Palmuöljykampanjoitsijan bloggaukset

Biopolttoaineita yritetään viherpestä RSPO-sertifikaatilla

Maija Suomela — Fri, 06 Jul 2012 15:30:00 +0200

Viime kesänä näihin aikoihin Euroopan komissiolta odotettiin ehdotusta siitä, miten maankäyttö- ja ilmastovaikutuksiltaan tuhoisien biopolttoaineiden leviäminen pystytään estämään. Komission omien tutkimusten mukaan esimerkiksi palmuöljydieselin ilmastopäästöt ovat fossiilisia pahemmat, kun huomioidaan se, että joka hetki uutta viljelypinta-alaa raivataan lisää sademetsiin ja turvemaille.

Ehdotusta epäsuorien maankäyttövaikutusten (indirect land use change, ILUC) huomioimisesta EU-lainsäädännössä ei tullut vuosi sitten, eikä sitä ole saatu tähän mennessä. Kuitenkin komissio samalla harkitsee, pitäisikö heikko palmuöljyn tuotannon sertifikaatti RSPO (Roundtable on Sustainable Palm Oil) hyväksyä osoitukseksi kestävästä biopolttoaineesta.

Komission keskityttävä olennaiseen

Euroopan komission tulisi viimein ottaa kestävyyskriteereissä huomioon biopolttoaineiden tuotannon aiheuttamat epäsuorat maankäyttövaikutukset, jotta liikenteen päästöt saadaan todellisuudessa laskuun. Jos kestämättömien biopolttoaineiden käyttöä Euroopassa lisätään jäsenvaltioiden suunnittelemalla tavalla, ilmastopäästöt kasvavat ja samalla tuhotaan ihmisten ja uhanalaisten eläinten elinolosuhteet muun muassa Kaakkois-Aasiassa.

EU:n biopolttoainesäädöksillä pitää kannustaa todellisiin päästövähennyskeinoihin, eikä tukea muun muassa Neste Oilin ympäristölle tuhoisaa palmuöljydieselstrategiaa. Yrityksille pitää antaa selkeä viesti, että biopolttoaineita on hyväksyttävää tuottaa ainoastaan raaka-aineista, jotka eivät vaadi rajallista peltopinta-alaa maapallolta, tai kilpaile uusiutuvista raaka-aineista esimerkiksi sähkön- ja lämmöntuotannon kanssa.

Palmuöljysertifikaatti hyllytettävä

Niin kauan kuin komissio vetkuttelee kestävyyskriteerien päivittämisen kanssa, on turhaa keskustella palmuöljysertifikaatin hyväksynnästä. RSPO:n hyväksyminen ositukseksi biopolttoaineen "kestävyydestä" lisäisi palmuöljyn jalostamista polttoaineeksi, mikä kiihdyttäisi entisestään sademetsien ja turvemaiden tuhoamista plantaasien tieltä.

Järjestelmän kriteerit ovat heikot ja useat palmuöljyn tuottajat rikkovat niitä. Tämän vapaaehtoisen järjestelmän kriteerit eivät ole edes Indonesian heikon lainsäädännön tasalla. RSPO ei sisällä kriteerejä kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseksi, eikä palmuöljy ylipäänsä ole sovelias raaka-aine biopolttoainetuotantoon johtuen valtavista ilmastopäästöistä sekä sosiaalisista ja ympäristöongelmista.

Maija Suomela

Euroopan komissio vetkuttelee yhä biopolttoaineiden porsaanreiän sulkemisessa

Maija Suomela — Thu, 03 May 2012 12:53:00 +0200

Euroopan biopolttoainelainsäädännön vuoksi raivataan muun muassa Argentiinassa laajoja alueita soijaplantaaseiksi.

Euroopan komission eilisen periaatekeskustelun perusteella porsaanreikä lainsäädännössä uhkaa pysyä avoinna. Euroopassa ei tällä hetkellä säädellä biopolttoaineiden epäsuoria maankäyttövaikutuksia (indirect land use change, ILUC), mikä mahdollistaa sen, että esimerkiksi palmuöljylle raivataan jatkuvasti lisää viljelypinta-alaa sademetsistä ja turvemailta. Olli Rehn ja muut komissaarit ovat jo yli vuoden ajan pakoilleet velvollisuuttaan, minkä vuoksi vajavainen EU-lainsäädäntö pahentaa ilmastonmuutosta ja sosiaalisia sekä ympäristöongelmia etenkin eteläisellä pallonpuoliskolla.

Komissaarien piti eilisessä periaatekeskustelussa sopia, miten nämä ns. ILUC-päästöt huomioidaan, mutta jälleen kerran siinä epäonnistuttiin. Onneksi komissiolla on vielä aikaa ennen kesää saada sisäiset erimielisyydet sovittua ja saada aikaan päätös pahasti vajaaksi jääneen biopolttoainelainsäädännön korjaamisesta. Tällä hetkellä Euroopan unionin kasvavaa biopolttoainekysyntää ollaan täyttämässä enimmäkseen ruokaöljypohjaisilla biopolttoaineilla. Nämä ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet, kuten palmuöljydiesel, toimivat alkuperäistä tarkoitustaan vastaan: päästövähennysten sijaan päästöt kasvavat.

Kaikki tutkimustieto puoltaa raaka-ainekohtaisia päästöarvoja myös epäsuorille vaikutuksille

Biopolttoaineiden käyttö uhkaa kasvaa merkittävästi ja niiden vahingollisista vaikutuksista on julkaistu valtavasti tutkimustietoa. Euroopan komission omat vaikutusarviot osoittavat, että tämänhetkinen biopolttoainekysyntä Euroopassa vuoteen 2020 mennessä vaatisi viljelypinta-alaa, joka vastaa vähintään kahta kolmasosaa Suomen peltopinta-alasta. EU:n hiilipäästöt kasvaisivat 500 miljoonalla tonnilla, enemmän kuin Italian tai Ranskan vuosittaiset päästöt. Kun biopolttoainetuotannon todelliset päästöt huomioidaan, esimerkiksi soija -, rypsi- ja palmuöljydiesel ovat fossiilista dieseliä haitallisempia ympäristölle.

Tehdyt virhearviot pitää pystyä myöntämään – tässä tapauksessa vajavainen lainsäädäntö pitää korjata niin, että biopolttoaineiden todelliset päästöt huomioidaan raaka-aineittain. Tälle ehdotukselle löytyy myös komissiosta tukea. Epäsuorista vaikutuksista johtuvat päästöarvot on sisällytettävä biopolttoaineiden kasvihuonekaasulaskelmiin, jotta estetään ympäristölle vahingollisten biopolttoaineiden tukeminen ja sisällyttäminen EU:n liikenteen uusiutuvan energian tavoitteisiin.

Neste Oil vastustaa aktiivisesti biopolttoaineiden kestävyyskriteerien kiristämistä ja on toimitusjohtaja Matti Lievosen mukaan tiiviisti yhteydessä komissaari Olli Rehniin.

Maija Suomela

Ps. Kunhan komissio saa muodostettua kantansa, jatkuu asian käsittely Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Miksi Neste Oil yhä käyttää palmuöljyä..?

Maija Suomela — Thu, 26 Apr 2012 11:55:00 +0200

Greenpeacen versio Neste Oilin vuosikertomuksesta.

Neste Oilin NExBTL-diesel ja kerosiini on valmistettu noin 80-prosenttisesti palmuöljyteollisuuden raaka-aineista.Yhdysvalloissa yhtiön palmuöljydieseliä ei kuitenkaan hyväksytä liikenteen uusiutuvan velvoitteen kiintiöön, koska se ei vähennä päästöjä riittävästi, kun tuotannon epäsuorat maankäyttövaikutukset (indirect land use change, ILUC) huomioidaan.

Nyt Neste Oil on toimittanut ensimmäisen kerran NExBTL-dieseliä Yhdysvaltojen markkinoille. Koska palmuöljyä ei hyväksytä, yhtiöstä sanotaan, että tuote on valmistettu elintarviketeollisuuden eläinrasvajätteestä Porvoon jalostamolla.

Myös Euroopassa rajoitetaan kasviöljyjen biopolttoainekäyttöä

Myös Euroopassa ollaan rajoittamassa kasviöljyjen biopolttoainekäyttöä, koska niiden kysynnän kasvun vuoksi uutta viljelypinta-alaa raivataan sademetsistä ja turvemailta joko suoraan tai epäsuorasti. Euroopan komissio ryhtyy käsittelemään asiaa ensi viikon keskiviikkona 2. toukokuuta.

Euroopan komissio on velvoitettu huomioimaan biopolttoaineiden epäsuorat maankäyttövaikutukset lainsäädännössä, mutta asian käsittely on yli vuoden myöhässä. Viime vuosien aikana aiheesta on kuitenkin teetetty useita selvityksiä, joista kaikkien mukaan biopolttoaineiden epäsuorat maankäyttövaikutukset ovat mittavia. Rypsi, soija- ja palmuöljydieselin päästöt ovat suuremmat kuin fossiilisella dieselillä. Katso Guardianin valaiseva taulukko komission selvityksen tuloksista.

Neste Oil taistelee väistämätöntä vastaan - palmuöljyinvestoinnnit oli paha virhe

Neste Oil vastustaa erittäin aktiivisesti kestävyyskriteerien tiukentamista, jotta voisi yhä valmistaa palmuöljydieseliä Euroopan markkinoille huolimatta sen katastrofaalisista sosiaalisista, ympäristö- ja ilmastovaikutuksista. Komissio kuitenkin perustaa päätöksensä parhaaseen mahdolliseen tieteelliseen tutkimustietoon, joten asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää: vain jäteperäisillä biopolttoaineilla saavutetaan todellisia päästövähennyksiä.

Neste Oilin vastustuksesta huolimatta on nähtävissä, että lainsäädäntö saattaa pakottaa yhtiön luopumaan nopeassa aikataulussa lisää viljelypinta-alaa vaativista raaka-aineista. Tänään yhtiö on antanut ymmärtää, että se on ensimmäistä kertaa tuottanut palmuöljyttömän erikoiserän. Esimerkiksi Finnairille yhtiö ei vuosi sitten pystynyt tätä toimittamaan ja näin ollen kaupat peruuntuivat. Alkaako viesti viimein mennä perille pakolla, sillä tuotannon aiheuttamat sosiaaliset ongelmat ja ympäristökatastrofit eivät Neste Oilia kiinnosta?

Maija Suomela

Ps. Tutustu Greenpeacen versioon Neste Oilin vuosikertomuksesta.

Terveisiä Acehista ja Neste Oilin yhtiökokouksesta

Maija Suomela — Wed, 28 Mar 2012 17:34:00 +0200

Kävimme tänään jälleen Neste Oilin yhtiökokouksessa, jossa kysyin toimitusjohtaja Matti Lievoselta ja hallituksen jäseniltä muun muassa seuraavaa:

Aikooko Neste Oilin johto vain odottaa sitä hetkeä, että lainsäädäntö pakottaa yhtiön muuttamaan toimintatapojaan, vai pystyttekö viimein myöntämään pahan virhearviointinne ja korjaamaan tilanteen, eli jäädyttämään lisää viljelypinta-alaa vaativien raaka-aineiden käytön nykyiselle tasolle ja luopumaan niiden käytöstä kokonaan ripeässä aikataulussa?

En saanut asiasta vastausta.

Samaan aikaan palmuöljyn tuotantoalueella Indonesiassa

Samalla kun Neste Oilin johto pakoili tärkeisiin kysymyksiin vastaamista, maailmalla uutisoitiin, että metsäpalot ja sademetsien raivaaminen palmuöljyplantaaseiksi uhkaa Acehin maakunnassa elänyttä 200 orangin yhteisöä niin, että kaikki ovat vaarassa kuolla muutaman viikon sisään. Jo kaksi kolmasosaa niiden elinalueesta on raivattu palmuöljyplantaasiksi. Reutersin mukaan koko Sumatran saarella on jäljellä enää noin 6 600 orankia, joita kasvava palmuöljyn tuotanto uhkaa.

Myös Neste Oilille toimitetaan palmuöljyä Sumatralta.Vastuulliseksi itseään kutsuvan yhtiön olisi syytä keskittyä oman toimintansa parantamiseen eli palmuöljyn käytön lopettamiseen, eikä epätoivoiseen yritykseen estää biopolttoainelainsäädännön kehittäminen ympäristöystävällisempään suuntaan. Biopolttoaineilla piti vähentää ilmastopäästöjä ja riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, ei tuhota sademetsiä ja maapallon viimeisiä orankeja.

Maija Suomela

Greenpeacen aktivistit sulkivat Neste Oilin pääkonttorin lokakuussa 2011:

PS. Tuunasimme Neste Oilin vuosikertomuksen, katso www.nestespoil.com

Neste Oilin valheet yhä hävyttömämpiä

Maija Suomela — Fri, 02 Mar 2012 11:00:00 +0100

Neste Oil väittää jälleen uuden mainoskampanjan (HS 2.3.2012) keinoin olevansa vastuullisia, vaikka yhtiöstä on tullut maailman suurimpia palmuöljyn käyttäjä ja näin ollen suomalaisyhtiö aiheuttaa enemmän tuhoa sademetsissä kuin koskaan. Tähän asti Unilever on pysytellyt niukasti edellä, mutta tänä vuonna Neste Oilin on tarkoitus tulla maailman suurimmaksi palmuöljyn käyttäjäksi.

Neste Oil väittää, että sen palmuöljydieselillä olisi vähennetty viime vuoden aikana liikenteen ilmastopäästöjä 310 000 dieselauton päästöjen verran. Tässä luvussa ei ole huomioitu sademetsien ja turvemaiden tuhoamisesta aiheutuvia ilmastopäästöjä, jotka useiden kansainvälisten, riippumattomien tutkimusten mukaan mitätöivät palmuöljydieselin käytöstä aiheutuvat hyödyt. Katso esimerkiksi UNEP ja Euroopan komissio.

Muutamia YK:n ympäristöohjelma UNEP:in järkyttäviä lukuja:

Maailman suurin palmuöljyn tuottajamaa Indonesia suunnittelee tuotannon laajentamista kuudesta miljoonasta hehtaarista 20 miljoonaan hehtaariin. Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa uusista palmuöljyplantaaseista raivataan sademetsiin.

95 prosenttia viimeaikaisesta palmuöljyn tuotannon kasvusta Malesiassa ja Indonesiassa johtuu kasvaneesta kysynnästä biodieselin raaka-aineeksi.

Neste Oilin harhaanjohtavista luvuista:

Neste Oil laajensi palmuöljydieselin tuotantonsa kuluneen viiden vuoden aikana kahteen miljoonaan tonniin. Kylmänviileästi yhtiö väittää vähentäneensä palmuöljyn käyttöä, vaikka ennätykselliset 95 prosenttia raaka-aineista hankittiin palmuöljyteollisuudesta viime vuonna.

Neste Oilin pelkkä raakapalmuöljyn käyttö on vaatinut jo tässä vaiheessa vähintään 150 000 hehtaaria uutta viljelypinta-alaa sademetsistä ja turvemailta. Vertailun vuoksi: Suomen koko peltopinta-ala on 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Hävyttömiä valheita peittelevien kalliiden mainoskampanjoiden sijaan Neste Oilin olisi syytä keskittyä luopumaan palmuöljystä, ennen kuin on liian myöhäistä.Tällä menolla Kaakkois-Aasian viimeiset sademetsät ovat mennyttä vuoteen 2020 mennessä.

Maija Suomela

Armeija Neste Oilin avuksi ahdingossa?

Maija Suomela — Fri, 24 Feb 2012 13:09:00 +0100

Kuvitusta Neste Oilin voittamasta Public Eye -häpeäpalkintokilpailusta.

Vihreä Lanka kertoi Suomen puolustusvoimien harkitsevan Neste Oilin palmuöljykerosiinin testaamista. Onko armeija hälytetty virheinvestointien kanssa kamppailevan valtionyhtiön tueksi, kun ympäristölle katastrofaalinen tuote ei käy kaupaksi? Muun muassa toinen valtionyhtiö Finnair perui vastaavat suunnitelmansa vuosi sitten, koska Neste Oil ei pystynyt toimittamaan ympäristöystävällistä raaka-ainetta.

Valehtelu ja harhaanjohtaminen jatkuu

Peruuntuneiden kauppojen johdosta Neste Oil on keksinyt uuden tavan johtaa asiakkaita harhaan: massabalanssisopimus. Neste Oil tarjoaa sademetsien tuhoamisesta huolestuneille asiakkaille palmuöljyttömän prosenttiosuuden paperilla. Asiakkaalle kuitenkin toimitetaan samaa enimmäkseen palmuöljyä sisältävää polttoainetta kuin muutoinkin olisi tehty. Onko Suomen valtiolle nyt tarkoitus toimittaa se palmuöljyä sisältävä osuus, joka ei ainakaan kelpaa muille?

Viime vuonna 93 prosenttia NExBTL:n raaka-aineista otettiin palmuöljyteollisuudesta (raakapalmuöljy 52%, sivutuotteet steariini ja rasvahappotisle 41%). Tämä on yhteensä noin 780 000 tonnia, joka on pois ruokaöljyn ja sivutuotteiden olemassaolevasta käytöstä.

Neste Oilin asiakkaiden tulee seurata Finnairin esimerkkiä ja kieltäytyä sademetsiä tuhoavasta palmuöljykesrosiinista tai -dieselistä siihen asti, että Neste Oil pystyy toimittamaan tuotetta, joka on valmistettu sataprosenttisesti kestävistä raaka-aineista. Puhdasta omatuntoa ei voi ostaa massabalanssisopimuksella, sillä siihen myöntymällä hyväksyy samalla Neste Oilin palmuöljyyn perustuvan eli sademetsät tuhoavan polttoainetuotannon.

Maija Suomela

Asuntokaupoista ihmisoikeusrikkomuksiin - Valtionyhtiöt työllistävät Heidi Hautalaa myös jatkossa

Maija Suomela — Fri, 17 Feb 2012 15:03:00 +0100

Ministeri Heidi Hautala älähti tällä viikolla Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailakselle kehottaen tätä pohtimaan asemaansa Finnairin hallituksen puheenjohtajana. Hienoa, että Hautala on ottanut edeltäjäänsä Jyri Häkämiestä aktiivisemman roolin valtionyhtiöiden ohjaksissa - asuntokauppasotkujen selvittämisen jälkeen Hautalalla riittää nimittäin työsarkaa muiden valtionyhtiöiden virheiden korjaamisessa:

Neste Oilin aiheuttamiin sademetsätuhoihin ja ihmisoikeusrikkomuksiin Indonesiassa ja Malesiassa on vihdoin puututtava. Nyt jo lakkautetun hallintoneuvoston puheenjohtajana Hautala vetosi todellisten valtuuksien puuttumiseen. Valtion omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä tähän ei voi enää millään vedota.

Valtion omistama yhtiö Arctia Shipping on vuokrannut Shellille kaksi jäänmurtajaa auttamaan arktisessa öljynporauksessa ja on näin osallisena ilmastonmuutoksen kiihdyttämisessä ja ainutlaatuisen ympäristön tuhoamisessa. Talvijään peitossa olevaa arktista jäämerta ei tule avata öljyporaukselle.

Hautalan mukaan hänellä on valtion omistajanohjauksesta vastaavana ministerinä "oikeus ja velvollisuus tehdä ehdotuksia, jotka katsoo tarpeellisiksi ja välttämättömiksi valtion strategisten etujen ja suomalaisten strategisten etujen turvaamiseksi". Toivon ministeriltä laajakatseista ja kauaskantoista globaalia strategista näkemystä, joka kyseisten valtionyhtiöiden johtajilta on jäänyt pahasti uupumaan.

Yritysten liiketoiminnalle ja imagolle on edullisempaa pysyä erossa maapallon herkimpien ja kauneimpien ekosysteemien, kuten viimeisten sademetsien ja Arktiksen tuhoamisesta.

Maija Suomela

YK palkitsi Greenpeacen sinnikkään Amazon-aktivistin

Maija Suomela — Tue, 14 Feb 2012 13:51:00 +0100

YK palkitsi Greenpeacen Amazonin metsäkampanjan johtajan Paulo Adarion viime viikolla Forest Hero -palkinnolla. Palkinto tuli pitkäjänteisestä ja sinnikkäästä työstä Amazonin sademetsien, ja metsistä riippuvaisten yhteisöjen, suojelemiseksi.

Paulon kiitospuhe käännettynä:

Kiitos tästä palkinnosta, jonka minä ja muut voittaneet olemme saaneet työstämme metsien puolesta. Haluan jakaa tämän hetken vaimoni Amelian sekä tyttärieni Julian ja Luanan kanssa. He ovat tukeneet minua suurella kärsiväisyydellä kun olen viimeiset 15 vuotta käyttänyt niin paljon aikaani Amazonin, elämäni toisen suuren rakkauden parissa.

Haluan myös jakaa tämän kunnian niiden kanssa jotka ovat työskennelleet kanssani, Greenpeacessa ja muualla, suojellakseen Amazonin sademetsää ja tulevaisuuttamme. Asun syrjäisellä alueella, jossa tehoton hallinto, sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ja maanomistuskiistat ovat arkipäivää.

Muun muassa Chico Mendes, Sisar Dorothy Stang, Zé Claudio ja vaimonsa Maria taistelivat ja kuolivat pitääkseen elossa sen periaatteen, että ihmiset ja metsä ovat riippuvaisia toisistaan. Tällä hetkellä monet muut ihmiset taistelevat suojellakseen metsiään kaikin voimin. Nämä ihmiset ovat sankareita, jotka ansaitsisivat olla paikallani tänään.Tämä palkinto on kunnia ja rohkaisee meitä, tämänpäiväisiä voittajia, jatkamaan työtämme.

Ystäväni,

On kamalaa todistaa suurten puiden kaatumista tiheissä metsissä, kuten Amazonilla.Se on jatkuvaa teurastusta, joka johtuu lähinnä karjataloudesta, teollisesta maataloudesta, ryöstöhakkuista, sekä teiden, patojen ja kaivosten rakentamisesta metsään.Samanlaista tapahtuu Kongossa ja Kaakkois-Aasiassa, missä metsiä kaadetaan palmuöljyplantaasien ja sellutuotannon tieltä. Metsäkato aiheuttaa 12-20 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi Brasilia on maailman viiden pahimman ilmastorikollisen joukossa.

Kun avasimme toimiston Manaukseen vuonna 1999, metsäkato eteni huippuvauhtia. Hyvä uutinen on, että metsäkato Amazonilla on hidastunut viime vuosina. Hyvä uutinen on myös se, että Brasilialla menee taloudellisesti hyvin: ruoan tuotanto ja vienti kasvaa. Tämä todistaa, että ympäristönsuojelu ja kehitys eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa.

Hallinnon parantaminen ja yritysten päätökset olla ostamatta metsäkatoon osallisia tuotteita olivat avaintekijöitä metsäkadon hidastamiseen. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman ihmisten apua. Brasiliassa ja ympäri maailmaa järjestettiin mielenosoituksia, joihin järjestöt, tiedemiehet, paikallisyhteisöt, alkuperäiskansat ja päättäjät osallistuivat. Olen ylpeä, että Greenpeace ja minä olimme mukana tässä työssä, ja että saan jakaa nämä uutiset kanssanne.

Mutta metsien pelastaminen vaatii vielä paljon työtä. Ja ilmaston pelastaminen vaatii metsien pelastamista. Amazonin metsien hakkaaminen muuttaa sadekiertoa. Paikallisten vaikutusten lisäksi Amazonin alueen sateet kastelevat Etelä-Amerikan hedelmällisimpiä peltoja ja Yhdysvaltain keskilännen viljavia maatalousmaita. Metsäkato on huonoa bisnestä kaikille. Emme voi enää hyväksyä sademetsien hakkuita, ja siksi pyydän, että yhdistämme voimamme, jotta saamme hakkuut loppumaan vuoteen 2020 mennessä.

Parina viime vuonna Brasilia on antanut hyvän esimerkin siitä, että tämä on mahdollista. Valitettavasti metsiensuojelu on nyt kohdannut uusia uhkia. Suojelualueet pienenevät ja rakennusprojektit uhkaavat Amazonia. Presidentti Dilma Rousseff ei ole nähnyt tarpeelliseksi osallistua keskusteluihin, joiden tavoitteena on heikentää metsiensuojelulainsäädäntöä.

Metsälakikeskustelu on osoittanut kuilun poliitikkojen ja kansan välillä. Noin 90% brasilialaisista vastustaa parlamentin ehdottamia muutoksia metsälakiin, sillä niiden tarkoitus on lisätä hakkuita ja suojella niitä, jotka tuhoavat metsiä.

Haluan käyttää tilaisuuden hyväkseni, ja pyytää presidentti Dilmaa käyttämään veto-oikeuttaan pysäyttääkseen metsiensuojelua heikentävien lakien voimaantulon. Presidentti Dilma on tienristeyksessä: hänen täytyy tehdä valinta menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Jos hän ei toimi, Brasilia tunnetaan tulevaisuudessa valtiona, joka epäonnistui metsäkadon pysäyttämisessä, vaikka sillä olisi ollut siihen mehdollisuudet.

Kesäkuussa maailman johtajat tapaavat Riossa YK:n kestävän kehityksen konferenssissa. Konferenssi kantaa nimeä Rio+20. Olin paikalla Riossa vuonna 1992 ja tiedän, että päätöksentekijät ympäri maailmaa tietävät, mitä pitää tehdä. Kaipaamme nopeita ratkaisuja ja johtajuutta. Epäonnistuminen ei vain maksaisi ihmishenkiä, vaan vaarantaa koko tulevaisuutemme.

Samalla kun vastaanotan tämän palkinnon, ympäri maailmaa ihmiset vaativat tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, rauhaa, parempaa hallintoa, työtä ja kestävää tulevaisuutta. Saman viestin kuulen kulkiessani Amazonin sademetsässä. Kaikki ovat samaa mieltä siitä että nykyinen talousjärjestelmä ei palvele ihmisiä. Tarvitsemme uusia käytäntöjä, jotka palauttavat planeetan meille ja tuleville sukupolville.

Emme voi menettää toivoamme, vaikka aikaamme leimaavat talouskriisit, ilmastonmuutos ja sodat. Rio+20:n täytyy olla foorumi uudenlaiselle kehitykselle, joka perustuu metsätuhon lopettamiseen, puhtaaseen energiaan ja vihreisiin työpaikkoihin, sekä reiluun ja oikeudenmukaiseen maailmaan.

Haluan käyttää tämän tilaisuuden pyytääkseni nuoria kaikkialta maailmasta yhdistämään voimansa metsien ja planeettamme pelastamiseksi. He voivat aloittaa menemällä Rioon kesäkuussa ja kertomalla maailman johtajille mitä pitää tehdä.

Toivon, että vuoteen 2020 mennessä joku heistä on tällä paikalla, jossa minä seison nyt ja ilmoittaa että olemme vihdoin pysäyttäneet metsäkadon ja rakastamani Amazon pelastui tuholta.

Nuoret taistelemassa metsien puolesta ja pysäyttämässä metsien tuhoaminen vuoteen 2020 mennessä. Se on unelmani.

KIITOS.

Suojele Amazonia!

Taistelu ruokaöljyistä pahenee

Maija Suomela — Thu, 09 Feb 2012 18:04:00 +0100

Neste Oil kertoi tänään yhteistyömahdollisuuksista Raision kanssa. Maailmalla Neste Oilin ja elintarviketeollisuuden suhde on jokseenkin jäätävä. Esimerkiksi Unilever ja Nestle ovat monesti ilmaisseet huolensa ruokaöljyjen kasvavasta polttoainekäytöstä. Raaka-aineita ja viljelypinta-alaa ei riitä millään kaikille kasviöljyistä kiinnostuneille yrityksille.

Viime vuoden lopulla elintarvikeyhtiöt tiedottivat muun muassa seuraavaa:

“The growing demand for biofuels has contributed to food shortages and competition for land and scarce water, disproportionately affecting the most vulnerable people, while often having a negative greenhouse gas balance.”

Nestlén toimitusjohtaja Peter Brabeck-Letmathe antoi saksalaiselle Die Welt -lehdelle viime kesänä haastattelun, jossa on huolissaan maailman ruokaturvasta : ”Through biofuels, we have returned hundreds of millions of people back into extreme poverty.”

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkisti tänään päivitetyt tiedot elintarvikkeiden hintakehityksestä ja eniten ovat jälleen nousseet öljyjen ja rasvojen hinnat.

Maija Suomela

Neste Oilin huono tulos ei yllätä

Maija Suomela — Fri, 03 Feb 2012 12:00:00 +0100

Neste Oil tiedotti tänään huonosta tuloksesta. Uusiutuvan dieselin liiketoiminta on valunut entistä kannattamattomammaksi.

Tämän ei pitäisi yllättää ketään, joka on tilanteesta perillä. Neste Oil tekee uusiutuvan dieselinsä pääasiassa palmuöljystä, johon liittyy perustavanlaatuinen ongelma. Palmuöljydieselillä ei päästä päästövähennyksiin, joiden takia uusiutuvia biopolttoaineita halutaan. Sen aiheuttamat maankäytön muutokset ja sademetsien raivaus aiheuttavat niin suuret päästöt, että palmuöljydiesel on useiden tutkimusten mukaan fossiilisiakin saastuttavampaa.

Tämän totesi juuri myös Yhdysvaltojen ympäristöviranomainen EPA, joka päätti ettei palmuöljydieseliä hyväksytä USA:ssa uusiutuvien kiintiöön. Samansuuntaisia ovat myös Euroopan komission tutkimukset.

Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen vakuutteli, ettei tämä haittaa, koska Neste Oil voi mennä Yhdysvaltojen markkinoille muilla raaka-aineilla. Näinköhän on.

Neste Oil valmisti 625 000 tonnia NExBTL:ää, mikä vaatii raaka-aineita noin 810 000 tonnia. 93 prosenttia raaka-aineista oli palmuöljyteollisuudesta (raaka-palmuöljy 52%, sivutuotteet steariini ja rasvahappotisle 41%) ja seitsemän prosenttia eläinrasvaa sekä palmuöljyn kaltaisia lisää viljelypinta-alaa vaativia ensimmäisen sukupolven kasviöljyjä.

Muita raaka-aineita on siis peräti seitsemän prosenttia tuotannosta. Lisäksi kun Neste Oil ei erottele eri raaka-aineista tehtyä dieseliä, joutuu niin sanotusti muista raaka-aineista tuotetun seitsemän prosentinkin ostaja käytännössä käyttämään tavaraa, jonka raaka-aineista valtaosa on palmuöljyä.

Keskimääräisillä satomäärillä (3t/ha) laskettuna Neste Oilin tuotanto vaati maapallon rajallista viljelypinta-alaa n.270 000 hehtaariin verran. Neste Oilin palmuöljydieselin tuotanto vuonna 2011 vaati siis vähintään 3 600 jalkapallokentällisen verran peltopinta-alaa tai sademetsien raivaamista.

Neste Oil selitti Euroopan huonoa myyntiä sillä, että ”EU:n uusiutuvan energian direktiivi RED on yhä toimeenpanovaiheessa ja muun muassa sertifiointijärjestelmissä on ollut viivettä”.

Todellisuudessa tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan komissio ei vuonna 2011 hyväksynyt Neste Oilin omaa tuotantoketjun seurantajärjestelmää. Myöskään Neste Oilin hehkuttamaa palmuöljyn sertifiointijärjestelmää RSPO:ta ei hyväksytty, koska se ei sisällä kriteerejä kasvihuonekaasupäästöille, eikä sillä näin ollen voi mitata palmuöljydieselin hyötyjä ilmastolle.

Viive on itse asiassa tullut biopolttoaineiden epäsuorien maankäyttövaikutusten (Indirect Land Use Change, ILUC) sisällyttämisestä EU:n kestävyyskriteereihin. Euroopan parlamentin antaman mandaatin mukaisesti ILUC-prosessin piti edetä vuoden 2010 loppuun mennessä, mutta komissio on toistuvasti myöhästynyt annetuista takarajoista. Nyt komission odotetaan vihdoin antavan ehdotuksensa kevään aikana.

Veikkaanpa, ettei komissiostakaan tule hyviä uutisia Neste Oilille.

MAIJA SUOMELA

Lisätietoja Neste Oilista

Seuraa Vesa Vierikon esimerkkiä ja avaudu Neste Oilille

UPM:n mäntyöljy vs. Neste Oilin palmuöljy

Maija Suomela — Wed, 01 Feb 2012 13:33:00 +0100

UPM ilmoitti tänään rakentavansa mäntyöljystä dieseliä valmistavan jalostamon Lappeenrantaan vuoteen 2014 mennessä. Neste Oil saa varteenotettavan kilpailijan biodieseltuotannossa. UPM:n laitos tuottaa kolmanneksen Neste Oilin Porvoon laitosten kapasiteetista, mikä on suuri mittakaava.

UPM:n ilmoitus herättää kysymyksiä:

Kuten Neste Oilin käyttämälle palmuöljylle, myös mäntyöljylle on jo muuta käyttöä. Millä kemianteollisuuden raaka-aineentarve tyydytetään, jos mäntyöljy meneekin polttoaineeksi?

Jos mäntyöljyä ryhdytään hyödyntämään energiaksi, onko juuri diesel järkevin ja tehokkain lopputuote ilmastopäästöjen vähentämiseksi?

Miten jalostamon energiantuotanto hoidetaan, ei kai fossiilisilla tai ydinvoimalla?

Hyvä puoli UPM:n raaka-ainevalinnassa on se, että haasteet kohdataan - ja toivon mukaan otetaan huomioon - lähtökohtaisesti kotimaassa. Onko Neste Oilin seikkailuista Kaakkois-Aasian sademetsissä otettu opiksi?

UPM:n väite maailman ensimmäisestä puupohjaista biodieseliä valmistavasta jalostamosta ei pidä paikkaansa: Ruotsissa Preem on hyödyntänyt mäntyöljyä jo pitkään teollisessa mittakaavassa.

Samaan aikaan toisaalla: Neste Oilin johdosta lähtee viimeinenkin mies, joka on ollut päättämässä pahasti pieleen menneestä palmuöljystrategiasta. Yhtiön hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Peltola ei jatka 28.3. pidettävän yhtiökokouksen jälkeen. Aiemmin yhtiön toimitusjohtaja Risto Rinteen korvasi vuonna 2008 Matti Lievonen ja varatoimitusjohtaja Jarmo Honkamaa jätti yhtiön 2010.

Maija Suomela

Seuraa Vesa Vierikon esimerkkiä ja vetoa Neste Oiliin

Vuosi vastuuttomuuspalkinnosta: Neste Oilin on aika myöntää virheensä

Maija Suomela — Thu, 12 Jan 2012 16:55:00 +0100

Neste Oil voitti vajaa vuosi sitten ylivoimaisesti maailmanlaajuisen Public Eye Awards -kilpailun yleisöäänestyksen maailman pahimmasta yhtiöstä. Neste Oil sai kyseenalaisen kunnian osakseen väittämällä palmuöljystä ja muista lisää viljelypinta-alaa vaativista kasviöljyistä tuottamaansa polttoainetta ympäristöystävälliseksi tuotteeksi.

Samoihin aikoihin Finnair osoitti todellista ympäristövastuuta ilmoittamalla, että Neste Oilin tarjoama palmuöljykerosiini ei täytä sen ympäristövaatimuksia ja luopumalla suunnitelmistaan ryhtyä käyttämään sitä testilennoilla.

Yle uutisoi tänään Lufthansan puolivuotisen palmuöljykerosiinikokeilun päättymisestä. Vaikka tuote oli teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttökelpoinen, Lufthansa on tyytymätön raaka-aineisiin, joista Neste Oilin polttoaine valmistettiin. Lufthansan biopolttoaineista vastaavan johtajan Joachim Busen mukaan biopolttoainelentojen jatkaminen edellyttää uusien raaka-aineiden käyttöönottoa polttoaineen valmistuksessa.

Asiakaspalaute on oikeassa

Neste Oilin on syytä viimein korjata pahasti pieleen mennyt strategiansa, joka perustuu palmuöljyn laajamittaiseen polttoainekäyttöön. Ylen jutussa Neste arvioi kykenevänsä valmistamaan mikrobiöljyä teollisesti viiden vuoden kuluttua. Valitettavasti sama arvio viidestä vuodesta kuultiin jo vuonna 2007, jolloin Neste Oil aloitti palmuöljydieseltuotannon. Toimitusjohtaja Matti Lievosen on viimein aika ryhtyä sanoista tekoihin. Yhtiön on julkistettava kunnianhimoinen aikataulu, missä se luopuu kokonaan palmuöljystä ja muista maapallon rajallista peltopinta-alaa vaativista raaka-aineista.

Biodieseliä tai -kerosiinia harkitsevien asiakkaiden tulee antaa Neste Oilille sama viesti kuin lentoyhtiöiltä on saatu: tuote ei kelpaa, ennen kuin se on todistettavasti valmistettu 100-prosenttisesti ympäristöystävällisistä uuden sukupolven raaka-aineista, jotka eivät tuhoa sademetsää tai maanviljelysalueita.

Maija Suomela

Greenpeacen brittiläiseltä pääsihteeriltä evätty pääsy Indonesiaan

Maija Suomela — Thu, 13 Oct 2011 14:30:00 +0200

Iso-Britannian Greenpeacen pääsihteeri John Sauven on tänään käännytetty Indonesian rajalta. Hänen pysäytettiin Jakartan lentokentällä ja häntä ollaan karkottamassa huolimatta siitä, että hänelle on kaksi viikkoa sitten myönnetty työviisumi ilman mitään ongelmia.

Mitä ihmettä oikein on meneillään?

Sauven matkusti Indonesiaan vieraillakseen metsätuhoalueilla Sumatralla sekä tavatakseen Greenpeacen kampanjatiimiä ja useita valtion virkamiehiä ja yhtiöiden edustajia.

Sauvenille myönnettiin Lontoossa viisumi kaksi viikkoa sitten. Pian tämän jälkeen saimme lukea indonesialaisesta mediasta, että hänelle ei olisi myönnetty viisumia ja että hänet olisi jo käännytetty Indonesiasta. Tämä oli hieman omituista ottaen huomioon, että siinä vaiheessa Sauven ei ollut vielä lähtenyt minnekään kotoaan Englannista. Lisäksi hän oli jo ongelmitta saanut viisuminsa tänään alkanutta matkaansa varten.

Vaikutusvaltaiset tahot valheellisten väitteiden takana

Emme ole saaneet virallista selitystä sille, miksi Sauvenia ei päästetty maahan. Ajoituksen perusteella vaikuttaa siltä, että Sauvenin karkotuksen takana on vaikutusvaltaisia tahoja, joiden intresseissä ei ole sademetsien suojelu vaan niiden raivaaminen öljypalmu- ja sellupuuplantaaseiksi kuten tähänkin asti.

Olemme viime aikoina kasvattaneet painetta APP:ta (Asia Pulp and Paper) eli yhtä pahamaineisinta indonesialaista selluyhtiötä kohtaan esimerkiksi erittäin näkyvällä maailmanlaajuisella Barbie-kampanjallamme.

Tämänpäiväiset tapahtumat ovat yksi lisä niihin haasteisiin, joita kampanjatiimimme kohtaa Indonesiassa. Työmme Indonesian metsäkadon pysäyttämiseksi on kyllä alkanut purra, jos roistoyhtiöt ryhtyvät käyttämään tällaisia keinoja.

Maija Suomela

Indonesialainen elokuvaohjaaja Suomessa puolustamassa paikallisten oikeuksia

Maija Suomela — Fri, 07 Oct 2011 13:16:00 +0200

Siemenpuu-säätiön Siirretyt-elokuvafestivaali käynnistyi eilen muun muassa indonesialaisen elokuvan voimin. Suomessa vierailee elokuvaohjaaja Nanang Sujana, joka nostaa töillään esiin muun muassa palmuöljy- ja selluplantaasiyhtiöiden aiheuttamia ongelmia Kaakkois-Aasiassa.

Nanang Sujana on Suomessa ”antaakseen äänen suuryhtiöiden toiminnasta kärsiville paikallisyhteisöille ja alkuperäiskansoille”. Täältä voit katsoa Silent Cry in the Kampar Peninsula -elokuvan (kesto 20 min.), joka kertoo paikallisten kalastajien taistelusta elinympäristönsä − ja samalla yhden maailman suurimman hiilivaraston – puolesta. Myös Greenpeace on työskennellyt alueella vuosia yhteistyössä kyläläisten kanssa.

Nanang Sujanan voi tavata lauantaina kaupungintalolla plantaasien ja ruokapulan yhteyksiä avaavassa Finland is too small? -seminaarissa. Voit olla myös minuun yhteydessä haastattelun järjestämiseksi, puhelin 040 180 9303

Maija Suomela

Neste Oil viestinnän ja mielikuvien karikoissa - arseenikohusta palmuöljyyn

Maija Suomela — Wed, 28 Sep 2011 11:31:00 +0200

Neste Oilin viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Osmo Kammonen piti tänä aamuna Markkinointiviestinnän viikon seminaarissa esitelmän ”Voiko öljy-yhtiö olla vastuullinen? Neste Oil viestinnän ja mielikuvien karikoissa”.

Kammonen aloitti esitelmänsä muistelemalla 70-luvulla noussutta valtavaa kohua siitä, että Neste Oil oli upottamassa arseenipitoisia ongelmajätetynnyreitä valtamereen. Hänen mukaansa asiasta noussut kohu oli kohtuutonta, koska yhtiö toimi "ihan silloisten säädösten mukaan". Ongelmajätteiden upottaminen meriin kun ei ollut vielä siihen aikaan rikollista toimintaa.

2000-luvun palmuöljyskandaali

Neste Oilin palmuöljydieselistä noussut kohu on Kammosen mukaan myös kohtuutonta. Neste Oilin viestintäosastolla on varmasti vaikeuksia saada se kuulostamaan oikeutetulta ja vastuulliselta toiminnalta, että:

Suomalainen valtionyhtiö Neste Oil on syyllinen kiihtyvään sademetsien tuhoamiseen Kaakkois-Aasiassa.

Neste Oil lobbaa aktiivisesti EU:n ympäristökriteerien kiristämistä vastaan, jotta pääsisi markkinoille ympäristölle tuhoisalla palmuöljydieselillään.

Yhtiön toimitusjohtaja Matti Lievonen on todennut julkisesti edellisen osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä, että kestävyyskriteereihin liittyvä lobbaus on yhtiön prioriteetti tällä hetkellä.

Jos Neste Oil ei muuta toimintatapojaan, niin viestinnän haasteet tulevat jatkumaan. Palmuöljyn ja muiden lisää viljelypinta-alaa vaativien raaka-aineiden käyttö polttoaineeksi on lopetettava alkuunsa, sillä ne tuhoavat sademetsiä ja uhkaavat ruokaturvaa. Ei sitä voi puolustella.

Maija Suomela

Helsingin seudun bussit viimein pois Indonesian sademetsistä?

Maija Suomela — Thu, 22 Sep 2011 10:53:00 +0200

Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuutetut ja Helsingin Seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n hallituksen jä senet ovat muutaman vuoden ajan seikkailleet Kaakkois-Aasian sademetsissä. Tänä syksynä Helsingin seudun julkinen liikenne on mahdollista viimein saada lopullisesti oikeille raiteille.

Tähän asti tapahtunutta:

Ympäristöarvoiltaan tuhoisaa Neste Oilin palmuöljydieseliä testattiin pääkaupunkiseudun busseissa kolmivuotisessa kokeilussa, joka päättyi vuonna 2010. Yli 10 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen, joka luovutettiin vuonna 2009 Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoille. Kaikissa kaupungeissa tehtiin päätös, että sademetsiä tuhoavan palmuöljyn sijasta halutaan suosia oikeasti kestävistä raaka-aineista tehtyjä biopolttoaineita.

HSL:n hallituksella on huomattavasti valtaa sen suhteen, mitä käytännössä tapahtuu. Huolimatta kaupunginvaltuutettujen antamasta ohjeistuksesta Tatu Rauhamäen (kok.) johtama HSL:n hallitus teki loppuvuonna 2010 päätöksen antaa bussiyhtiöille kilpailutusetua palmuöljydieselille eli lisäpisteitä biopolttoaineiden käytöstä – raaka-aineista riippumatta.

Missä mennään nyt?

Pääkaupunkiseudun bussiliikenteen hankintaperiaatteita tarkistettiin uudelleen tänä syksynä niin, että biopolttoaineista ei enää saa lisäpisteitä. HSL:n hallitus päätti kuitenkin, että bussiyhtiöille voitaisiin jatkossa maksaa hyvitystä biopolttoaineilla saavutetuista päästöjen alenemisesta. Tämä hyvitysmalli, joka sisältää ”toteutuneisiin päästövähennyksiin perustuvan bonusmallin”, valmistellaan erikseen ja tuodaan HSL:n hallituksen käsiteltäväksi lokakuun aikana.

Mikäli todella halutaan toimia ympäristön eikä lobbaavien öljy-yhtiöiden ehdoilla, on Jaana Pelkosella ja muilla HSL:n hallituksen jäsenillä käsissään mahdollisuudet suunnata pääkaupunkiseudun julkinen liikenne kohti todellisia päästövähennyksiä ja lopullisesti pois Indonesian sademetsätuhon keskeltä.

Mikä on oikea suunta?

Ainoastaan koko elinkaaren ajalta todellisia päästövähennyksiä saavuttaville biopolttoaineille tulee antaa taloudellisia kannustimia. Käytännössä tämä tarkoittaa jäteperäisistä raaka-aineista valmistettuja polttoaineita. Missään nimessä palmuöljydieselistä tai muista lisää viljelypinta-alaa vaativista ja näin sademetsiä ja ruokaturvaa uhkaavista polttoaineista ei pidä palkita, vaan ne tulee sulkea ulos bonusjärjestelmästä, jotta ei tueta vääränlaista kehitystä.

Suorien metsien raivaamisen lisäksi biopolttoaineilla on valtavia epäsuoria vaikutuksia maankäyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että biopolttoaineiden tuotantoon tarkoitettuja kasveja ryhdytään viljelemään aiemmin ruuantuotantoon käytetyillä alueilla ja tällöin vastaava määrä ruokaa joudutaan tuottamaan uusilla viljelymailla, joita raivataan sademetsistä ja turvesoilta.

Maija Suomela

Palmuöljydieselin sanansaattaja

Maija Suomela — Tue, 13 Sep 2011 12:31:00 +0200

Kirjailija Risto Isomäki on ryhtynyt palmuöljydieselin sanansaattajaksi tämän päivän Kauppalehdessä (13.9.2011). Tässä muutama kommentti haastatteluun liittyen:

Isomäen mukaan ”öljypalmut ovat paras tapa tuottaa energiaa, kunhan se tapahtuu vain arvokkaiden sademetsien ja turvemaiden ulkopuolella.” Tässä päästään heti ongelman ytimeen: palmuöljyn tuotantoa laajennetaan tällä hetkellä juuri sademetsien ja turvesoiden kustannuksella. Tämä on todellisuutta Malesiassa ja Indonesiassa. Uusi kysyntä biopolttoaineiden raaka-aineeksi pahentaa entisestään katastrofaalista tilannetta.

Isomäki väittää, ettei palmuöljyn energiakäyttö ole ristiriidassa elintarviketuotannon kanssa. Maailmassa on parhaillaan menossa ruokakriisi, joka johtuu elintarvikkeiden hinnan pitkäaikaisesta noususta. Viljelymaa tarvitaan täysimääräisesti ruokatuotantoon sen sijaan, että merkittävä osuus maailman eniten käytetystä ruokaöljystä poltettaisiin autojen tankeissa.

Esimerkiksi YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan palmuöljyn ja muiden kasviöljyjen kasvava kysyntä biopolttoaineiksi vaikuttaa ruuan hintaan. Biopolttoainebuumin vuoksi palmuöljyn ja muiden kasviöljyjen kysyntä kasvaa niin, ettei kasvua ole mahdollista tyydyttää raivaamatta lisää viljelypinta-alaa joko ruuantuotantomailta tai sademetsistä.

Lisäksi Isomäki toteaa, että "Nestettä en kuitenkaan ole saanut kiinni valehtelusta. Greenpeace sen sijaan on meitä vähintäänkin harhaanjohtanut näyttäessään vääriä kuvia metsäalueista, jotka ovat muka tuhoutuneet öljypalmujen viljelyksessä." Tässä esityksessä on Greenpeacen viime vuosina käyttämiä kuvia lyhyine selityksineen. Kuvat ovat palmuöljyplantaaseiksi raivatuilta alueilta, ja toivomme, että Isomäki tarkentaisi, mikä niissä hänen mielestään on väärää. Greenpeace seisoo kuvien ja niiden avulla välitetyn viestin takana. Tarkennamme mielellämme kuviin liittyviä tietoja vielä erikseen, jos Isomäki haluaa selventää, mihin hän väittämällään viittaa.

Maija Suomela

Hovioikeus oikaisi käräjäoikeuden tuomiota kansalaisaktivisteille

Maija Suomela — Fri, 01 Jul 2011 11:08:00 +0200

Helsingin hovioikeus on tehnyt päätöksensä liittyen Greenpeacen aktivistien mielenosoitukseen Neste Oilin palmuöljynjalostamolla Porvoossa toukokuussa 2009. Aktivistit tuomittiin sakkoihin ja maksamaan palmuöljydieseltankkiin maalatun tekstin puhdistus.

Vuotta aiemmin Itä-Uudenmaan käräjäoikeus Porvoossa hyväksyi kaikki Neste Oilin korvausvaatimukset. Neste Oil vaati kansalaisaktivisteja esimerkiksi maksamaan viestintähenkilönsä palkan tuolta päivältä. Hovioikeudessa kuultiin Nesteen osastopäällikkö Sakari Sumelaa, jonka mukaan aktivistit ”aiheutti julkisuutta ja työllisti tiedottajia, [jotka] joutui vastaamaan turhiin kyselyihin muun muassa TV- ja radiotoimittajilta sekä lehdistöltä”. Hovioikeuden tuomari hylkäsi muun muassa tämän korvausvaatimuksen.

Neste Oil jatkaa salailua

Kaksi vuotta mielenosoituksen jälkeen Neste Oil jatkaa salailua ja vedättämistä. Yhtiö mainostaa palmuöljydieseliänsä ympäristöystävälliseksi, vaikka itse asiassa tuhoaa sademetsiä ja pahentaa ilmastonmuutosta. Yhtiö väittää toimivansa vastuullisesti ja läpinäkyvästi, mutta ei suostu antamaan tietoja käyttämistään raaka-aineista ja niiden alkuperästä. Vain se tiedetään, että NExBTL-diesel valmistetaan suurimmaksi osaksi palmuöljystä ja että yksi tuottajista on IOI Group, joka on muun muassa tuomittu alkuperäiskansojen maiden raivaamisesta Malesiassa.

Katso sveitsiläisen ihmisoikeusjärjestö Bruno Mansner Fondsin johtajan Lukas Straumannin lyhyt haastattelu, jossa hän ruotii Neste Oilin ja IOI Groupin roolia sademetsätuhossa sekä kertoo Malesian katastrofaalisesta tilanteesta.

Maija Suomela

PS. Mikäli autoilet kesälomallasi, kannattaa siis ajaa Neste-asemien ohi, ja laittaa palautetta yhtiölle, että sen tulee vauhdilla siirtyä käyttämään raaka-aineita, jotka eivät uhkaa ruokaturvaa, vie viimeisiä sademetsiä tai rajallista viljelypinta-alaa maapallolta.

Neste Oil vaatii kansalaisaktivisteja maksamaan työntekijöidensä palkan

Maija Suomela — Wed, 25 May 2011 17:06:00 +0200

Aktivistien maalaama viesti Neste Oilin palmuöljydieseltankin kyljessä Porvoossa

Tänään Helsingin hovioikeudessa käsiteltiin Neste Oilin palmuöljynjalostamolla vuonna 2009 tapahtunutta mielenosoitusta. Greenpeacen aktivistit osoittivat Porvoossa toukokuussa 2009 mieltään Nesteen vahingollisia palmuöljyinvestointeja vastaan esimerkiksi maalaamalla NExBTL-dieseltankin kylkeen palmuöljyn vastaisen viestin.

Neste Oil vaatii kansalaisaktivisteja esimerkiksi maksamaan kolmen tiedottajan palkan tuolta päivältä. Hovioikeudessa kuultiin Nesteen osastopäällikkö Sakari Sumelaa, jonka mukaan aktivistit ”aiheutti julkisuutta ja työllisti tiedottajia, [jotka] joutui vastaamaan turhiin kyselyihin muun muassa TV- ja radiotoimittajilta sekä lehdistöltä”. Viestintäosaston normaalia työtä olisi hänen mukaansa ollut lähinnä vierailujen järjestäminen ja paikallislehden toimittaminen.

Osastopäällikkö Sumela totesi, että aktivistien toimesta alueella ei keskeytetty mitään toimintaa. Tästä huolimatta aktivistien pitäisi yhtiön mukaan maksaa niiden työntekijöiden palkka, jotka huolehtivat siitä, että kaikki toimi päivän ajan normaaliin tapaan.

Aktivistit edellä - asiakkaat perässä

Mielenosoituksesta on kaksi vuotta ja Neste Oil on itsekin huomannut, että palmuöljybisnekseen ei olisi kannattanut sotkeutua – ympäristölle ja ihmisille vahingollinen tuote ei käy kaupaksi ja samalla menee maine. Valtionyhtiön viestintäosasto on varmasti saanut lisääntyvässä määrin perustella palmuöljyinvestointiensa järkevyyttä sekä medialle että huolestuneille kansalaisille. Jos lisääntyvä huoli ympäristöstä ja ihmisistä Kaakkois-Aasiassa nähdään ”turhanpäiväisinä kyselyinä”, niin yhtiön vastuuton linja ulottuu raaka-ainehankinnoista kaikkeen yhtiön toimintaan.

Nesteen ongelmat menekin kanssa saattoi huomata myös Sakari Sumelan puheista. Hän halusi erikseen korostaa, että Porvoon palmuöljydieseltankit ”ei ole palmuöljysäiliöitä”. Palmuöljydiesel ei ole suuressa huudossa kenenkään mielestä. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Neste Oilin NExBTL-diesel valmistetaan suurimmaksi osaksi palmuöljystä ja muista kestämättömistä raaka-aineista. Toivotaan, että kansalaisaktivistien viesti menee perille, yhtiö ymmärtää tehdä korjausliikkeen ja siirtyy käyttämään raaka-aineita, jotka eivät vie viimeisiä sademetsiä tai rajallista viljelypinta-alaa maapallolta.

Helsingin hovioikeus tekee päätöksensä noin kuukauden kuluessa.

Kauan odotettu hakkuukielto Indonesiassa floppasi

Maija Suomela — Fri, 20 May 2011 15:04:00 +0200

Kauan odotettu hakkuukielto (moratorio) Indonesiassa jättää kymmeniä miljoonia hehtaareita suojelunarvoisia sademetsiä ja turvesoita plantaasiteollisuuden käyttöön. Indonesian sademetsien pelastamiseksi jää vielä paljon tehtävää.

Mikä hakkuukielto?

Seuraavan kahden vuoden aikana Indonesiassa on kiellettyä antaa hakkuulupia koskemattomiin sademetsiin (primary forest). Hakkuukielto käsittää myös turvesuoalueita, joiden kiihtyvä raivaaminen aiheuttaa valtavat ilmastopäästöt.

Miksi tämä ei riitä?

- Valitettavasti hakkuukielto koskee ainoastaan uusia lupia. Arvokkaille turvesuo- ja sademetsäalueille on kuitenkin jo annettu lukemattomia hakkuulupia, ja noin 40 miljoonaa hehtaaria metsää ja turvesoita uhkaa yhä muuttua öljypalmu- ja selluplantaaseiksi. Nämä alueet sisältävät myös muun muassa orankien ja Sumatran tiikerien viimeisiä elinalueita.

- Suurin osa tänään julistetun hakkuukiellon sisältämistä alueista on jo suojeltu, eli niitä ei tähän mennessäkään olisi saanut raivata plantaaseiksi. Numerot näyttävät siis paperilla huomattavasti suuremmilta kuin todellinen uusi vaikutus kentällä on.

- Indonesiassa on paljon sademetsää, jossa on aikojen saatossa tehty joitain hakkuita (secondary forest). Tällaiset metsät näyttävät usein silmämääräisesti aivan samalta kuin koskematon sademetsä, niiden luontoarvot ovat korkeat ja ne ovat elintärkeitä alueita paikallisille ihmisille. Hakkuukielto ei koske näitä alueita.

Arvokkaiden sademetsien laajamittainen hävitys saa siis jatkua. Tänään julistettu hakkuukielto on jälleen osoitus siitä, että erilaisten julistusten ja sertifiointijärjestelmien toimivuutta arvioitaessa on äärimmäisen tärkeää katsoa, mitä ne itse asiassa sisältävät – ja mitä eivät.

Neste Oil jatkaa salailua

Maija Suomela — Fri, 20 May 2011 11:50:00 +0200

Neste Oilin palmuöljydiesel - puhdasta viherpesua

Johtaja Sami Ojan mukaan (HS 20.5.2011) Neste Oililla on ”kilpailukykyisiä etanolin hankintalähteitä, joita emme julkaise kaupallisista syistä”. Tämä on tuttua kuultavaa liittyen Neste Oilin palmuöljydieselin tuotantoon. Greenpeace ja muut tahot ovat tuloksetta vuosia kysyneet yhtiöltä tarkempia tietoja yhtiön biodieselin raaka-aineista ja niiden alkuperästä.

Neste Oilin pyynnöstä sekä sen maahantuoman bioetanolin että palmuöljyn alkuperätiedot on salattu tullilastoissa. Tietojen aktiivinen salailu antaa yhtiöstä äärimmäisen epäilyttävän kuvan, etenkin kun tietää miten vaikea tilanne on esimerkiksi palmuöljyn tuotantoalueilla. Alkuperäiskansojen maita otetaan käyttöön laittomasti ja väkivalloin, ja sademetsää raivataan kiihtyvässä määrin pois uusien plantaasien tieltä. Neste Oililla ei ole mitään mahdollisuuksia tyydyttää valtavaa raaka-aineiden tarvettaan ilman, että yhä lisää viljelypinta-alaa raivataan joko biopolttoaineiden tai ruuan tuotannon tieltä.

Valtiolla mahdollisuus lopettaa tietojen salailu

Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n edellyttämää lainsäädäntöä, jolla on tarkoitus taata biopolttoaineiden ympäristöystävällisyys. Kansalliseen lainsäädäntöön tulisi sisällyttää kattava raaka-aineiden alkuperän ja koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen raportointivelvoite, jolla biopolttoaineen tuottajat velvoitetaan erittelemään ja julkaisemaan yksityiskohtaisesti lopputuotteessa käytetyt eri raaka-aineet ja niiden alkuperä. Vain tällä tavoin pystytään valvomaan biopolttoaineiden todellisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi kotimaisia jäteperäisiä raaka-aineita hyödyntävällä St1-ketjulla on tähän valmiudet, toisin kuin trooppisia raaka-aineita maahantuovalla Neste Oililla.

Kestävyyskriteerien noudattamisen valvonta on oltava viranomaistoimintaa, sillä vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät (esim. RSPO) ovat yhä kehitysvaiheessa, eivätkä ole riittäviä takaamaan biopolttoaineiden kestävyyttä.

Neste Oil vastustaa kestävyyskriteerien tiukentamista

Nykyisellään kaikkia biopolttoaineiden tuotannon päästölähteitä ei ole huomioitu. Euroopan komissio esittää toimenpiteet EU:n biopolttoainetavoitteiden aiheuttamien epäsuorien maankäyttövaikutusten (ILUC) minimoimiseksi todennäköisesti tänä kesänä. Neste Oil lobbaa parhaillaan aggressiivisesti, että kriteerejä ei tiukennettaisi riittävälle tasolle.

Suomen on annettava tukensa epäsuorien maankäyttömuutosten sisällyttämiselle biopolttoaineiden kestävyyskriteereitä koskevaan lainsäädäntöön. Näin kannustetaan yhtiöitä tuottamaan biopolttoaineita ympäristöystävällisistä raaka-aineista ja kestämättömät tuotteet, kuten Nesteen palmuöljydiesel, jäävät markkinoiden ulkopuolelle.

Uusi palmuöljysertifikaatti ei takaa kestävää tuotantoa

Maija Suomela — Wed, 30 Mar 2011 13:31:00 +0200

Indonesian hallituksen uusi valtiollinen palmuöljyn tuotannon sertifikaatti ISPO (Indonesian Palm Oil Standard) ei tuo mitään uusia keinoja kestämättömän palmuöljyntuotannon parantamiseksi. Käytännössä ISPO sisältää olemassa olevat palmuöljyn tuotantoon liittyvät lakipykälät ja vaatii niiden noudattamista. Tähänkin asti palmuöljyn tuottajien olisi pitänyt noudattaa maan lainsäädäntöä, mutta näin ei ole.

Kansalaisjärjestöt tai alkuperäiskansat eivät vaatimuksista huolimatta ole päässeet osallistumaan valmistelutyöhön. Indonesian hallitus hyväksyi mukaan ainoastaan palmuöljyn tuottajia.

RSPO ei toimi – valtiollinen järjestelmä vielä huonompi

Palmuöljyn sertifiointijärjestelmä RSPO on ollut käytössä vuosia ja on osoittautunut hyvin hitaaksi tavaksi yrittää saada sademetsien hakkuut loppumaan. RSPO:n kriteerit ovat heikot ja useat palmuöljyn tuottajat rikkovat niitä. Uusia plantaaseja perustetaan sademetsiin ja turvesoille ilman asiaankuuluvia raivauslupia tai ympäristövaikutusten arviointia.

Nyt julkistettu valtiollinen järjestelmä on vielä RSPO:takin heikompi. Ongelmat Indonesian lainsäädännössä pysyvät ennallaan: uusia plantaaseja saa raivata sademetsiin ja enintään kolmen metrin paksuisille turvesuoalueille, vaikka tästä syntyy valtavat ilmastopäästöt.

Kumpikaan järjestelmä ei sisällä kriteerejä tuotannon kasvuhuonekaasupäästöille, eikä niitä näin ollen voi käyttää biopolttoaineiden tuotannon kestävyyden tai ilmastopäästöjen arvioimiseen.

Finnair cancels biokerosene plans for this spring - Neste Oil could not guarantee sustainable raw materials

Maija Suomela — Thu, 27 Jan 2011 14:29:00 +0100

Finnair has cancelled the plans to start using Neste Oil’s biokerosene this spring. According (link in Finnish) to Kati Ihamäki, the VP for Sustainable Development at Finnair, they could not find an acceptable raw material. This means that Neste Oil was unable to supply Finnair with an end product that would have fulfilled Finnair's criteria for sustainability and transparency.

Finnair’s decision shows true environmental responsibility. Food crop -based first generation biofuels, such as Neste Oil’s palm oil diesel and kerosene, do not help reduce emissions and stop climate change.

Neste Oil is misleading potential customers

Greenpeace asks for other potential customers of Neste Oil also to demand the company to supply them with a product that is made only from sustainable raw materials.

Neste Oil has recently offered potential customers a misleading contract that is based on mass balance principle.The main raw material for Neste Oil’s NExBTL diesel is palm oil. A mass balance contract would promise the customer a calculatory share of other raw material “on paper”. However, the actual end product delivered would remain to be mainly palm oil. A contract like this should not be accepted, as it would give a blessing to Neste Oil’s large-scale use of palm oil as raw material for fuel.

With its decision Finnair sends the right message to Neste Oil: the company needs to produce NExBTL diesel only from sustainable and environmentally friendly raw materials that do not have - direct or indirect - negative social or environmental impacts.

However, the question remains whether other customers accept the false claims from Neste Oil, and end up supporting rainforest and peatland destruction in Southeast Asia via misleading mass balance contract? This remains to be seen.

Previously in 2007 a Swedish fuel retailer OKQ8 refused to accept Neste Oil’s palm oil diesel and further in 2008 local authorities operating diesel-powered boats in the archipelago of Stockholm cancelled the planned project with Neste Oil because of environmental impacts of palm oil diesel.

Maija Suomela

Neste Oilin palmuöljy ei kelpaa Finnairille

Maija Suomela — Thu, 27 Jan 2011 09:02:00 +0100

Finnair on perunut suunnitelmansa ryhtyä käyttämään Neste Oilin biokerosiinia keväällä. Finnairin ympäristöjohtaja Kati Ihamäki kertoo, että yhtiö ei ole toistaiseksi löytänyt sopivaa raaka-ainetta. Tämä tarkoittaa sitä, että Neste Oil ei pystynyt toimittamaan Finnairille sen vaatimaa palmuöljytöntä, kestävistä raaka-aineista valmistettua lopputuotetta.

Finnairin päätös olla ostamatta Neste Oilin palmuöljypohjaista biopolttoainetta osoittaa aitoa ympäristövastuuta. Ruokakasveista valmistetut ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet, joihin Neste Oilin palmuöljydiesel ja -kerosiini kuuluvat, eivät auta torjumaan ilmastonmuutosta.

Neste Oil johtaa asiakkaita harhaan

Greenpeace toivoo, että myös muut Neste Oilin kanssa sopimusta harkitsevat asiakkaat vaativat yhtiöltä palmuöljyvapaata, kestävistä raaka-aineista valmistettua tuotetta. Neste Oil on viime aikoina tarjonnut harhaanjohtavaa mass balance -sopimusta asiakkaille.

NExBTL-dieselin pääraaka-aine on palmuöljy. Mass balance -järjestelmässä asiakkaalle luvataan paperilla laskennallinen osuus muuta raaka-ainetta, mutta toimitettu lopputuote sisältää enimmäkseen palmuöljyä. Tällaista sopimusta ei tule hyväksyä, koska sillä tuettaisiin Neste Oilin valtavaan palmuöljyn tarpeeseen perustuvaa NExBTL-tuotantoa. Finnairin päätös antaa Neste Oilille oikean viestin siitä, että yhtiön tulee panostaa kestäviin ja ympäristöystävällisiin raaka-aineisiin NExBTL-tuotannossa.

Hyväksyvätkö VR:n omistama Pohjolan Liikenne ja pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä järjestävä HSL-kuntayhtymä Neste Oilin selitykset, vaikka ovat ilmoittaneet, että polttoaineena ei käytetä palmuöljystä tuotettua dieseliä?

Aiemmin Neste Oilin palmuöljystä ovat julkisesti kieltäytyneet Tukholman joukkoliikenne (2008) ja ruotsalainen OKQ8- huoltoasemaketju (2007).

Maija Suomela

Two open questions to Neste Oil

Maija Suomela — Fri, 14 Jan 2011 15:41:00 +0100

Neste Oil has commented their nomination for the most evil corporation of the year. Two questions for NesteOil:

You say “However, regarding the nomination of Neste Oil, there simply are no measurable facts to support the nomination because the company uses only responsibly produced palm oil.” How come for example the Senior Vice President of Neste Oil, Mr. Simo Honkanen, has never delivered or published any measurable facts about the supply chain and raw materials used in the production of NExBTL diesel?

Under what premises does the CEO of Neste Oil, Mr. Matti Lievonen, find it sustainable to produce palm oil diesel? Growing the demand of palm oil leads to further rain forest and peat land destruction.

Maija Suomela