- Balilla ei ole varaa epäonnistua. Ihmiskunnalla on
korkeintaan
seitsemän vuotta aikaa kääntää globaalit päästöt laskuun. Siksi
Balin kokouksen on luotava edellytykset käänteentekevän sopimuksen
solmimiselle Kööpenhaminassa 2009, sanoo Greenpeacen
ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen.
Kaisa Kosonen osallistuu Greenpeacen tarkkailijana
ilmastokokoukseen ja raportoi kokouksen edistymisestä Greenpeacen
tänään torstaina avattavassa blogissa. Blogi on osoitteessa www.greenpeace.fi/blogi.
Kioton pöytäkirjan jatkosopimuksen on määrä astua voimaan 2013,
jolloin nykyinen sitoumuskausi päättyy. Nyt valtioiden pitäisi
kahdessa vuodessa öytää yhteinen tahto sekä valtaviin
päästövähennyksiin että mittaviin rahavirtoihin rikkaista
länsimaista kehitysmaihin. Kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksesta
eniten, ja niillä on teollisuusmaita heikommat edellytykset puhtaan
teknologian käyttöönottoon. Pelkästään jo aiheutettuihin haittoihin
sopeutuminen vaatii vähintään 50 miljardia dollaria vuodessa, ja
mikäli päästöjä ei vähennetä riittävästi, rahoituksen tarve
kasvaa.
Greenpeacella on selvät tavoitteet maailman hallituksille.
Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli kahta astetta
esiteolliseen aikaan verrattuna. Sen takia maailman päästöjen kasvu
on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.
- Koko maailman päästövähennysten oltava vähintään 50 prosenttia
vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Teollisuusmaiden
päästövähennysten on oltava vähintään 30 prosenttia vuoden 1990
tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2080
mennessä, Kosonen sanoo.
- Kioton pöytäkirjan toisella sitoumuskaudella uusille maille,
kuten Saudi-Arabialle, Meksikolle ja Korealle, on saatava sitovat
päästörajoitukset. Nopeasti kehittyville maille, kuten Kiina, Intia
ja Brasilia on puolestaan luotava kannusteet investoida
vähäpäästöiseen teknologiaan ja keinot osallistua kansainväliseen
päästökauppaan. Köyhiä kehitysmaita on avustettava ja niille on
annettava rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
- Lisäksi on luotava kannustimet sekä metsäkadon pysäyttämiselle
että puhtaan teknologian käyttöönotolle, sillä pelkät
päästörajoitukset eivät riitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi
Greenpeace vaatii myös, että Kioton pöytäkirjan jatkosopimukseen
sisällytetään metsien suojelua tukeva rahasto, painottaa
Kosonen.
Lisätietoja:
Kaisa Kososen blogiraportteja ilmastokokouksesta osoitteessa http://www.greenpeace.fi/blogi
Taustaa
Balin ilmastokokousesta
Greenpeacen Energy [R]evolution -ohjelma
Other contacts:
Kaisa Kosonen, ilmastokampanjavastaava, Greenpeace, puhelin 050 368
8488, paikalla YK:n ilmastokokouksessa Balilla 3.-14.12 (Kokouksen
aikana toimiva puhelinnumero viestintäpäällikkö Juha Aromaalta, puhelin
050 369 6202.)