikkeukset eivät koske ainoastaan pieniä huippuvoimaloita, jotka ovat jossain määrin kansallinen kysymys. Toteutuessaan hiili- ja turvevoimaloille vaaditut porsaanreiät heikentävät ilmanlaatua ja pitävät ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä korkealla kaikkialla Euroopassa.