Ruotsin Kuninkaallisen teknisen korkeakoulun korroosiotutkija
Peter Szakalos toteaa tutkimuksen perusteella, etteivät ydinjätteen
säilyttämiseen suunnitellut kuparikapselit ole riittävän
turvallisia. [1] Muun muassa Wasa-laivan mukana uponneet
kuparikolikot ovat herättäneet tutkijoiden epäilyt. Szakaloksen
mukaan kuparikolikot ovat olleet 333 vuotta hyvin samanlaisissa
olosuhteissa kuin mihin ydinjäte on suunniteltu varastoitavaksi
Ruotsin Forsmarkissa. Kolikot ovat maanneet pohjasedimentin
hapettomassa savessa. Tutkimuksesta tehty raportti osoittaa
havainnollisesti, kuinka voimakkaasti kuparikolikot ovat syöpyneet
[2].
Tähän mennessä on uskottu, että viiden senttimetrin vahvuinen
kuparikapseli riittäisi ydinjätteen varastoimiseen.
Ruotsalaistutkimuksessa on tehty laskelmia, joiden mukaan tämän
vahvuinen kuparikapseli syöpyy puhki paljon nopeammin kuin 100 000
vuodessa. Tämän ajan ydinjäte on pidettävä erillään ihmisistä ja
muusta ympäristöstä. Tutkimuksen mukaan kuparia olisi oltava
pikemminkin metri.
Olkiluotoon suunniteltu ydinjäteluola on teknisiltä
ratkaisuiltaan samanlainen kuin Forsmarkiin suunniteltu, mutta
Olkiluodon kalliossa on huomattavasti enemmän vettä, jolloin
kuparin korroosio on vielä suurempi vaara kuin Ruotsissa.
.
"Ydinvoimalat tuottavat maailman vaarallisinta jätettä, jota
syntyy Suomessa noin 200 kiloa päivässä jo nyt. On vastuutonta
suunnitella ydinvoiman lisärakentamista, kun emme edes tiedä, miten
siitä syntyvä tappavan säteilevä jäte voidaan säilyttää kymmenien
tuhansien sukupolvien ajan", sanoo Greenpeacen energiavastaava
Lauri Myllyvirta.
"Sitoutuminen ruotsalaiseen ydinjäteluolan konseptiin on
Suomessa tapahtunut pikavauhtia ja ilman Ruotsissa käytyä
kansalaiskeskustelua. Tärkeintä olisi saada ydinjäte mahdollisimman
nopeasti suojattuihin välivarastoihin ja myöntää, että
hyväksyttävää ratkaisua pysyvään ja peruuttamattomaan hautaamiseen
ei ole", Myllyvirta toteaa.
Viitteet:
[1] Sveriges radio 30.9.2009: Koppar för slutförvar fräts
sönder.
http://www.sr.se/cgi-bin/p1/program/artikel.asp?ProgramID=406&nyheter=1&Artikel=3132009
[2]Hultquist, G et al. Water Corrodes Copper, Journal Catalysis
Letters, Publisher Springer Netherlands, ISSN 1011-372X (Print)
1572-879X (Online), DOI 10.1007/s10562-009-0113-x, Online: July 28,
2009. Sivulla 5 oleva kuva esittää havainnollisesti veden
vaikutusta kupariin.
http://www.sr.se/Diverse/AppData/Isidor/files/3345/7050.pdf
Other contacts:
Energiavastaava Lauri Myllyvirta, puhelin 050 362 5981
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202