Tilaa myrkkykampanjan päivitykset

Talvivaaran kaivos suljettava ja puhdistustyö aloitettava

Juha Aromaa — Mon, 08 Apr 2013 09:22:00 +0200

Talvivaaran kaivoksella viime yönä alkanut kipsisakka-altaan vuoto osoittaa lopullisesti, ettei yhtiö pysty hallitsemaan käynnistämäänsä kaivostoimintaa. Greenpeace vaatii, että kaivoksen ympäristölupa on peruutettava ja bioliuotusprosessin pysäyttäminen ja alueen puhdistaminen aloitettava.

”Talvivaara ei ole pystynyt hallitsemaan bioliuotusprosessia eikä kaivoksen vesitasetta pohjoisissa olosuhteissa. Yhtiö on myös jo rakennusvaiheessa sekä jatkuvasti sen jälkeen laiminlyönyt velvoitteensa suojella vesistöjä vedenjakajalla sijaitsevan kaivoksen päästöiltä. Yhtiöllä ei ole edellytyksiä jatkaa kaivostoimintaa”, sanoo Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa.

”Nyt tärkeintä on saada kipsisakka-altaan vuoto pysäytettyä. Sen jälkeen toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi on otettava kaivostoiminnan lakkauttaminen ja alueen siivoaminen mahdollisimman vähin uusin ympäristövaurioin”, Aromaa jatkaa.

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Ei enää uusia kaivosonnettomuuksia, vetoa itsenäisen ympäristöhallinnon palauttamiseksi ja lupaehtojen kiristämiseksi

I Love Arctic

atuomini — Tue, 05 Mar 2013 08:53:00 +0100

Vapaaehtoisemme ja Arktiksen puolustajat eri puolelta Suomea ovat ottaneet I Love Arctic -kuvia ympäri maata.

Ota I Love Arctic -kuvia itsestäsi ja ystävistäsi ja auta meitä pelastamaan Arktis!

I Love Arctic on osa Greenpeacen kansainvälistä Save the Arctic -kampanjaa, jonka tarkoituksena on pelastaa Arktis öljynporaukselta ja tuhoisalta teolliselta kalastukselta.

Talvivaaran kaivostoimintaa ei saa käynnistää eikä jätevesiä päästää vesistöihin

Juha Aromaa — Thu, 14 Feb 2013 10:04:00 +0100

Greenpeace tuomitsee Talvivaaran aikeet nopeuttaa tuotannon käynnistämistä laskemalla alueella olevat jätevedet vesistöihin. Myöskään malmin tuontia biokasaliuotukseen ei saa aloittaa ennen kuin alueen jätevedet on puhdistettu ja vesikierto on suljettu.

”Talvivaaran tähänastinen toiminta on osoittanut, että lupa päästää jätevettä maastoon johtaa ympäristöpäästöihin, joita ei voi hyväksyä. Kaivostoimintaa ei saa päästää jatkumaan, ellei kaivokselle saada aikaan kokonaan suljettua kiertoa”, sanoo Greenpeacen kampanjoitsija Jehki Härkönen.

Yhtiö on julkistanut 260 miljoonan euron osakeannin. Yhtiön rahoitusaseman vahvistaminen varsinkin valtionyhtiö Solidiumin sijoituksella ei saa johtaa uusien ympäristöriskien ottamiseen.

”Jos Talvivaara ei pysty osoittamaan tapaa järjestää kaivostoimintansa suljetulla vesikierrolla, yhtiö kannattaa ajaa alas ja biokasaliuotuksen pysäyttäminen ja alueen siivous aloittaa nyt, eikä vasta seuraavan mittavan päästön jälkeen”, Härkönen jatkaa.

Lisätietoja:
Kampanjoitsija Jehki Härkönen, puhelin 040 197 2620
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Benetton sitoutuu myrkyttömään muotiin

Juha Aromaa — Wed, 16 Jan 2013 12:38:00 +0100

Vastauksena Greenpeacen Detox-kampanjaan, italialainen muotibrändi Benetton on tänään sitoutunut poistamaan kaikki haitalliset kemikaalit koko maailmanlaajuisesta tuotantoketjustaan sekä kaikista tuotteistaan.

"Benetton näyttää todelliset värinsä sitoutuessaan puhdistamaan myrkyllisen jalanjälkensä. Nähtäväksi jää milloin muut suuret italialaiset muotitalot vastaavat asiakkaidensa vaatimukseen luoda muotia, joka ei verota maapalloa", sanoo Chiara Campione, Greenpeacen kampanjoitsija.

Osana sitoutumistaan Benetton julkistaa päästötiedot omista tuotantolaitoksistaan ja maailmanlaajuisista tavarantoimittajistaan, yhteensä 30 tuotantolaitoksesta vuoden 2013 loppuun mennessä. Benetton lisää näin alan läpinäkyvyyttä, jonka Detox-kampanja on saanut vauhtiin. Tämä helpottaa tuotantolaitosten läheisyydessä asuvien ihmisten mahdollisuuksia tietää, mitä heidän ympäristöönsä lasketaan.

"Sitoutuessaan vaatimuksiin myrkyttömyydestä Benetton liittyy muiden suurten brändien, kuten esimerkiksi Leviksen, joukkoon. Yhdessä ne haastavat muotiteollisuuden kehittämään vaarattomia vaihtoehtoja myrkyllisille kemikaaleille. Tämä on voitto paikallisille yhteisöille ympäri maailmaa, joiden päivittäiseen elämään myrkkyjen saastuttama vesi vaikuttaa", Campione sanoo.

Benetton on 13. maailmanlaajuinen yritys, joka sitoutuu puhdistamaan tuotantoketjunsa ja tuotteensa Greenpeacen Detox-kampanjan käynnistyttyä vuonna 2011. Se on yhdeksäntenä yrityksenä ilmoittanut konkreettisen päivämäärän - vuoden 2015 loppuun mennessä - jolloin se aikoo luopua PFC-kemikaalien (perfluorattujen yhdisteiden) [1] käytöstä. Sitoutuminen myrkyttömyyteen koskee kaikkia 6500 Benettonin liikettä sekä kaikkia yrityksen omistamia brändejä, joita ovat muun muassa Sisley ja Playlife.

Greenpeacen Detox-kampanja vaatii muotibrändejä sitoutumaan haitallisten kemikaalien poistamiseen tuotantoketjustaan vuoteen 2020 mennessä ja vaatimaan tavarantoimittajiaan luopumaan tuotantolaitosten myrkkypäästöistä.

Benettonin sitoutuminen myrkyttömyyteen

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 09 4245 0233, 050 369 6202

Viite:

[1] Perfluoratut yhdisteet (PFC) ovat teollisesti valmistettuja kemikaaleja, jotka hylkivät vettä ja öljyä. Tekstiiliteollisuudessa niitä käytetään parantamaan tekstiilin tai nahan vedenkestävyyttä ja tahrattomuutta.

Japanilainen Uniqlo lisää Detoxin kevään mallistoonsa

jaromaa — Wed, 09 Jan 2013 15:33:00 +0100

Japanin johtava kansainvälinen vapaa-ajanvaatemerkki Uniqlo aloitti vuoden 2013 vahvasti liittymällä Detoxiin sitoutuneiden joukkoon. Uniqlo ilmoitti julkisesti sitoutuvansa poistamaan kaikki vaaralliset kemikaalit tuotteistaan ja maailmanlaajuisesta tuotantoketjustaan vuoteen 2020 mennessä.

Vain kuukautta ennen Uniqlon päätöstä suuret brändit Zara, Mango, Esprit ja Levi’s ilmoittivat sitoutumisensa Detoxiin vastauksena aktivistien ja kuluttajien laajaan painostukseen.

Kilpailevat brändit kuten GAP, G-Star Raw ja Calvin Klein ovat toistaiseksi jättäytyneen Detox-junasta, johon kaksitoista maailman suurinta katumuodin valmistajaa ovat jo nousseet. Eivätkö nämä perässä laahaavat brändit tiedä, että myrkytön muoti ja avoimuus tuotantotapojen suhteen on tämän kevään kuumin trendi? Vai eivätkö ne vain yksinkertaisesti välitä?

Idästä nousuun

Uniqlon emoyhtiö, Aasian suurin muotialan yritys, Fast Retailing Group kiihdyttää tuotannon avoimuuteen rohkaisevaa vallankumousta paljastaessaan ainakin 80 prosenttia maailmanlaajuisen tuotantoketjunsa päästötiedoista tämän vuoden aikana. Tämä antaa toimittajille, aktivisteille ja tuotantolaitosten läheisyydessä asuville mahdollisuuden tietää mitä luontoon tarkalleen ottaen päästetään. Avoimuudellaan Fast Retail Group näyttää erinomaista esimerkkiä ja painostaa osaltaan myös muita brändejä paljastamaan päästötietojaan.

Erinomaista on myös se, että Detox-sitoumus ei koske vain Uniqlota vaan kaikkia Fast Retailing Groupin brändejä, joihin kuuluu Uniqlon lisäksi Comptoir des Cotonniers, Princesse tam-tam, g.u ja Theory. Näillä brändeillä on yhteensä yli 2000 myymälää ympäri maailmaa.

Yllämainittujen hyvien päätösten lisäksi Uniqlo on sitoutunut johtamaan kehitystä, jonka tavoitteena on luoda vaihtoehtoja tällä hetkellä käytössä oleville kemikaaleille. Tämä on merkittävä muutos, jonka vaikutukset ovat valtaisat varsinkin päivittäin saastuneesta vedestä kärsiville yhteisöille ympäri maailmaa. Muutos vaikuttaa laajasti myös ihan tavallisten ihmisten elämään, jotka vaihtoehtojen puuttuessa - ja usein tietämättään - osallistuvat teollisuuden tuhoisien vaikutusten ruokkimiseen ostaessaan ja pestessään vaatteita.

Uusia voittoja kohti

Isot brändit kuten Victoria’s Secret, GAP ja Calvin Klein käyttävät paljon aikaa selvittääkseen mitä internetin pyörteissä rypevälle yrityksen julkisuuskuvalle kuuluu. Lisäksi brändit tarkkailevat aktiivisesti mitä heidän kilpailijansa puuhaavat.

Uniqlo on nyt antanut selkeän viestin koko vaateteollisuudelle: Myrkylliset kemikaalit ovat ”so last season”. Voit auttaa tämän tärkeän viestin välittämisessä yhä useammalle jakamalla Detox Fashion -videota.

Yritykset haluavat säilyttää tarkoin vaalitun julkisuuskuvansa hyvänä myös tulevaisuudessa, eivätkä niin ollen halua koko maailmaa kimppuunsa. Joka kerta kun joku jakaa tai kommentoi yllä olevaa videota, se luo negatiivista huomiota ja sitä mukaa lisää yritysten paineita muuttaa ympäristölle haitallisia toimintatapoja.

Myrkytön maailma on uusi musta! Tehdään yhdessä töitä sen eteen.

Eoin Dubsky, käännös: Pieta Kivelä

Greenpeace teki pistokokeita Laivakankaalla ja Talvivaarassa

atuomini — Thu, 20 Dec 2012 13:18:00 +0100

Greenpeacen vapaaehtoiset ottivat pistokokeena näytteitä kahden kaivoksen lähivesistä. Näytteet otettiin Laivakankaalla Raahessa ja Talvivaarassa Sotkamossa marraskuun lopussa. Analyysien mukaan kummankin kaivoksen lähivesissä oli pitoisuuksia, jotka ylittivät talousvesille asetetun rajan.

Laivakankaan näytteet otettiin 27.-28.11.2012, eli ennen kaivoksella tapahtunutta vuotoa. Talvivaaran näytteet otettiin 29.–30.11.2012, 25–26 päivää kipsisakka-altaan vuodon alkamisen jälkeen.

Talvivaarassa sulfaattipitoisuudet lievästi koholla

Talvivaarassa havaittiin pohjoiseen Kuusilampeen virtaavassa Härkäpurossa hyvin emäksistä vettä, mistä tiedotettiin jo näytteenottopäivänä. Muilta osin vesinäytteissä ei ollut merkittäviä eroja Greenpeacen 9.11. ottamiin näytteisiin verrattuna. Kaikissa näytteenottopisteissä kuitenkin veden sulfaattipitoisuus oli lievästi koholla.

Pohjoiseen Kuusilampeen virtaavan veden voimakkaan emäksisyyden takia uusista vesinäytteistä selvitettiin myös ammoniumin ja ammoniumtypen pitoisuudet. Sekä pohjoiseen Kuusilampeen virtaavassa vedessä sekä Rysäsuon mittauspisteessä näiden pitoisuudet olivat lievästi luontaisia pitoisuuksia korkeampia.

Myös Raahessa sulfaattipitoisuus korkea

Laivakankaalla Raahessa vesinäytteet otettiin tilanteessa, jolloin kaivos ei ollut ilmoittanut normaalista poikkeavista tapahtumista.

Mittauksissa havaittiin kokonaissyanidiarvo, 0,076 milligrammaa litrassa, ojassa, jonka vesi tulee Vasannevan rikastushiekka-alueen eristysojasta. Vasannevan alueella kaivoksen ympäristölupa erityisesti kieltää vesien laskun suojellun lohijoen Piehingin suuntaan.

Mereen purettavasta vedestä mitattiin myös sulfaattia 600 milligrammaa litrassa, kun ympäristöluvassa on sallittu 70 milligrammaa litrassa.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki Laivakankaasta tutkintapyynnön 14.12. sattuneen vuodon takia. Greenpeacen näytteet osoittavat, että vuotoa oli mahdollisesti ollut jo aiemmin.

Näytteet analysoitiin Eurofins Scientificin laboratoriossa.

Greenpeace vaatii kaivostoiminnan ympäristömääräysten kiristämistä ja valvonnan tehostamista. Greenpeacen pistokokeen perusteella voi olettaa, että ongelmia on Talvivaaran lisäksi muissakin kaivoksissa.

Talvivaaran näytteiden tulokset 9.11. ja 29.–30.11.2012

Laivakankaan näytteiden tulokset 27.11.-28.11.2012

Lisätietoja:
Kampanjoitsija Jehki Härkönen, puhelin 040 197 2620
Kampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 7641 012
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Laivakangas - Näytteiden tulokset

atuomini — Thu, 20 Dec 2012 08:52:00 +0100

Greenpeacen vapaaehtoiset ottivat pistokokeena näytteitä Laivakankaan kaivoksen lähivesistöistä Raahesta marraskuun lopulla. Näytteet analysoitiin Eurofins Scientificin (http://www.eurofins.fi/) laboratoriossa Tampereella.Laivakangas tulokset

Tässä tulokset kokonaisuudessaan:

Voit myös ladata Excel-tiedoston koneellesi:

Kuinka brändejä puhdistetaan?

Outi Immonen — Tue, 18 Dec 2012 15:15:15 +0100

Detox-kampanja lanseerattiin uudelleen marraskuussa. Sen jälkeen kampanja on levinnyt kaikkialle ja saanut paljon aikaan.

Reilun kuukauden aikana neljä suurta ja tunnettua muotimerkkiä, Zara, Mango, Esprit ja Levi’s, on sitoutunut Detox-vaatimuksiin ja luvannut poistaa vaaralliset kemikaalit tuotantoketjuistaan. Tämä on aivan ehdoton riemuvoitto sekä ympäristölle että meille kuluttajillekin.

Sosiaalisen median mahti on tullut todistettua varsinkin tämän kampanjan myötä. Ihan tavalliset ihmiset ovat auttaneet meitä kirjoittamaan brändien Facebook-sivuille, jakaneet kampanjaamme ja osallistuneet twittermyrskyihin. Yhdessä toimiessamme meillä on todella paljon vaikutusvaltaa. Vaatemerkkien johtohahmot ovat tajunneet, että heidän todella täytyy kuunnella kuluttajia näinkin isojen asioiden osalta. Koska juuri ne huolestuneet kuluttajat pitävät nämä brändit pystyssä.

Detox-kampanjaa on ollut todella vauhdikas toteuttaa. Voitot tulevat nopeasti, joten ne täytyy myös julkaista nopeasti. Adrenaliinihuuruissa grafiikat kääntyvät vauhdilla ja pieni hippi-assistentti hihkuu riemuissaan, kun voi kohta käyttää myrkyttömiä farkkuja. Vähäunisia öitä ja pikalounaita ei ehdi edes huomata, kun kampanja imaisee mukaansa. Brändien reaktioiden odottaminen tiukan kampanjoinnin jälkeen on melkein parempi tunne kuin joulupukin odottaminen lapsena. Melkein.

Yksi voitto ei aina tietenkään riitä, jos tavoitteena on koko muotiteollisuuden puhdistaminen. Yksitoista isoa voittoa, joista neljä näiden viime viikkojen aikana on todella paljon, mutta kunnianhimo kasvaa silti jokaisen julistuksen myötä. Vielä yksi brändi. Jos vielä yksi. Vaatemerkkien puhdistaminen on addiktoivaa puuhaa.

On hienoa huomata miten suomalaisetkin ovat ottaneet tämän kampanjan omakseen. Greenpeace Suomen Facebook-sivuilla viime aikoina eniten tykkäyksiä ovat keränneet juurikin Detox-kampanjasta ja erityisesti saavutetuista voitoista kertovat päivitykset. Toisaalta tämä on sellainen asia, joka koskettaa meitä jokaista. Kaikki me kuitenkin joudumme käyttämään vaatteita, halusimme tai emme. Varmasti jokainen meistä myös pukeutuisi mieluummin myrkyttömiin paitoihin ja housuihin.

Miten tällaista kampanjaa sitten oikeasti tehdään? Yhteistyö eri maiden toimistojen välillä on tärkeässä osassa. Materiaalit blogiteksteihin, uutiskirjeisiin, grafiikoihin ja kampanjasivustoihin tulevat englanniksi, joten käännöstyö on suurin tehtävä. Valmistelut vievät joskus paljonkin aikaa, mutta itse julkaisut ovat suhteellisen nopeita; Enterin painallus ja uusi kohde on julki. Sosiaalisen median ja uutisten seuraaminen on tärkeää, samoin tietysti kampanjaviestin jatkuva levittäminen. Kampanjointi tarkoittaa tietokoneen ruudun tuijottamista, html-koodeja ja pientä luovaa hulluutta.

Se tunne, kun kohteena ollut vaatemerkki sitoutuu kampanjaan, on huikea. On hienoa tehdä työtä, jolla on ihan oikeasti merkitystä. Tätä työtä tehdään niin ympäristön kuin jokaisen pienen ihmisenkin puolesta. Tämä työ on virallista maailmanpelastusta, vaikka se toteutuisikin vain yksi t-paita kerrallaan.

Outi Immonen on Detoxin verkkokampanjoitsija Suomessa.

Levi's sitoutuu Detox-vaatimuksiin

oimmonen — Thu, 13 Dec 2012 16:27:50 +0100

Tänään Levi Strauss & Co. sitoutuu Detox-vaatimuksiin. Tästä saamme kiittää kaikkia teitä, jotka vaaditte Levistä puhdistamaan tuotantonsa.

Maailman suurin farkkujen valmistaja liittyy kymmenen muun vaatemerkin joukkoon, jotka ovat jo sitoutuneet luopumaan kemikaaleista. Julkaisimme Toxic Threads: Under Wraps-raportin Meksikon saastuneista joista ja kohdistimme kampanjamme Levikseen vain kahdeksan päivää sitten.

Levi’s käyttää farkkukankaansa tuottajina meksikolaisia alihankkijoita, jotka päästävät tuotantoprosessissa käytettävät vaaralliset kemikaalit paikallisiin vesistöihin.

Nyt Levi’s osoittaa osaavansa olla se johtaja, joka se väittää olevansa. Se voi nyt toimia esimerkkinä niille kilpailijoilleen, jotka eivät vielä ole lupautuneet puhdistamaan tuotantolinjojaan. Näitä brändejä ovat esimerkiksi Calvin Klein, GAP ja Victoria’s Secret.

Suunnanmuutos

Leviksen tämänpäiväinen ilmoitus on suuri voitto ihmisille ja ympäristölle. Levi’s alkaa vaatia sen suurimpia tuottajia Kiinassa, Meksikossa ja muualla globaalissa etelässä julkaisemaan tietoja käyttämistään kemikaaleista jo vuoden 2013 kesäkuun loppuun mennessä. Tämän ansiosta tehtaiden lähellä asuvat ihmiset saavat viimeinkin tietoa siitä, mitä tehtaat laskevat ympäristöön. Tähän asti tämä tieto on ollut saamattomissa.

Levi’s alkaa nyt myös etsiä turvallisempia vaihtoehtoja vaarallisille kemikaaleille. Ennen se keskittyi vain kemikaalien turvalliseen käsittelyyn, mutta ei niiden poistamiseen.

Myrkyttömyys on aina muodissa

Yhteensä yli 400 000 ihmistä on osallistunut Detox-kampanjaan sen jälkeen kun se uudelleenjulkaistiin marraskuussa, ja vaatineet myrkytöntä muotia. Muotifanit, aktivistit, suunnittelijat ja bloggaajat ovat levittäneet kampanjan sanomaa sosiaalisessa mediassa ja tavoittaneet miljoonia ihmisiä.

Ensin Detox-vaatimuksiin sitoutui Zara, sitten Mango ja Esprit. Viimeiset kahdeksan päivää aktivistit ympäri maailmaa ovat vaatineet Leviksen liikkeiden edustoilla brändiä luopumaan kemikaaleista ja osallistumaan muotiteollisuuden puhdistamiseen.

Ihmisten vaikutusvallalla on selvästi valtavasti voimaa asioiden muuttamisessa. Vaateteollisuus ei kuitenkaan ole vielä täysin myrkytön, vaikka yksitoista tunnettua vaatemerkkiä on jo sitoutunut puhdistamaan tuotantonsa. Nyt kaikkien muidenkin tulisi seurata heidän esimerkkiään ja sitoutua Detox-vaatimuksiin.

Auta meitä saavuttamaan seuraava voitto

Voit auttaa meitä jakamalla Detox Fashion-videotamme vielä lisää. Brändit kuten Calvin Klein, GAP ja Victoria’s Secret seuraavat tarkasti sosiaalista mediaa. Jakamalla, tykkäämällä ja kommentoimalla videota voimme osoittaa heille että vaadimme muutosta välittömästi.

Myrkytön tulevaisuus on mahdollinen. Yhdessä voimme saavuttaa sen!

Levi’s sitoutuu myrkyttömyyteen

Juha Aromaa — Thu, 13 Dec 2012 12:55:00 +0100

Maailman suurin farkkujen myyjä Levi’s on sitoutunut poistamaan myrkyt tuotantoketjustaan. Levi´s on yhdestoista maailmanlaajuinen tekstiilialan tuotemerkki, joka on sitoutunut Greenpeacen Detox-kampanjassa myrkkyjen poistamiseen.

Levi’s vaatii 15 suurimmalta tavarantoimittajaltaan, joilla on tuotantolaitoksia muun muassa Kiinassa ja Meksikossa, tiedot saastepäästöistään ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Lisäksi Levi’s vaatii 25 muun tavarantoimittajan tiedot ensi vuoden loppuun mennessä. Levi’s on luvannut poistaa kaikki PFC-yhdisteet vuoden 2015 loppuun mennessä.

“Levi’sin lupaus olla käyttämättä myrkyllisiä kemikaaleja on voitto Meksikossa ja muualla ihmisille, jotka joutuvat päivittäin tekemisiin myrkyllisen veden kanssa”, sanoo Greenpeacen Meksikon ympäristömyrkkykampanjoitsija Pierre Terras.

Levi’sin sitoutuminen myrkyttömyyteen

Greenpeacen raportti Toxic Threads: Under Wraps

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 09 4245 0233

Taistelu puhtaamman elämän puolesta

Pierre Terras — Mon, 10 Dec 2012 16:17:00 +0100

Graciela Encizo asuu El Saltossa, Meksikossa. Kaupunki sijaitsee Meksikon saastuneimman joen, Santiagon varrella. Graciela ja hänen paikallinen yhteisönsä taistelevat heidän elinympäristöään saastuttavaa teollisuutta vastaan.

“Jokaisessa täällä asuvassa perheessä on joku vakavasti sairas, tai he ovat menettäneet perheenjäsenen aivan liian aikaisin,” Graciela kertoo. “Ihmiset kärsivät. Heidän terveytensä ja toimeentulonsa kärsivät samaan aikaan kun teollisuus tekee valtavasti rahaa. Se ei vain ole oikein.”

Gracielan yhteisö tietää, että ihmiset voivat hukkua niin saasteisiin kuin epätoivoonkin. Heidän onnekseen Graciela, hänen miehensä Enrique ja heidän tyttärensä Sophie ovat päättäneet muuttaa asioita. Perhe perusti Un Salto de Vida-nimisen järjestön (“Elämän harppaus”), kun he alkoivat protestoida Santiago-joen saastumista vastaan vuonna 2006.

Sadat kansainvälisille brändeille vaatteita tuottavat tehtaat laskevat jätevetensä Santiago-jokeen. Meksikon hallitus on löytänyt joesta kymmeniä vaarallisia kemikaaleja. Kukaan ei silti osaa sanoa tarkasti paljonko kemikaaleja on tai kuinka suuria pitoisuudet ovat.

Löyhästä lainsäädännöstä johtuen paikalliset eivät tiedä mitkä jäteveden poistoputket kuuluvat millekin yhtiölle, mitä putkista lasketaan ulos ja mille brändeille tehtaat työskentelevät. Meksikon hallitus on nyt kuitenkin julkaissut asiakirjoja, joista käy ilmi että viranomaiset tietävät tehtaiden alueella esiintyvien sairauksien liittyvän kemikaalipäästöihin.

Tästä kaikesta huolimatta Graciela ei ole koskaan menettänyt toivoaan. Hän toivoo, että jonain päivänä hänen lapsenlapsensa voisi kokea joen niinkuin hän itse koki sen ollessaan lapsi – maailman ihanimpana paikkana.

Tämän toiveen toteuttamiseksi on kuitenkin tehtävä vielä paljon.

Sinä voit saada aikaan muutoksen

Greenpeacen viimeaikaiset tutkimukset paljastavat, että muun muassa Leviksen alihankkijat ovat mukana Meksikon, ja muun maailmaan, jokien saastumisessa.

Leviksen tulee tehdä yhteistyötä alihankkijoidensa kanssa poistaakseen vaaralliset kemikaalit koko kansainvälisestä tuotantoketjustaan. Brändillä on vaikutusvaltaa, jonka avulla se voisi tehdä koko muotiteollisuudesta avoimemman.

Liity Gracielan, Enriquen ja Sofian sekä monien muiden joukkoon vaatiaksesi Levistä lopettamaan myrkyllisen muodin valmistaminen.

Pierre Terras on Greenpeace Meksikon myrkkykampanjoitsija.

Toxic Threads: Under Wraps

oimmonen — Fri, 07 Dec 2012 11:50:00 +0100

Greenpeacen raportti paljastaa yhdeyden vaateteollisuuden ja Meksikon jokien saastumisen välillä.

Meksikolaisessa kulttuurissa vesi on pyhää. Siitä huolimatta yli 70 prosenttia Meksikon juomavesivarannoista uhkaa saastuminen monista eri lähteistä. Suurin uhka on tekstiiliteollisuus.

Meksiko on yksi suurimmista farkkukankaan tuottajista maailmassa, joten se on hyvin tärkeässä asemassa tekstiiliteollisuudessa. Tutkimuksissa otetuista vesinäytteistä löytyi lukuisia vaarallisia kemikaaleja, jotka päätyvät tehtaista suoraan vesistöihin, aiheuttaen mm. jokien saastumisen.

Lataa Toxic Threads: Under Wraps -raportti.

Toxic Threads: Putting Pollution on Parade

oimmonen — Fri, 07 Dec 2012 11:24:00 +0100

Greenpeacen tutkimus paljastaa kiinalaisten tekstiilitehtaiden käyttävän vaarallisia kemikaaleja, jotka ympäristöön päästessään saastuttavat paikalliset vesistöt.

Toxic Threads: Putting Pollution on Parade -raportti paljastaa Kiinan Zhejiangin provinssissa olevalta teollisuusalueelta kerättyjen vesinäytteiden sisältämät kemikaalit. Tämä alue on tunnettu tekstiiliteollisuudestaan.

Kaikki alueen tehtaat ohjaavat jätevetensä saman puhdistuslaitoksen läpi. Koska kaikki jätevedet valutetaan samoihin altaisiin, on mahdotonta sanoa mikä myrkyllinen kemikaali tulee mistäkin tehtaasta. Monet kansainvälisesti tunnetut vaatemerkit käyttävät näitä alihankkijoita tuotteidensa valmistuksessa.

Tekstiiliteollisuudella on tärkeä rooli ympäristön suojelussa. Avoimuus alihankkijoiden käyttämistä kemikaaleista on olennaista, jotta myrkylliset kemikaalit voidaan poistaa käytöstä ja korvata turvallisemmilla vaihtoehdoilla.

Lataa Toxic Threads: Putting Pollution on Parade -raportti.

Annetaan Levikselle 501 000 syytä puhdistaa tuotantonsa

Pierre Terras — Wed, 05 Dec 2012 17:22:00 +0100

“From the way we make our products to how we run the company, we’re committed to restoring the environment. Consumers expect this from us, employees demand it, and the planet requires it.”

“Olemme sitoutuneet pitämään huolta ympäristöstä tuotteidemme valmistuksesta aina yrityksen johtamistapoihin asti. Kuluttajat odottavat tätä meiltä, työntekijät vaativat sitä ja planeetta tarvitsee sitä.”

Edellä esitetty lausunto on Levi Strauss and Co:n toimitusjohtajan, Chip Berghin suusta.

Ei epäilystäkään, etteikö lausunnon takana olisi vain hyviä tarkoitusperiä. Todellisuus kuitenkin on, että Leviksen kaltaiset tunnetut vaatemerkit voidaan yhdistää saasteisiin Meksikon joissa.

Greenpeace paljastaa uusimmassa “Toxic Threads: Under Wraps”-raportissaan kahden Leviksen käyttämän tuotantolaitoksen, Lavamexin ja Kaltexin, poistoputkista otettujen vesinäytteiden tulokset. Molempien tuotantolaitosten huomattiin laskevan vaarallisia kemikaaleja ympäristöön. Toinen laitoksista laskee poistoputkiensa kautta ympäristöön myös vaarallista tekstiiliteollisuuden käyttämää nonyylifenyyliä, jonka käyttö on kielletty jo monessa maassa. Tämä kemikaali hajoaa hitaasti ja säilyy myrkyllisenä jopa kulkeutuessaan ravintoketjun läpi. Nonyylifenyyli toimii hormonien häiritsijänä ja kertyy kalojen kudoksiin. Viime aikoina tätä kemikaalia on löydetty myös ihmisistä.

Lavamex, toinen laitoksista josta näytteitä otettiin, keskittyy lähes yksinomaan farkkukankaan värjäämiseen ja pesemiseen. Jäteveden poistoputki laskee vettä 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä, sylkien ulos valtavia määriä sinistä jätevettä. Lavamex kierrättää jätevetensä vedenpuhdistuslaitoksen kautta, mutta kuten näytteet osoittavat, monet myrkylliset kemikaalit selviävät tämän puhdistusprosessin ohi.

Levi’s on julkisesti ilmoittanut sitoutuvansa ympäristönsuojeluun. Kuinka se voi siis hyväksyä tällaisen saastuttamisen tuotantoketjussaan?

Meksikossa teollisuuden ei tarvitse kertoa julkisesti, mitä kemikaaleja se käyttää ja millaisia päästöjä sen toiminnasta syntyy. Tietoa teollisuuden päästöistä pidetään yleensä luottamuksellisena. Jos joku haluaa tutkia asiaa, hänen täytyy käydä läpi hyvin pitkä ja monimutkainen lupaprosessi. Sinä aikana poistoputket syöksevät yötä päivää jätevettä Meksikon jokiin.

Tuotantolaitosten ja paikallisten asukkaiden välillä on on ollut useasti yhteenottoja, mutta saastuminen jatkuu silti. Eräässä tapauksessa Meksikon kongressin edustaja ehdotti tutkittavaksi Kaltex-tehtaan vaikutusta San Juan-joen saastumiseen. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Edustaja joutui lopulta luovuttamaan ja toteamaan, että näistä yrityksistä on tullut “koskemattomia”, siitäkin huolimatta, että ne ovat riski ympäristölle.

Meksiko on yksi maailman suurimmista farkkukankaan tuottajista. Tekstiilien ja vaatteiden tuotanto on maan neljänneksi suurin teollisuudenala. Vaikka Kiina on kirinyt Meksikon ohi viennissä monena vuonna, vuodesta 2010 asti Meksikon asema markkinoilla on vahvistunut huimasti, johtuen sen sijainnista Yhdysvaltojen kupeessa.

Testasimme myös Leviksen farkkuja ja t-paitoja ja löysimme jälkiä vaarallisista kemikaaleista. Näitä kemikaaleja löytyi kahdeksasta tutkitusta tuotteesta, kun kaikkiaan testattiin yksitoista vaatekappaletta. Vaatteista löytyneet kemikaalit hajoavat ympäristössä muodostaen samoja myrkyllisiä ja hormoneja häiritseviä yhdisteitä, joita löysimme Meksikossa ottamistamme vesinäytteistä. Kemikaalit vapautuvat vaatteiden valmistuksen yhteydessä, mutta pieni määrinä myös kuluttajien pestessä niitä kotonaan.

Brändien on aika toimia

Levi’s ei suinkaan ole ainoa “myrkyllistä muotia” valmistava vaatemerkki. Samoja meksikolaisia alihankkijoita käyttävät myös Guess, Tommy Hilfiger, Express, Calvin Klein, Paris Blues ja American Eagle Outfitters.

Leviksen kaltaisilla kansainvälisillä vaatemerkeillä on voimaa ja vaikutusvaltaa toimia positiivisena roolimallina Meksikon teollisuudelle.

Yhä useammat kuluttajat, aktivistit ja muotifanit ympäri maailman ovat yhdistäneet voimansa, jotta vaatteilla olisi tarina josta voimme olla ylpeitä. Kukaan ei halua pukeutua vaarallisiin kemikaaleihin.

Isot vaatebrändit voivat vaatia alihankkijoitaan puhdistamaan tuotantolinjansa ja tuotteensa vaarallisista kemikaaleista. Me vaadimme Levi’stä puhdistamaan tuotantoketjunsa, toimimaan saastumisen estämiseksi ja sitoutumaan Detox-vaatimuksiin.

Nyt on Leviksen vuoro

Kiitos sinun ja satojentuhansien muiden, saimme muotijätti Zaran sitoutumaan myrkyttömän muodin tuottamiseen.

Levi’s on maailman suurin farkkujen tuottaja. Nyt on sen vuoro tehdä lupaus myrkyllisten kemikaalien poistamisesta.

Liity kampanjaan. Annetaan Levikselle 501 000 syytä puhdistaa tuotantonsa! Go Forth!

Lataa Toxic Threads: Under Wraps -raportti (PDF).

Pierre Terras on Greenpeace Meksikon myrkkykampanjoitsija.

Talvivaarasta virtaa voimakkaasti emäksistä vettä

Juha Aromaa — Thu, 29 Nov 2012 12:08:00 +0100

Greenpeacen vapaaehtoiset ovat parhaillaan ottamassa vesinäytteitä Sotkamossa Talvivaaran maastossa. Uusien mittausten tulokset saadaan ensi viikolla. Mittaushetkellä tänään torstaina havaittiin, että kaivokselta pohjoiseen Oulujoen vesistöön virtaava vesi on pohjoiseen Kuusilampeen tullessaan poikkeuksellisen emäksistä, veden pH on yli 11.

Talvivaarasta virtaava vesi on erittäin emäksistä. Jos veden pH ylittää 11,5, siitä tulee syövyttävää. Greenpeace otti Talvivaarasta vesinäytteitä aiemmin marraskuun 9. päivänä. Tuolloin pohjoiseen Kuusilampeen virtaava vesi oli lievästi hapanta, pH 5,5.

”Jo julkisuudessakin nähtyjen tietojen mukaan bioliuotuksen vesikierto ei näytä Talvivaarassa olevan hallinnassa. Nyt kaivosalueen hallitsemattomia vesimassoja yritetään neutraloida, mutta samalla lasketaan ympäristöä entisestään tuhoavia päästöjä. Pelkästään rajut pH:n muutokset aiheuttavat haittoja vesistössä”, sanoo Greenpeacen kampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen.

Marraskuun 9. päivänä otettujen näytteiden tulokset

Lisätietoja:
Kampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Zara päättii kuunnella kuluttajia ja poistaa myrkyt

Juha Aromaa — Thu, 29 Nov 2012 07:32:00 +0100

Maailman suurin muotialan vähittäismyyjä Zara ja sen omistava espanjalainen Inditex ovat tänään sitoutuneet poistamaan kaikki vaaralliset myrkyt koko tuotantoketjustaan vuoteen 2020 mennessä. Kahdeksan päivän aikana yli 316 000 ihmistä ympäri maailman vetosi Greenpeacen Detox-kampanjassa Zaraan myrkkyjen poistamiseksi.

Inditex aloittaa sitoutumisensa myrkyttömyyteen vaatimalla maaliskuuhun mennessä 20 tuotteiden valmistajaltaan tiedot tehtaiden päästöistä. Näin tehtaiden lähistöllä asuvat ihmiset saavat tiedot asuinympäristöönsä vaikuttavista päästöistä. Vuoden loppuun mennessä vaaditaan tiedot sadalta muulta tuotteiden valmistajalta. Inditexin tuotemerkit ovat Zara, Zara Home, Pull & Bear, Massimo Dutti, Bershka, Stradivarius, Oysho ja Uterqüe.

“Greenpeace iloitsee Zaran sitoutumisesta myrkyttömään muotiin. Jos maailman suurin muodin myyjä pystyy siihen, muilla ei ole tekosyytä olla puhdistamatta tuotantoketjuaan”, sanoo Greenpeacen kampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen.

“Ihmiset ympäri maailmaa ovat ilmaisseet mielipiteensä myrkyllistä muotia vastaan, ja nyt on muiden tuotemerkkien vuoro. Espritin, Gapin, Levi’sin ja Victoria Streetin on kuunneltava asiakkaitaan ja sitouduttava kiireesti myrkyttömyyteen.”

Zara sitoutui myrkyttömyyteen vain kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Greenpeace julkisti raportin Toxic Threads: The Big Fashion Stitch-Up Kiinassa, Pekingissä marraskuun 20. päivänä. Raportissa esitettiin eri tuotemerkkien vaatteista löytyneet myrkyt. Sen jälkeen 316 000 ihmistä on osallistunut kampanjaan myrkyttömän muodin puolesta.

Zara on kahdeksas tuotemerkki, joka on sitoutunut myrkkyjen poistamiseen tuotantoketjustaan, sen jälkeen kun Greenpeace aloitti viime vuonna Detox-kampanjan myrkyttömän tekstiiliteollisuuden puolesta. Osana sitoutumistaan Zara vahvistaa kieltoaan alkyylifenolietoksylaattien käytöstä ja lupaa lyhyen tähtäimen aikataulun vaarallisimpien kemikaalien, kuten perfluorihiilivetyjen, poistosta. Sitoutumiseen kuuluun myös atsovärien poistaminen.

“Ihmisillä on oikeus tietää, millä heidän jokensa on saastutettu ja mitä heidän vaatteissaan on. Zaran sitoutuminen on tärkeä askel koko tekstiiliteollisuuden saamiseksi myrkyttömäksi vuoteen 2020 mennessä”, sanoo Greenpeacen Itä-Aasian ympäristömyrkkykampanjoitsija Yifang Li.

Inditexin lupaus myrkyttömyydestä

Lisätietoja:
Kampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Zara sitoutuu valmistamaan myrkytöntä muotia

Kaisa-Reeta Koskinen — Thu, 29 Nov 2012 07:26:00 +0100

Viime tiistaina aloitimme maailmanlaajuisen Detox-kampanjamme Pekingissä muotinäytöksellä ja lehdistötilaisuudella. Kampanjan kuvat ja kommentit alkoivat levitä sosiaalisessa mediassa vain muutama tunti julkistamisen jälkeen. Zaran Facebook-sivut täyttyivät pian sen fanien kommenteista, joissa he vaativat yhtiötä puhdistautumaan. Tuhannet ihmiset alkoivat jakaa vaatimuksiaan myrkyttömään muotiin ja Zaran puhdistautumiseen Twitterissä ja Kiinan johtavalla mikrobloggaussivustolla, Sina Weibossa.

Kampanjaa kommentoitiin Twitterissä ja Weibossa lukuisilla eri kielillä jokaisesta maailmankolkasta. Pelkästään Twitterissä Zara ja Detox-kampanja mainittiin ainakin 43 800 kertaa. Yli 300 000 ihmistä allekirjoitti vetoomuksen Zaralle ja useat kymmenet tuhannet lähettivät sähköposteja ja twiittejä suoraan yhtiölle.

Kaiken tämän aktiivisuuden avulla saavutimme yhteisen voiton. Tänään Zara, maailman suurin muodin vähittäismyyjä, sitoutui vaarallisten kemikaalien poistamiseen tuotantoketjustaan. Intensiivistä julkista painostusta ehti kestää kahdeksan päivää. Tämä voitto on muoti-ihmisten, aktivistien, bloggaajien ja sosiaalisen median käyttäjien ansiota. Tämä on ihmisten vaikutusvallan ja yhteistyön käyttöä parhaimmillaan!

Tänään julkistettu sitoutuminen koskee Zaraa ja seitsemää muuta Inditex-yhtymään kuuluvaa brändiä. Nämä ovat Pull&Bear, Massimo Dutti, Bershka, Stradivarius, Oysho, Zara Home ja Uterqüe.

Zara on sitoutunut poistamaan kaikki vaaralliset kemikaalipäästöt tuotantoketjustaan ja tuotteistaan vuoteen 2020 mennessä. Pahimmat kemikaalit, kuten PFC:t, Zara on lupautunut poistamaan nopeammin, jo vuoden 2015 loppuun menessä. Koska Zara on PFC-kemikaalien merkittävä käyttäjä, on sitoutuminen niiden poistamiseen todellakin läpimurto.

Lisäksi Zara ilmoitti, että vuoden 2013 loppuun mennessä ainakin 100 sen alihankkijoista globaalissa etelässä (joista ainakin 40 Kiinassa) tulee julkisesti ilmoittamaan ympäristöön päästämistään kemikaaleista. Tämä tieto tulee sisältämään tehdaskohtaiset päästöt kemikaaleittain vuositasolla. Zaran sitoutuminen läpinäkyvämpään toimintaan on merkittävä virstanpylväs vaatteiden valmistuksessa.

Sitoumuksellaan Zara liittyi joukkoon, johon kuuluvat jo Nike, Adidas, Puma, H&M, M&S, C&A ja Li-Ning. Kaikki nämä yritykset ovat sitoutuneet Detox-kampanjan vaatimuksiin ja luvanneet poistaa vaaralliset kemikaalit tuotteistaan. Työ kuitenkin jatkuu, sillä edelleen kymmenet vaatemerkit eivät kerro julkisesti kemikaalien käytöstään. Greenpeace testasi 20 vaatebrändin vaatteita ja löysi löysi ison joukon kemikaaleja, jotka ovat haitallisia ympäristölle ja ihmisille. Myrkyllisten kemikaalien käyttö ei siis ole pieni ongelma. Vaikka Zara olikin “iso kala” ja hieno voitto kampanjalle, työ jatkuu. Muidenkin yritysten on tunnistettava ongelma ja ryhdyttävä toimiin sen korjaamiseksi.

Katso myös uusi animaatiomme muotiteollisuuden puhdistamisesta ja auta meitä jakamaan sitä. Kansalaisina meissä on voimaa ja haluamme enemmän. Siispä myrkylliset brändit, varokaa!

ZARAn mallinuket nousivat kapinaan!

oimmonen — Tue, 27 Nov 2012 09:57:00 +0100

Launtaina 24.11. Greenpeacen aktivistit osoittivat mieltään Zaran liikkeiden edustoilla yli 80 kaupungissa, 20 eri maassa. Mallinukeiksi pukeutuneet aktivistit vaativat Zaraa poistamaan kemikaalit vaatteidensa tuotannosta ja osallistumaan Detoxiin.

Greenpeace löysi Zaran tuotteista vaarallisia ja haitallisia kemikaaleja, jotka voivat ympäristöön vapautuessaan hajota hormoneja häiritseviksi aineiksi. Vaatetehtaat ovat yksi pahimmista vesistöjen saastuttajista, ja koska Zara on maailman suurin vaatteiden vähittäismyyjä, sen tulisi näyttää esimerkkiä toimintansa puhdistamisella.

Zara: Puhdistautumisen pitäisi olla yhtä nopeaa kuin uuden muodin luominen

Tommy Crawford — Sat, 24 Nov 2012 07:00:00 +0100

Kampanjamme Zaran tuotannon puhdistamiseksi alkoi vain muutama päivä sitten. Jo nyt yli
200 000 huolestunutta kuluttajaa, aktivistia ja muotifania on allekirjoittanut vetoomuksemme, jotta maailman suurin muodin vähittäismyyjä tekisi muotia ilman myrkkyjä.

Valtavan kannatusvyöryn seurauksena Zara on vastannut teidän lähettämiinne viesteihin.

Se on vastannut joihinkin sähköpostiviesteihin toistamalla sen “halua ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin saavuttaakseen mahdollisimman nopeasti Zero Discharge -sopimuksen yhteiset tavoitteet.” (Zero Discharge on useiden vaate- ja kenkämerkkien yhteinen sopimus vähentää myrkkyjen käyttämistä tuotannossa.) Tämä kuulostaa hyvältä, mutta mitään ei ole kuitenkaan vielä luvattu. Greenpeacen tiimi keskustelee jo merkin kanssa, kuinka se aikoo toteuttaa nämä aikomukset käytännössä, sillä pelkät sanat eivät riitä.

Juuri nyt kaikkialla maailmassa vesistöjämme myrkytetään tekstiilitehtaista lähtöisin olevilla vaarallisilla kemikaaleilla. Ympäristöön päästessään nämä kemikaalit voivat hajota muodostaen vieläkin haitallisempia aineita, joista jotkut saattavat häiritä hormoneja ja lisääntymistä tai aiheuttaa jopa syöpää.

Testeissämme löysimme useita näitä kemikaaleja Zaran vaatteista. Näitä kemikaaleja käytettiin tuotantovaiheessa ja myöhemmin ne päästettiin jokiin ja vesistöihin.

Zaran kaltaisella brändillä, joka tehtailee vuosittain huimat 850 miljoonaa tuotetta, on valtava vaikutus sekä ympäristöön että ihmisiin.
Tämän takia valitsimme Zaran seuraavaksi vaatemerkiksi, joka johdattaa meidät kohti myrkytöntä tulevaisuutta. Zaralla on vaikutusvaltaa, jonka avulla se voisi käynnistää muutoksen vaateteollisuudessa laajemminkin. Tuottajat kuuntelevat yrityksiä kuten Zara, koska nämä takaavat heidän liiketoimintansa. Koska Zara on vaatealalla johtavassa asemassa, on selvää että muut tulevat toistamaan heidän tekojaan.

Mitä vaadimme maailman suurimmalta vaatemerkiltä?

Mielestämme Zara on vastuussa sekä yleisölle että ympäristölle. Tämän vuoksi sen täytyy poistaa kaikkia vaaralliset kemikaalit vaatteistaan ja tuotannostaan, ja vaatia alihankkijoitaan paljastamaan mitä kemikaaleja he laskevat vesistöihin. Ihmisillä on oikeus tietää mitä heidän vaatteet sisältävät ja mitä kemikaalit aiheuttavat vapautuessaan ympäristöön.

Jotkut Zaran suurimmista kilpailijoista näyttävät jo esimerkkiä myrkyttömän muodin tuottamisessa. Esimerkiksi Marks & Spencer on lupautunut julkaisemaan tietoja sen alihankkijoiden käyttämistä kemikaaleista helmikuuhun 2013 mennessä. Ottaen huomioon että Zara tuottaa paljon enemmän vaatteita vuodessa kuin M&S, heidän tulisi ehdottomasti vaatia alihankkijoitaan kertomaan julkisesti nämä tiedot, ja äkkiä.
Toinen suuri kilpailija, H&M, on antanut tarkan päivämäärän johon mennessä se poistaa vaiheittain käytöstä PFC-kemikaalit, jotka ovat yksi vaarallisimmista vaateteollisuuden käyttämistä kemikaaliryhmistä. H&M sanoo tämän olevan mahdollista 1.01.2013 mennessä, joten mikä estää Zaraa tekemästä samaa omassa tuotannossaan käyttämilleen kemikaaleille?

Zara voi suunnitella, tuottaa ja toimittaa liikkeisiinsä uuden vaatteen vain viidessätoista päivässä. Me haluamme heidän käyttävän tätä nopeutta vastatessaan saastumisongelmaan ja puhdistavan muotiteollisuuden lopullisesti.

Zara on kuitenkin tiennyt tästä ongelmasta jo kauan. Ensimmäinen raporttimme myrkyllisistä, vaateteollisuuden aiheuttamista saasteista julkaistiin melkein puolitoista vuotta sitten. Sen jälkeen Zara ei ole tehnyt oikeastaan mitään. Teidän tukenne ja sinnikkyytenne näihä parina viime päivänä näyttävät kuitenkin tehonneen, sillä Zara osoittaa viimein heräämisen merkkejä.

Yhdessä voimme onnistua

Jaa kampanjaa ystäviesi keskuudessa lisää, koska mitä enemmän ihmisiä saamme mukaan, sitä paremmin Zaran johtohahmot - joiden joukossa on maailman kolmanneksi rikkain mies - tajuavat että heidän täytyy puhdistautua välittömästi. Voit myös kirjoittaa Zaran Facebook-sivuille tai twiitata heille ja vaatia yhtiötä osoittamaan sitä johtajuutta ja vastuuta, joka kuuluu johtavalle vaatemerkille.

Zara tunnetaan kyvystään vastata viimeisimpiin trendeihin salamannopeasti. Osoitetaan siis tälle vaatejätille, että heidän tämän sesongin “must have”-mallistonsa pitäisi olla täysin myrkytön.

Osallistu:

Osallistu kampanjaan ja jaa uutta videotamme ystävillesi

Tommy Crawfor on Detox-kampanjan strategisen viestinnän johtaja. Voit seurata häntä twitterissä: @theecowarrior

Ristiriitaiset mittaustulokset kertovat: Kukaan ei hallitse Talvivaarassa vellovia vesiä

Juha Aromaa — Thu, 22 Nov 2012 11:27:00 +0100

Eilen Talvivaara aloitti jäteveden juoksutuksen eteläisestä Kuusilammesta. Talvivaara kertoo, että louhoksen vieressä olevaan eteläiseen Kuusilampeen on varastoitu pääasiassa lupaehdot täyttävää sadantavettä.

Tämä kuulosta ihan siltä kuin Talvivaara olisi aloittanut puhtaan veden laskemisen. Greenpeace mittasi kuitenkin perjantaina marraskuun 9. päivänä pohjoisempaan Kuusilampeen virtaavasta vedestä suuria määriä nikkeliä, alumiinia ja mangaania. Vesi oli myös lievästi hapanta, sen pH oli 5,5.

Mistä pitoisuudet tulevat?

Kainuun ely-keskuksen ympäristögeologi Ilkka Haataja kertoo YLElle, että eteläisen Kuusilammen vesi on muuten alueelle tyypillistä, mutta sulfaattia on hieman enemmän, ely-keskuksen mukaan 400 000-500 000 mikrogrammaa litrassa. Voi olla. Herää kuitenkin kysymys, mistä tulivat perjantaina marraskuun 9. päivänä kohonneet nikkeli-, alumiini- ja mangaanipitoisuudet pohjoiseen Kuusilampeen, johon eteläisen Kuusilammen vedet virtaavat.

Kainuun ely-keskus otti samana marraskuun 9. päivänä näytteitä eteläisestä Kuusilammesta. Ely-keskuksen mukaan jätevesissä oli nikkeliä 38 mikrogrammaa litrassa, Greenpeacen mukaan sieltä pohjoiseen Kuusilampeen virtaavassa vedessä oli nikkeliä 490 mikrogrammaa litrassa. Sinkkiä oli ely-keskuksen mukaan 40 mikrogrammaa litrassa, Greenpeacen mukaan 1 300 mikrogrammaa litrassa.

Mistä kohonneet pitoisuudet pohjoiseen virtaavaan veteen tulivat, jos ne eivät kerran voineet tulla eteläisen Kuusilammen jätevedestä? Pystyykö kukaan selvittämään mihin eri puolilla kaivosaluetta olevat vedet virtaavat ja mitä niissä on?

Missä Kainuun ely-keskus on analysoinut näytteet? Miksi mittaustuloksia ei ole verkossa nähtävillä? Greenpeacen näytteet on analysoitu Eurofins Scientific Oy:n laboratoriossa.

Joka tapauksessa pohjoisen Kuusilammen kautta on valunut kohti Oulujokea jo ties kuinka paljon ainakin talousveden raja-arvot ylittävää vettä.

Vedet eivät ole olleet hallinnassa

Bioliuotusta ei ole koskaan aikaisemmin kokeiltu suomalaisessa ilmastossa Talvivaaran kokoisessa hillittömässä mittakaavassa. Bioliuotuskasoissa bakteerit pistetään irrottamaan metallit tasarakeiseksi jauhetusta kivestä. Bakteereille syötetään laimeaa rikkihappoa, happea ja vettä. Rikkihappoa ja happea voi säädellä. Mutta vettä ei. Ainakaan silloin kun noin kahden neliökilometrin (!) bioliuotuskasa on taivasalla suomalaisessa ilmastossa.

Talvivaaran hallituksen puheenjohtaja Tapani Järvinen sanoi tiedotustilaisuudessa, että kipsisakka-altaan pettämisen syy oli poikkeuksellinen sateinen kesä ja syksy. Pitää paikkansa, että viime kesä ja syksy olivat poikkeuksellisen sateisia. Mutta eikö jokaisen Suomessa asuvan pitäisi tajuta, että tässä maassa voi olla sateisia kesiä. Sotkamossa oli viimeksi yhtä sateinen tammi-syyskuu vuonna 2004. Ja lisää sateita on odotettavissa, sillä ilmastotiede on varsin yksimielinen siitä, että ilmaston lämpeneminen lisää sateita Suomessa.

Kipsisakka-altaan pettämisestä syntynyt katastrofi paljasti, että itse asiassa kysymys on siitä, ettei Talvivaara pysty hallitsemaan bioliuotusprosessin vesitasetta. Sen takia kaivokselta on koko sen toiminnan ajan tullut päästö toisensa jälkeen. Kipsisakka-altaan pettäminen oli lopulta piste iin päälle, joka toi päivänvaloon koko vesisekasotkun.

Nyt Talvivaaran on puhdistettava kaikki valtoimenaan olevat vesimassat – ja pian ennen kuin hätäisesti suolle kyhätyt patorakennelmat pettävät. Talvivaaralle on asetettava uhkasakko, joka tulee maksuun, jos kaivosalueelta valuu litraakaan nykyisen ympäristöluvan arvot ylittävää vettä.

Ympäristölupa on käsiteltävä pikaisesti uudelleen ja kiinnitettävä huomio uuden tiedon valossa koko bioliuotusprosessin vesitaseen hallintaan. Jos kaivosalueen vesiä ei voi saada hallintaan, bioliuotusprosessin pysäytys on aloitettava välittömästi, varsinkin kun pysäytys on pitkäaikainen prosessi. Uudelleenkäsittelyn aikana bioliuotuskasaan ei saa tuoda lisää malmia eikä siihen saa syöttää rikkihappoa ja happea.

Viranomaisten on sen lisäksi tehtävä päivittäisiä mittauksia kaivosalueella ja niistä laskevissa vesissä ja julkaistava tulokset verkossa. Kansalaisten on pystyttävä seuraamaan, ettei Talvivaaran katastrofi pahene entisestään.

JUHA AROMAA

Talvivaara suunnittelee myrkyllisen veden laskemista Kuusilammesta

Juha Aromaa — Wed, 21 Nov 2012 11:07:00 +0100

Talvivaara suunnittelee Helsingin Sanomien tietojen mukaan veden laskemista Kuusilammesta kohti Jormasjärveä ja Oulujokea.

Talvivaara suunnittelee Helsingin Sanomien tietojen mukaan veden laskemista Kuusilammesta kohti Jormasjärveä ja Oulujokea. Greenpeace otti perjantaina marraskuun 9. päivänä näytteitä Kuusilampeen johtavasta purosta.

Näytteiden mukaan vedessä alumiinia oli 0,92 milligrammaa litrassa, mikä on yli nelinkertaisesti talousvedelle asetettu raja-arvo. Kuusilampeen valuvassa vedessä oli myös runsaasti mangaania (2,3 milligrammaa litrassa, 46-kertaisesti talousveden raja-arvo) sekä nikkeliä (0,49 milligrammaa litrassa, 25-kertaisesti talousveden raja-arvo). Veden pH oli 5,5.

”Talvivaarasta johtuvan ympäristön saastumisen on loputtava. Talvivaara on toiminut epäluotettavasti koko toimintansa ajan. Nyt kun metallitehdas käynnistyy, yhtiön on tehtävä kaikkensa valuneen veden puhdistamiseksi ja kaivosalueen vesien saamiseksi hallintaan. Sen varmistamiseksi yhtiölle on asetettava tuntuva uhkasakko”, sanoo Greenpeacen kampanjoitsija Jehki Härkönen.

Näytteiden tulokset 9.11.2012

Lisätietoja:
Kampanjoitsija Jehki Härkönen, puhelin 040 197 2620

Zaran vaatteista löytyi mahdollisesti syöpää aiheuttavia aineita

Juha Aromaa — Tue, 20 Nov 2012 09:37:00 +0100

Greenpeace testasi 20 suuren tuotemerkin vaatteita. Vaatteista löytyi jäämiä nonyylifenyylietoksylaatista, ftalaateista ja amiineja vapauttavista atsoväriaineista. Mikään testatuista tuotemerkeistä ei selvinnyt testistä puhtain paperein. Tekstiiliteollisuuden käyttämät kemikaalit aiheuttavat merkittävän kemikaalikuormituksen vesistöihin alueilla, joilla on runsaasti tekstiiliteollisuutta.

Greenpeace testasi 141 vaatekappaletta, jotka edustivat 20 kansainvälistä tuotemerkkiä. Vaatteista tutkittiin nonyylifenolietoksylaattien, ftalaattien ja syöpävaarallisten amiinien määrät. Muiden kemikaalien osalta selvitettiin, oliko vaatteissa jäämiä niistä vai ei.

89 vaatekappaleesta löytyi nonyylifenyylietoksylaatteja. Nonyylifenyylietoksylaattien määrä vaihteli yhdestä miljoonasosasta jopa 45 promilleen asti. Nonyylifenyylietoksylaatti hajoaa ympäristössä nonyylifenoliksi, joka on kertyvä, pysyvä hormonihäiritsijä.

Ftalaatteja löydettiin kaikista tuotteista, joissa oli plastisol-painatus. Kahdesta Tommy Hillfigerin ja yhdestä Armanin tuoteesta ftalaatteja löytyi yli 20 prosentin pitoisuuksina. Näissä tuotteissa ftalaatit olivat tarkoituksellisesti lisättyjä pehmittimiä. Muissa tuotteissa pitoisuudet olivat selvästi matalampia, joten oletettavaa on, että näissä tuotteissa ftalaatit olivat epäpuhtauksia. Ftalaateilla on erilaisia terveys- ja ympäristövaikutuksia ja useimmat ovat hormonihäiritsijöitä.

Kahdesta Zaran vaatteesta löytyi lisäksi jäämiä mahdollisesti syöpää aiheuttavista amiineista. Amiinit päätyvät tuotteisiin atsoväriaineiden hajotessa. Amiinien löydetty määrä, 7-9 miljoonasosaa, alitti kuitenkin lainsäädännön rajat.

Vaatteissa havaittujen pitoisuuksien ei tiedetä aiheuttavan vaatteiden käyttäjille terveyshaittoja.

”Pienistä jäämäpitoisuuksista lopputuotteissa ei voi päätellä sitä, että myös tuotteiden valmistuksessa olisi käytetty kyseistä kemikaalia vain pieniä määriä”, toteaa Greenpeacen kampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen.

”Löydetyt jäämät todistavat, että valmistusprosessissa on käytetty näitä haitallisia aineita, jotka vesistöihin kertyessään myrkyttävät ympäristöä erityisesti maissa, joissa vedenpuhdistusta ei käytännössä ole. Vaatemerkkien tulisi toimia vastuullisesti ja kieltää haitallisten aineiden käyttö koko alinhankintaketjussaan.”

Greenpeace osti 141 vaatetta huhtikuussa 2012. Tuotteet hankittiin 29 maasta. Tuotteet oli valmistettu 18 maassa, joskin 25 vaateessa alkuperämaata ei oltu ilmoitettu. Suomesta ostettiin kaksi tuotetta, joista kumpikaan ei sisältänyt vaarallisia kemikaaleja.

Tuotteet testattiin Greenpeacen laboratoriossa, Exeterin yliopistossa Iso-Britanniassa sekä itsenäisessä akredioidussa laboratoriossa. Testatut tuotemerkit olivat Giorgio Armani, Benetton, Blazeg, C&A, Calvin Klein, Diesel, Esprit, GAP, H&M, Jack&Jones, Levi’s, Mango, Marks&Spencer, Metersbonwe, Only, Tommy Hilfiger, Vancl, Vero Moda, Victoria’s Secret ja Zara.

Puma, Nike, Adidas, Li Ning, H&M, Marks&Spencer ja C&A ovat sitoutuneet poistamaan tuotteistaan vaaralliset kemikaalit.

Testauksen tulokset

Raportti kokonaisuudessaan

Lisätietoja:
Kampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Kauden kuumin look? Myrkytön muoti!

Yifang Li — Tue, 20 Nov 2012 07:30:00 +0100

Mitä sinulla on tänään päälläsi? Miltä se tuntuu? Koskettaessasi vaatteitasi, kosketat tietynlaista kangasta. Kosketat myös tarinaa, joka jokaisella vaatekappaleella on.

Vaatebrändit kirjoittavat meille tätä tarinaa. Tarinaan kuuluvat vesistöt ja joet, joita käytetään viemäreinä. Siihen kuuluvat myös vaaralliset, hormoneja häiritsevät kemikaalit jotka voivat aiheuttaa paljon tuhoa ekosysteemeille ja ihmisille.

Me rakastamme vaatteitamme. Olemme kuitenkin varmoja siitä, että maapallon hyvinvoinnin ei pitäisi olla muodin hintana. Vaatteitamme ei tarvitse kyllästää myrkyllisillä kemikaaleilla. Niitä ei tarvitse valmistaa salamyhkäisesti, eikä niiden tarvitse aiheuttaa vesien saastumista. Niitä ei tarvitse suunnitella kulumaan puhki nopeammin kuin ehdimme ostaa uusia.

Vaatemerkit jotka valmistavat vaatteemme, kuuntelevat meitä. Miksi? Koska ilman meitä he eivät ole mitään. Ja he tietävät sen. Meillä on uskomattoman paljon valtaa heihin jo yksilöinä, mutta etenkin kun yhdistämme voimamme. Me kutsumme tätä voimien yhdistämistä ihmisten vaikutusvallaksi (#peoplepower).

Tänä vuonna Greenpeacen Detox-kampanja - Myrkytön muoti, sukeltaa yhä syvemmälle niihin vaarallisiin kemikaaleihin, joita suositut vaatemerkit käyttävät tuotteidensa valmistuksessa.

Tänään julkaistussa raportissa esitetään yhteydet myrkyllisiä kemikaaleja käyttävien tekstiilitehtaiden ja veden saastumisen välillä. Tutkimus käsittää 20 kansainvälistä vaatemerkkiä. Raporttia varten on testattu yhteensä 141 tuotetta ja useita kansainvälisesti tunnettuja muotimerkkejä, kuten Zara, kiinalainen vaatemerkki Metersbonwe, Calvin Klein, Levi’s, Mango, Tommy Hilfiger ja Vero Moda.

Toimiakseen yhteyskuntavastuullisesti tulisi vaatebrändien estää vaarallisten kemikaalien päätyminen ympäristöön. Paras tapa on korvata kemikaalit turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Vaatemerkkien tulee olla sitouttaa myös alihankkijansa kemikaalivastuulliseen toimintatapaan.

Isoilla vaatemerkeillä on suuri vaikutusvalta alihankintaketjuun. Tästä syystä heidän tuleekin tehdä yhteistyötä alihankkijoidensa kanssa edistääkseen turvallisten kemikaalien käyttöä. Vaatemerkkien tulee myös saattaa nämä turvalliset vaihtoehdot markkinoille mahdollisimman pian.

Seitsemän suurta kansainvälistä vaatemerkkiä, Puma, Nike, Adidas, H&M, M&S, C&A ja Li-Ning ovat jo lupautuneet muutokseen, suureksi osaksi kuluttajien painostuksen ansioista. Tule mukaan vaatimaan Zaraa osallistumaan Detox-kampanjaan. Vaadi siis Zaraa sitoutumaan vaarallisten kemikaalien käytöstä luopumiseen.

Yhdessä voimme vaikuttaa siihen tarinaan, jota vaatteemme kertovat ja tehdä tarinasta paremman meille kaikille.

Yifang Li on Greenpeace Itä-Aasian Detox-kampanjoitsija.

Tutustu raporttiin ja ota selvää mitkä vaatemerkkien tuotteet sisälsivät vaarallisia kemikaaleja!

11 vaarallista kemikaalia

oimmonen — Mon, 19 Nov 2012 16:16:00 +0100

Greenpeace kampanjoi saadakseen teollisuuden lopettamaan vesiemme myrkyttämisen vaarallisilla, hitaasti hajoavilla ja hormoneja häiritsevillä kemikaaleilla. Detox -kampanja haastaa tunnetut vaatemerkit hyvittämään tekonsa tekemällä yhteistyötä tavarantoimittajiensa kanssa poistaakseen kaikkia vaaralliset kemikaalit koko tuotantoketjustaan ja tuotteidensa elinkaaresta. Tällä listalla on lueteltu ne vaaralliset kemikaalit, jotka myrkyttömän tulevaisuuden sankareiksi haluavat voivat auttaa poistamaan.

Alkyylifenolit
Tavallisimmin käytetyt alkyylifenoliyhdisteet sisältävät nonyylifenoleita (NP) ja oktyylifenoleita sekä niiden etoksylaatteja, erityisesti nonyylifenolietoksylaatteja. Nonyylifenoleita käytetään tekstiiliteollisuudessa yleisesti puhdistus- ja värjäämisvaiheissa. Ne ovat myrkkyä vesieliöille, säilyvät ympäristössä ja voivat kerääntyä kudoksiin sekä biosuurentua (pitoisuudet kasvavat) ruokaketjun läpi kulkiessaan. [1] Kemikaalien samankaltaisuus luonnollisten estrogeenihormonien kanssa voi häiritä joidenkin organismien seksuaalista kehitystä. Tunnetuin vaikutus on kalojen feminisaatio. .[2,3] Nonyylifenolit ovat tiukasti säädeltyjä Euroopassa ja vuodesta 2005 lähtien on ollut käytössä EU:n laajuinen kielto niiden laajoista käytöistä. [4]

Ftalaatit
Ftalaatit ovat kemikaaleja, joita käytetään tavallisimmin pehmentämään PVC-muovia. Tekstiiliteollisuus käyttää niitä tekonahkaan, kumiin ja PVC:hen sekä joihinkin värjäyksiin. DEHP:n (Di-2-etyyliheksyyliftalaatti) kaltaiset ftalaatit ovat aiheuttaneet huolia myrkyllisyydestään. DEHP esimerkiksi on myrkyllistä nisäkkäiden lisääntymiselle, koska se voi vaikuttaa kivesten kehittymiseen varhaisella iällä. [5] Ftalaatit DEHP ja DBP (dibutyyliftalaatti) on luokiteltu Euroopassa “lisääntymismyrkyiksi” [6] ja niiden käyttö on rajoitettu. EU:n Reach-lainsäädännän mukaan ftalaatit DEHP, BBP (bentsyylibutyyliftalaatti) ja DBP tulee kieltää vuoteen 2015 mennessä. [7]

Bromatut ja klooratut palonestoaineet
Monet bromatut palonestoaineet (BFR) ovat pysyviä ja biokertyviä kemikaaleja, joita tavataan nykyään kaikkialta ympäristöstä. Polybromatut difenyylieetterit (PBDE) ovat yksi tavallisimmista BFR-ryhmistä ja niitä on käytetty tekemään useista eri materiaaleista tulenkestäviä, mukaanlukien tekstiileistä. Jotkin PBDE:t kykenevät vaikuttamaan kasvuun ja seksuaalikehitykseen liittyviin hormonisysteemeihin. [8] EU-laissa joidenkin PBDE-tyyppien käyttö on tiukasti kielletty. [9] Yksi PBDE on Euroopan vesilaissa luokiteltu “vaaralliseksi prioriteettiaineeksi”, mikä tarkoittaa että tämä kemikaali tulee poistaa käytöstä ettei se saastuttaisi pintavesiä. [10 ,11]

Atsovärit
Atsovärit ovat yksi tyypillisimmistä tekstiiliteollisuudessa käytetyistä väriaineista. Jotkut atsovärit kuitenkin hajoavat käytön aikana ja vapauttavat kemikaaleja jotka tunnetaan aromaattisina amiineina, joista jotkut saattavat aiheuttaa syöpää. [12] EU on kieltänyt syöpää aiheuttavia amiineja vapauttavien atsovärien käytön niissä tekstiileissä, jotka ovat kontaktissa ihon kanssa. [13]

Orgaaniset tinayhdisteet
Orgaanisia tinayhdisteitä käytetään biosideissä (eliöntorjunta-aineissa) ja sienilääkkeissä useissa eri kulutustavaroissa. Tekstiiliteollisuudessa niitä on käytetty esimerkiksi sukissa, kengissä ja urheiluvaatteissa estämään hikoilun aiheuttamaa hajua. Yksi tunnetuimmista orgaanisista tinayhdisteistä on tributyylitina (TBT). Yksi sen alkuperäisistä käyttökohteista oli veneenpohjamaaleissa kunnes selvisi että se säilyy ympäristössä, kerääntyy ihmisruumiiseen ja voi vaikuttaa immuniteetti- ja lisääntymissysteemeihin. [14] Sen käyttö veneenpohjamaalina on nykyään laajalti kielletty. TBT:tä on käytetty myös tekstiileissä. TBT on EU:n asetusten mukaan luokiteltu “vaaralliseksi prioriteettiaineeksi”, eli sen käyttö tulee lopettaa etteivät Euroopan pintavedet saastu. [15] Ne tuotteet, mukaan lukien kulutustavarat, jotka sisältävät enemmän kuin 0.1% tiettyjä orgaanisia tinayhdisteitä ovat nykyään kiellettyjä kaikkialla Euroopassa. [16]

Perfluoratut yhdisteet
Perfluoratut yhdisteet (PFC) ovat ihmisen tekemiä kemikaaleja, joita käytetään laajalti teollisuudessa niiden tarttumattomien ja vedenkestävien ominaisuuksien takia. Tekstiiliteollisuudessa niitä käytetään jotta tekstiili- ja nahkatuotteista saadaan sekä veden- että liankestäviä. Todisteiden mukaan monet PFC:t pysyvät ympäristössä ja voivat kertyä kudoksiin sekä biosuurentua (pitoisuudet kasvavat) ruokaketjun läpi kulkiessaan. [17 ,18] Ihmiskehoon päätyessään jotkut niistä ovat osoittaneet vaikuttavansa maksaan sekä toimivan hormonihäiritsijöinä, muuttaen kasvu- ja lisääntymishormonien tasoja. [19 ,20] Tunnetuin PFC on perfluoro-oktaanisulfonaatti (PFOS), yhdiste joka on hyvin hitaasti hajoava, eli sen oletetaan pysyvän luonnossa hyvin pitkiä aikoja. [21] PFOS on yksi pysyvistä orgaanisista saasteista, jotka on kielletty Tukholman sopimuksessa, kansainvälisessä sopimuksessa jolla pyritään suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä. PFOS on myös kielletty Euroopassa [22] ja Kanadassa [23] useissa yhteyksissä.

Klooribentseenit
Klooribentseenit ovat hitaasti hajoavia ja biokertyviä kemikaaleja, joita on käytetty liuottimina ja biosideinä väriaineiden tuotannossa sekä kemiallisina välittäjinä. Altistumisen vaikutukset riippuvat klooribensiinin tyypistä. Yleensä ne vaikuttavat maksaan, kilpirauhaseen ja keskushermostoon. Heksaklooribentseeni (HCB) on tämän ryhmän myrkyllisin ja pysyvin kemikaali, joka vaikuttaa myös hormoneihin. [24] EU:ssa pentaklooribentseeni ja HCB on luokiteltu vaarallisiksi prioriteettiaineiksi. [25] Ne on myös listattu Tukholman sopimuksessa kansainvälisesti rajoitetuiksi pysyviksi orgaanisiksi saasteiksi. Tästä johtuen ne on joko kielletty tai aikataulutettu vähennettäviksi ja lopulta kokonaan poistettaviksi Euroopassa. [26]

Klooratut liuottimet
Kloorattuja liuottimia, kuten trikloorietyleeniä (TCE), käytetään tekstiiliteollisuudessa liuottamaan toisia aineita valmistuksen aikana sekä puhdistamaan kankaita. TCE on otsonikerrosta heikentävä aine joka säilyy ympäristössä. Sen tiedetään myös vaikuttavan keskushermostoon, maksaan sekä munuaisiin. [27] Vuodesta 2008 lähtien EU on kieltänyt TCE:n käytön niin tuotteissa kuin kankaiden puhdistamisessakin. [28]

Kloorifenolit
Kloorifenolit ovat kemikaaleja, joita käytetään biosideinä (eliöntorjunta-aineina) useissa eri yhteyksissä, aina torjunta-aineista puun säilöntäaineisiin sekä tekstiileihin. Pentakloorifenolia (PCP) ja sen johdannaisia käytetään tekstiiliteollisuudessa biosideinä. PCP on ihmisille erittäin myrkyllistä ja se voi vaikuttaa moniin ihmiskehon elimiin. Se on myös hyvin myrkyllistä vesieliöille. [29] EU kielsi PCP:tä sisältävien tuotteiden valmistuksen vuonna 1991 ja nykyään rajoittaa ankarasti kaikkien kemikaalia sisältävien tuotteiden myyntiä ja käyttöä. [30]

Lyhytketjuiset klooratut parafiinit
Lyhytketjuisia kloorattuja parafiineja (SCCP) käytetään vaateteollisuudessa palonesto- ja pintakäsittelyaineina nahalle sekä tekstiileille. Ne ovat hyvin myrkyllisiä vesieliöille, hajoavat ympäristössä hitaasti ja niillä on suuri potentiaali kerääntyä eläviin organismeihin. [31] Niiden käyttöä on rajoitettu EUssa tietyiltä osin vuodesta 2004. [32]

Raskametallit: kadmium, lyijy, elohopea ja kromi
Raskasmetalleja, kuten kadmiumia, lyijyä ja elohopeaa on käytetty tiettyinä väreinä ja pigmentteinä tekstiileissä. Nämä metallit voivat ajan myötä kertyä ihmiskehoon, ne ovat erittäin myrkyllisiä ja niillä on peruuttamattomia vaikutuksia hermostoon (lyijy ja elohopea) sekä munuaisiin (kadmium). Kadmiumin tiedetään myös aiheuttavan syöpää. [33 ,34]Kromia (VI) käytetään tietyissä tekstiiliteollisuuden prosesseissa ja nahkojen parkitsemisessa. [35] Se on erittäin myrkyllistä jo pieninä pitoisuuksina, myös esimerkiksi vesieliöille. [36] EU:ssa kadmium, elohopea ja lyijy on luokiteltu vaarallisiksi prioriteettiaineiksi ja niiden käyttö tulisi lopettaa etteivät pintavedet saastuisi. [37] Näiden aineiden käyttö, mukaan lukien tietyt elohopean ja kadmiumin erikoiskäytöt tekstiileissä, on ollut ankarasti kiellettyä EU:ssa jonkin aikaa. [38]

Lähteet:
1. Jensen A & Leffers H (2008). “Emerging endocrine disrupters: perfluoroalkyated substances”, International Journal of Andrology, vol 31, pp161-169

2. Baughman GL & Weber EJ (1994). Transformation of dyes and related compounds in anoxic sediment: Kinetics and products. Environmental Science & Technology 28: 267-276

3. Novotný C, Dias N, Kapanen A, Malachová K, Vándrovcová M, Itävaara M & Lima N (2006). Comparative use of bacterial, algal and protozoan tests to study toxicity of azo- and anthraquinone dyes. Chemosphere 63: 1436–1442

4. Novotný et al (2006) op cit.

5. Sendelbach LE (1989). A review of the toxicity and carcinogenicity of anthraquinone derivatives. Toxicology 57: 227-240

6. Wei Y, Han I-K, Hu M, Shao M, Zhang J & Tang X (2010). Personal exposure to particulate PAHs and anthraquinone and oxidative DNA damages in humans. Chemosphere 81: 1280-1285

7. Brigden K et al (2011) op cit.

8. Gregory P (2007). “Toxicology of textile dyes”, Chapter 3 in Christie, R. (ed.) Environmental aspects of textile dyeing, Woodhead Publishing

9. Commission Regulation (EC) No 552/2009 of 22 June 2009, op cit (REACH). Existing restrictions set out in the Marketing and Use Directive (76/769/EEC) were carried over to REACH. Directive 76/769/EEC was repealed on 1 June 2009. Azocolourants were previously restricted under the EU (2002) Directive 2002/61/EC of the European Parliament and of the Council of 19 July 2002 amending for the nineteenth time Council Directive 76/769/EEC relating to restrictions on the marketing and use of certain dangerous substances and preparations (azocolourants), Official Journal L 243, 11.09.2002, pp15-18

10. Pinheiro HM, Touraud E & Thomas O (2004). Aromatic amines from azo dye reduction: status review with emphasis on direct UV spectrophotometric detection in textile industry wastewaters. Dyes and Pigments 61(): 121-139

11. Carvalho G, Marques R, Lopes AR, Faria C, Noronha JP, Oehmen A, Nunes OC & Reis MAM (2010). Biological treatment of propanil and 3,4-dichloroaniline: Kinetic and microbiological characterization. Water Research 44(17): 4980-4991

12. Dom N, Knapen D, Benoot D, Nobels I & Blust R (2010). Aquatic multi-species acute toxicity of (chlorinated) anilines: Experimental versus predicted data. Chemosphere 81(2): 177-186

13. Since 1991, all PCP-containing products sold and used in the EU have been imported (EU production was banned under Directive 76/769/EEC). Now entry number 22 of Annex 17 of the EU chemical law REACH prohibits the marketing and use in the EU of PCP and its salts and esters in products in a concentration equal to or greater than 0.1 per cent. Commission Regulation (EC) No 552/2009 of 22 June 2009, op cit. (REACH)

14. OSPAR (2004). Pentachlorophenol, OSPAR Priority Substances Series 2001, updated 2004, OSPAR Convention for the Protection of the Marine Environment of the North-East Atlantic, OSPAR Commission, London, ISBN 0-946956-74: 31 pp. http://www.ospar.org/documents/dbase/publications/p00138_BD%20on%20pentachlorophenol.pdf

15. Use of TCE is restricted via Entry 34 of Annex 17 of the EU chemical law (Regulation (EC) No 1907/2006 concerning the Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals (REACH)) to concentrations equal to or greater than 0.1 per cent by weight of product for sale to the general public and in diffusive applications such as surface cleaning and cleaning of fabrics. Commission Regulation (EC) No 552/2009 of 22 June 2009 (REACH) op.cit.

16. Agency for Toxic Substances and Disease Registry (1989) Toxicological profiles for 1,1,2-trichloroethane, United States Public Health Service, Agency for Toxic Substances and Disease Registry, December 1989.

17. Agency for Toxic Substances and Disease Registry (2006) Toxicological profiles for 1,1,1-trichloroethane, United States Public Health Service, Agency for Toxic Substances 18 Disease Registry, July 2006

18. ATSDR (2004) Toxicological profile for copper, United States Public Health Service, Agency for Toxic Substances and Disease Registry, September 2004

19. ATSDR (2005) Toxicological profile for nickel. Agency for Toxic Substances and Disease Registry, US Public Health Service, August 2005

20. ATSDR (2008b) Toxicological profile for chromium, United States Public Health Service, Agency for Toxic Substances and Disease Registry, September 2008

21. Comber SDW, Merrington G, Sturdy L, Delbeke K, van Assche F (2008). Copper and zinc water quality standards under the EU Water Framework Directive: The use of a tiered approach to estimate the levels of failure. Science of the Total Environment 403(1-3): 12-22

22. Guangdong Province (2001). Guangdong Provincial Water Pollutant Emission Limit, DB4426-2001. http://www.gdepb.gov.cn/hjbz/dfbz/200511/P020060728344805222501.pdf

23. MEP (1992). GB 4287-92, the Discharge Standard of Water Pollutants for Dyeing and Finishing of Textile Industry, Ministry of Environmental Protection (MEP), The People’s Republic of China. http://english.mep.gov.cn/standards_reports/standards/water_environment/Discharge_standard/200710/t20071024_111797.htm

24. ATSDR (2008b). Toxicological profile for chromium, United States Public Health Service, Agency for Toxic Substances and Disease Registry, September 2008

25. IPPC (2003). Reference document on best available techniques for the textiles industry, Integrated Pollution Prevention and Control (IPPC), European Commission

26. ATSDR (2008b) op cit.

27. IPPC (2003) op cit.

28. ATSDR (2008b) op cit.

29. DeLaune RD, Patrick WH & Guo T (1998). The redox-pH chemistry of chromium in water and sediment. In Allen HE, Garrison AW, Luther GW, eds, Metals in Surface Waters. Ann Arbor, USA. ISBN:1575040875: 262 pp.

30. Lin C-J (2002). The chemical transformations of chromium in natural waters - A model study. Water air and soil pollution 139 (1-4): 137-158

31. ATSDR (2008b) op cit.

32. Salomons W & Forstner U (1984). Metals in the hydrocycle. Springer-Verlag, Berlin, Heidelberg, New York, Tokyo, ISBN 3540127550

33. Baral A, Engelken R, Stephens W, Farris J & Hannigan R (2006). Evaluation of aquatic toxicities of chromium and chromium-containing effluents in reference to chromium electroplating industries. Archives of Environmental Contamination and Toxicology 50(4): 496-502

34. ATSDR (2008b) op cit.

35. IARC (1990a). Chromium and chromium compounds. In: International Agency for Research on Cancer (IARC) monographs on the evaluation of the carcinogenic risk of chemicals to humans. Volume 49; Chromium, Nickel and Welding. ISBN 9283212495

36. Guangdong Province (2001). Guangdong Provincial Water Pollutant Emission Limit, DB4426-2001. http://www.gdepb.gov.cn/hjbz/dfbz/200511/P020060728344805222501.pdf

37. MEP (1998). Integrated Wastewater Discharge Standard (GB8978-1996). Ministry of Environmental Protection (MEP), The People’s Republic of China. http://www.es.org.cn/download/18-1.pdf (Chinese). http://english.mep.gov.cn/standards_reports/standards/water_environment/Discharge_standard/200710/t20071024_111803.htm (English introduction)

38. IPPC (2003) op cit.

Myrkkyjäämät

oimmonen — Mon, 19 Nov 2012 15:37:00 +0100

Greenpeace tutki kahdenkymmenen tunnetun vaatemerkin tuotteita ja löysi niistä kemikaalijäämiä. Kokosimme tulokset Toxic Threads: The Big Fashion Stitch-up -raporttiin. Toxic Threads report 2012

Useista tuotteista löytyi esimerkiksi nonyylifenolietoksylaatteja, jotka hajotessaan muodostavat hormoneja häiritseviä kemikaaleja. Joistakin lastenvaatteista löytyi myös atsovärejä, jotka saattavat hajotessaan muodostaa syöpää aiheuttavia aineita. Kaikki nämä eri kemikaalit päätyvät vesitöihin ympäri maailmaa.

Lataa alla oleva raportti ja ota selvää mitkä vaateyhtiöt saastuttavat meitä ja vesistöjämme vaarallisilla kemikaaleilla.