Suomalaiset saastuttajat

Miksi ilmastosopu ei edisty? – Katso miten suomalaiset saastuttajat lobbaavat

Erikoisartikkeli - marraskuu 25, 2011
Varoitukset ilmastokaaoksen pahentumisesta vakavoituvat, mutta kansainvälinen ilmastosopu on kateissa. Eripuran taustalla on joukko fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja kulutuksesta hyötyviä suuryrityksiä, jotka sabotoivat lainsäädäntöä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla ja dominoivat yritysmaailman etujärjestöjen kantoja. Heille saastuttamisella ansaitut helpot voitot ovat tärkeämpiä kuin lastemme tulevaisuus. Myös suomalaisia yrityksiä on mukana vesittämässä ilmastopolitiikkaa.

Greenpeace hiilivoimalalla Helsingissä 

Saastuttajat vastustavat tarpeellisia päästövähennyksiä

Euroopan 20 % päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä on auttamattomasti vanhentunut ja päästöoikeuksien hinta laahaa alhaalla. Euroopan komissio arvioi, että päästöjen vähentäminen on nyt huomattavasti halvempaa kuin oletettiin silloin, kun nykyinen tavoite asetettiin ja että tavoitteen päivittämisellä 30 prosenttiin olisi mittavia taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä . Saksan ympäristöministeriön teettämän tutkimuksen mukaan 30 % tavoite voisi lisätä kokonaisinvestointiastetta 18 prosentista 22 prosenttiin BKT:sta ja luoda 6 miljoonaa työpaikkaa . 
 
Yli sata Euroopassa toimivaa suurta yritystä onkin kehottanut Eurooppaa nostamaan 2020 päästötavoitteen 30 prosenttiin. Suomalaisista yrityksistä mukana on kuitenkin vain Nokia Siemens Networks.  

Suomalainen saastelobby on ottanut tärkeäksi tavoitteekseen estää EU:n päästövähennystavoitteen kiristämisen. 

Sitaatti Tytti PeltoseltaMetsäteollisuuden keskusliitto painotti erityisesti vastustavansa kunnianhimoisia päästövähennyksiä suomalaismepeille tarjoamallaan illallisella tänä syksynä.

Kesällä Euroopan parlamentti äänesti Bas Eickhoutin ilmastoraportista, jossa ehdotettiin siirtymistä 30 % ilmastotavoitteeseen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK oli mukana lobbaamassa raporttia ja ilmastotavoitetta vastaan. Tytti Peltonen EK:n Brysselin toimistosta lähestyi suomalaismeppejä sähköpostilla 29.6.2011:

> 1. Bas Eickhoutin raportti
>
> Eurooppalainen elinkeinoelämä on erittäin huolissaan raportissa
> ehdotettavasta yksipuolisesta siirtymisestä yli 20 prosentin
> päästövähennystavoitteeseen.
> EK katsoo, että EU:n ei tule yksipuolisesti kiristää vuoden 2020
> tavoitetta 20 prosentista.

Ja Teknologiateollisuus omissa tavoitteissaan tälle hallituskaudelle: ”Väliaikana EU:ssa on pidättäydyttävä päästöjen nykyistä korkeampien vähennys-tavoitteiden yksipuolisesta käyttöönotosta” 

Liikennettä savusumun läpi

Ilmaisia saastuttamisoikeuksia ja valheita hiilivuodosta

Saastuttajalobbyn väiteissä toistuu niin sanotun hiilivuodon uhka. Jos saastuttajia ei lellitä, tuotanto siirtyy ulkomaille.

”Päästökauppa heikentää eurooppalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä, koska päästökaupan lisäkustannuksia ei voida siirtää lopputuotteiden hintoihin, jotka määräytyvät maailmanmarkkinoilla.”

EK jatkaa kirjeessään mepeille:

> EU:n yksipuolinen eteneminen
> ilmastopolitiikassa aiheuttaisi lisäkustannuksia ja
> kilpailukykyhaittaa suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Tällöin
> myös hiilivuotouhka kasvaa huomattavasti. Päästöt kasvaisivat
> silloin globaalisti, joka on myös vastoin kansainvälisen
> ilmastopolitiikan tavoitteita.

Todellisuudessa saastuttajille on jaettu roppakaupalla ilmaisia päästöoikeuksia ja yli tarpeen. Ylimääräiset, ilmaiset päästöoikeudet tarkoittavat yhtiöille riihikuivaa rahaa.

Päästökaupassa Suomen metsäteollisuudelle (CITL sector: Paper production, code 9) jaetut päästöoikeudet ja toteutuneet päästöt:

Suomen metsäteollisuuden jaetut päästöoikeudet ja toteutuneet päästöt
 
Ja sama terästeollisuuden (CITL sector: Iron & Steel, code 5) osalta:

Terästeollisuuden jaetut päästöoikeudet ja toteutuneet päästöt


Energiatehokkuus nousee juhlapuheissa, mutta torpataan käytännössä

EU:n komissio on tehnyt esityksen energiatehokkuusdirektiivistä. Nyt saastuttajat ovat yksissä tuumin vesittämässä jo muutenkin varsin vaatimatonta esitystä. Direktiivin parhaita ehdotuksia on asettaa energiayhtiöille velvoite toteuttaa vuosittain toimet, joilla kuluttajat säästäisivät energiaa 1,5 %.

Ilmastonmuutoksen maailmassa energiayhtiöiden liiketoimintamallin pitää muuttua. Niiden pitää myydä energiatehokkuusratkaisuja sen sijaan, että myisivät vain enemmän ja enemmän energiaa. Tämä olisi myös kuluttajien etu. Yhtiöt vastustavat sitä, että joutuisivat käyttämään asiantuntemustaan kuluttajien eduksi. Energiayhtiöt eivät halua, että kannattavat energiansäästötoimet toteutetaan, sillä se saattaisi nipistää voittoja.

Fortum kuitenkin vastustaa EU:n velvoitetta ottaa käyttöön pakolliset säästötavoitteet, jotka kohdistuvat jakelijoihin ja sähkön jälleenmyyjiin energiansäästövelvoitesuunnitelmien kautta. Energiankäyttäjiä on suoraan kannustettava toteuttamaan säästötoimia. Energiantuottajan on tietysti osallistuttava ja tarjottava työkaluja ja tietoa, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoisia päätöksiä energiankulutuksestaan.”


Olisihan se kohtuutonta, että yhtiö, jonka liikevoitto tammi-syyskuulta 2011 oli 1294 miljoonaa euroa, joutuisi tekemään jotain.
Energiateollisuus on samalla vastuun välttelylinjalla:

”Toinen hankala kohta direktiiviehdotuksessa on energian jakelijoille tai myyjille ehdotettu 1,5 prosentin energiansäästövelvoite vuosimyynnistä. Tavoite on erittäin kova ja säästöt pitäisi vielä saada aikaan asiakkaiden loppukulutuksessa. Tässä kohtaa valmistelijoilla on kyllä perusfilosofia mennyt pieleen. Energiatehokkuuden tulisi nimittäin olla ensisijaisesti energian käyttäjän intressissä ja vastuulla. Energiayrityksen on hyvin vaikea vaikuttaa energian käyttäjien tuotantoprosesseihin, toimintatapoihin tai vaikkapa elämäntyyliin.”


Suuri suomalainen maailmalla – Jorma Ollilan puheet ja teot

Muutama vuosi sitten Shellin hallituksen tuore puheenjohtaja Jorma Ollila puhui haastatteluissa vakavaan sävyyn ilmastonmuutoksen torjunnasta. HS 28.1.2007 SK 18/2008

Sitaatti Jorma OllilaltaOllila on suostunut haastatteluun, koska hänestä hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä paljon nykyistä nopeammin. Ja hänen mielestään siihen tarvitaan aluksi valtioiden yrityksille ja muille toimijoille asettamia rajoituksia.

Voisi ajatella, että Ollilan ohjauksessa öljy-yhtiön politiikka olisi mennyt ilmastoystävällisempään suuntaan, mutta päinvastoin. Shell on ollut ympäri maailmaa lobbaamassa ilmastotekoja vastaan. Greenpeacen tuore raportti Who’s Holding Us Back paljastaa tämän.
-    Kanadassa Shell on mukana kehittämässä ilmaston kannalta erityisen tuhoisia öljyhiekkoja. Shell pyrkii aktiivisesti estämään esimerkiksi EU:ta ottamasta käyttöön lainsäädäntöä, joka rajoittaa tällaisten erityisen hiili-intensiivisten energiavarojen käyttöä.
-    Shell on aktiivinen eurooppalaisten yhtiöiden etujärjestöjen kuten BusinessEuropen jäsen ja mukana vastustamassa tiukempia päästörajoituksia.
-    Japanissa Shell on lobannut hallitusta, ettei se sitoutuisi Kioton toiseen velvoitekauteen.

Suncorin öljyhiekkajalostamo Kanadassa

Sitaatti Pertti SalmiseltaBonus

Energiateollisuus ry:n suhtautumisen ilmastonmuutoksen torjumiseen kiteyttää hyvin tämä johtaja Pertti Salmisen blogikirjoitus "Rentoa meininkiä palmujen alla". Salmisella on selkeä viesti. Suomessa on kaikki jo tehty, eikä mitään ainakaan enää voida tehdä, koska se on niin vaikeaa. Paitsi, että turvetta pitäisi osata puolustaa.