Jäämerelle asti ulottuvalla Norjanmerellä on uskomaton määrä elämää. Nyt napapiirin pohjoispuolella häämöttää uusi uhka: Norjan hallitus suunnittelee Norjanmeren alueiden avaamista syvänmeren kaivuille. Ehdotetut kaivosalueet ovat monien merieläinten, kuten valaiden, elinympäristöjä. Syvänmeren kaivostoiminnan aiheuttamilla haitoilla, erityisesti melusaasteella ja elinympäristöjen tuhoutumisella, voi olla tuhoisia vaikutuksia näihin jo ennestään haavoittuviin, ääniherkkiin otuksiin.
Alla esittelemme kolme valasta, joita tavataan arktisella alueella – myös alueilla, joilla Norja suunnittelee aloittavansa syvänmeren kaivostoiminnan.
Pohjankuonovalas (Hyperoodon ampullatus)
Pohjankuonovalas (tai pohjoisenpullokuonovalas) tunnetaan erikoisesta ulkonäöstään. Sillä on suuri, pullistunut otsatyyny eli meloni. Meloni on ääntä tuottava elin, jota valas käyttää kaikuluotaukseen ja viestimiseen. Pohjankuonovalaat elävät syvissä vesissä ja voivat sukeltaa pitkiä aikoja kerrallaan. Ne metsästävät pääasiassa kalmareita lähellä merenpohjaa.
Pohjankuonovalaat kommunikoivat monimutkaisten äänien avulla ja käyttävät ääntä myös navigointiin ja ruuanhankintaan. Tänä päivänä suurimmat niitä uhkaavat vaarat ovat saasteet ja ihmisen aiheuttama melu. Tutkimukset osoittavat, että ne ovat erittäin herkkiä melulle, jota aiheutuu muun muassa sotilaallisten kaikuluotainten ja öljyn- ja kaasunporaukseen liittyvien seismisten testien yhteydessä. Jos syvänmeren kaivostoiminta aloitetaan Norjanmerellä, voivat seuraukset pohjankuonovalaille olla vakavat. Lisätutkimusta tarvitaan, jotta voimme ymmärtää pohjankuonovalaita paremmin ja edistää huonosti tunnetun lajin suojelua.
Kaskelotti (Physeter macrocephalus)
Kaskelotit ovat saaneet englanninkielisen nimensä (sperm whale) päinsä sisällöstä. Kaskelotin neliönmuotoisessa päässä on nimittäin vahamaista ainetta nimeltä spermaceti, suomeksi valaanpääöljyä. Sitä on aikoinaan käytetty kynttilöissä ja kosmetiikassa. Valaanpääöljy auttaa kaskelottia kelluvuuden säätelyssä ja kestää paineen syvyyksiin ulottuvilla sukelluksilla.
Näillä valailla on eläinkunnan suurimmat aivot, ja ne pystyvät sukeltamaan syvemmälle kuin lähes mikään muu eläin. Kaskelotit suunnistavat ja kommunikoivat keskenään naksuvilla äänillä. Kullakin kaskelottiparvella on ainutlaatuinen viestintätyyli, ja parvien ääntelyssä on jopa alueellisia murteita.
Kaskelotteja pyydettiin ahkerasti kaupallisen valaanpyynnin aikaan. Valitettavasti kannat eivät ole vieläkään täysin elpyneet. Nykyään näitä uskomattomia eläimiä uhkaa toisenlainen ihmisen toiminta: törmäykset laivoihin, sotkeutuminen hylättyihin kalastusvälineisiin, muovisaaste sekä melu. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee kaskelotit maailmanlaajuisesti vaarantuneiksi ja Välimerellä uhanalaisiksi.
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae)
Ryhävalaat on helppo tunnistaa pään kuhmuista, alaleuan poimuista ja ääntelystä. Ryhävalaiden laulu koostuu monenlaisista äänistä: ne vaikertelevat, huutavat ja pitävät jopa kuorsausta muistuttavaa ääntä. Monien äänten uskotaan liittyvän soidinmenoihin, toisten äänten tiedetään olevan emojen ja poikasten välistä kommunikaatiota. Ryhävalaiden hyppely ja vedenpinnan läiskyttely voivat kuulua ja näkyä hyvinkin kauas.
Ryhävalaat käyttävät kekseliäitä metsästyskeinoja. Yksi metsästystekniikka on kuplaverkkojen tekeminen: valaat puhaltavat ryhmänä kuplia verkoksi, joka vangitsee kalaparvia. Ryhävalaat elävät kaikissa valtamerissä ja vaeltavat ruokailu- ja lisääntymisalueidensa välillä pidempiä matkoja kuin mikään muu nisäkäs.
Monien muiden valaiden tavoin ryhävalaita metsästettiin voimakkaasti kaupallisiin tarkoituksiin, mikä johti kannan rajuun vähenemiseen. Kaupallisen valaanpyynnin kieltämisen jälkeen monet ryhävalaspopulaatiot ovat kuitenkin toipuneet merkittävästi sukupuuton partaalta.
Tukesi auttaa suojelemaan valaiden elinympäristöjä
Kampanjoimme sen puolesta, että merille perustetaan suojelualueita, joilla valaat voivat elää rauhassa. Pyrimme myös varmistamaan, etteivät syvänmeren kaivuut pääse tuhoamaan merieläinten elinympäristöjä.
Elokuussa 2024 matkasimme tutkijoiden kanssa Norjanmerelle, missä Norja aikoo sallia syvänmeren kaivostoiminnan. Tutkijat kartoittivat alueen valaita ja tekivät havaintoja erityisesti kaskeloteista ja pohjankuonovalaista. Retken myötä tiedämme enemmän siitä, mitkä valaslajit elävät alueilla, jotka ovat vaarassa tuhoutua, jos syvänmeren kaivostoiminta Norjanmerellä käynnistyy.
Suojelemalla meriä suojelet myös valaita. Allekirjoita vetoomus – syvänmeren kaivostoimintaa ei tule aloittaa lainkaan:
Syvänmeren kaivostoiminta uhkaa merten elämää. Tämä tuhoisa teollisuudenala on pysäytettävä. Allekirjoita vetoomus!
Tule mukaan