Mielenosoitus YK:n ilmastokonferenssissa Bonnissa. Aktivisti keskustelee ohikulkijan kanssa konferenssin tapahtumapaikkana olevan Maritim-hotellin edustalla. Banderollissa kehotetaan neuvottelijoita heräämään ennen kuin on liian myöhäistä.
"Johtavien ilmastotutkijoiden mukaan maailman ilmastopäästöt on
käännettävä nopeaan laskuun viiden vuoden sisällä. Ryhmä
teollisuusmaita on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei niillä ole
aikomustakaan ottaa tutkijoiden varoituksia vakavasti", sanoo
Greenpeacen ilmastoneuvonantaja Kaisa Kosonen Bonnista. "USA,
Australia, Uusi-Seelanti, Japani, Venäjä ja Kanada käyttäytyvät
kuin mitään todellista uhkaa ei olisikaan ja laittavat kansalliset
lyhyen aikavälin intressinsä maailmanlaajuisen ilmastokriisin
torjumisen edelle."
Teollisuusmaiden tähän mennessä julkistamat kansalliset
tavoitteet jäävät kauas siitä, mitä niiltä ilmastotieteen valossa
tarvittaisiin. Japani ilmoitti keskiviikkona, että se aikoo
vähentää päästöjä ainoastaan 8 %. Uusi-Seelanti ei ole vaivautunut
ilmoittamaan vielä tavoitetta, ja Kanadan päästöt ovat vähennysten
sijaan kasvamassa. Australia asettaa omille vaatimattomille
toimilleen mittavia ehtoja ja USA:n tavoite yltää vaivaiseen 0-4 %
vähennykseen.
"Teollisuusmailta tarvitaan 40 prosentin päästövähennykset
vuoteen 2020 mennessä, mutta tähän mennessä ilmoitetut vähennykset
yltävät vain 8 - 15 prosenttiin. Teollisuusmaat ovat
neuvottelemassa sopimusta, joka voi johtaa yli 3 asteen lämpötilan
nousuun ja sitä myötä katastrofaalisiin seurauksiin, toteaa
Kosonen.
"Kolmen asteen lämpeneminen johtaisi katastrofaalisiin ja
peruuttamattomiin seurauksiin. Joka kolmas eliölaji voisi hävitä
sukupuuttoon ja suurin osa Amazonin sademetsistä muuttua
savanniksi. Mannerjäätiköiden peruuttamaton sulaminen voisi
käynnistyä. Teollisuusmaat pelaavat uhkapeliä huikein panoksin.
Kun itseään ruokkivat seuraukset kerran ryöstäytyvät käsistä, ei
prosesseja voi peruuttaa enää millään rahalla maailmassa,"
varoittaa Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen. "Mutta missä
on se vakavuus ja tarmo, jolla nämä samat maat tarttuivat
talouskriisin hoitoon?"
EU on pyrkinyt johtamaan ilmastoneuvotteluja, mutta tällä
viikolla unionin valtiovarainministerit osoittivat, ettei
heilläkään ole aikomusta tulla vastaan maita, jotka kärsivät
kaikkein pahimmin ilmastomuutoksen seurauksista. Ministerit eivät
luvanneet rahoitusta kehitysmaiden ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen, metsäkadon estämiseen sekä yhteiskuntien muuttamisen
vähäpäästöisiksi.
"Euroopan maat katselevat vierestä, kun muut teollisuusmaat
murentavat toiveet tehokkaasta ja reilusta ilmastosopimuksesta
Kööpenhaminassa. Euroopan olisi korkea aika astua esiin ja
taistella tehokkaan ilmastosopimuksen puolesta", painottaa
Kosonen.
Euroopan unionilla ja sen jäsenmailla on mahdollisuus ottaa uusi
suunta ensi viikolla alkavassa huippukokouksessa. Samaan aikaan
Suomen eduskunta kokoontuu päättämään maamme ilmastostrategiasta.
"On tärkeää huomata, ettei Suomen omakaan strategia nykyisellään
pääse kuin 5-10 % päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Myös
Suomelta tarvitaan ryhtiliikettä", muistuttaa Simo Kyllönen.