
ÄÄNESTÄ VUODEN HUIPUTUSTA
Greenpeacen Vuoden Huiputus -kilpailu palkitsee jälleen vuoden pahimman viherpesijän. Sinä voit äänestää, kuka palkinnon ansaitsee! Voittaja julkistetaan Greenpeacen Nousu-festivaaleilla 6.6.2026.
Tutustu ehdokkaisiin
MIKÄ ON VUODEN HUIPUTUS?
Vuoden huiputus -kilpailussa yleisö saa äänestää ja ratkaista, mikä yritys tai muu taho ansaitsee kunnian kuluneen vuoden törkeimmästä tai harhaanjohtavimmasta viherpesusta.
Kilpailun finalisteiksi on valikoitu mainoksia tai muita markkinointi- tai viestintätekoja eri tahoilta, jotka ovat erityisen ansioituneita ilmastokriisin ja luontokadon kiihdyttämisessä sekä julkikuvansa viherpesussa, tai edistävät muuten kyseenalaista toimintaa kestävien kulutustottumusten ja luonnonsuojelun sijasta. Aiempina vuosina voiton ovat ansiokkaasti vieneet Fortum (2022), Finnair (2023) sekä HKScanin Kariniemen kananpoika -tuotemerkki (2024).
Tänä vuonna Vuoden Huiputus -kisa huipentuu Nousu-festivaaleilla 6.6., jossa Vuoden Huiputus -voittaja julkistetaan ja palkitaan. Nousu-festivaali järjestetään Helsingin Tekstin talolla, ja kyseessä on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, jossa juhlitaan aktivismia ja muutetaan maailmaa. Lue lisää Noususta täältä.
VUODEN HUIPUTUS -EHDOKKAAT 2026

Lambi
Lambin kevään 2026 mainoskampanjan mukaan Lambi on “syntynyt rakkaudesta suomalaisiin metsiin”. Lambin valmistajan Metsä Groupin toiminta on kuitenkin jyrkässä ristiriidassa mainoksen korulauseiden ja havunvihreiden mainoskuvien kanssa.
Viimeksi helmikuussa Metsä Group myönsi ostaneensa puuta suojelemisen arvoisen metsän hakkuilta. Yhtiö osti puuta Oriahteen hakkuista, alueelta, jossa on mm. havaittu useita uhanalaisia lintulajeja. Metsäliikkeen aktiivit seurasivat puukuljetusta hakkuilta ja näkivät, kuinka nuoremman puun lisäksi kilpikaarnaisia vanhoja mäntyjä ja järeitä kuusia päätyi Metsä Groupin tehtaalle.
Lisäksi viime vuoden joulukuussa Metsä Group osti puuta Metsähallituksen luonnonmetsähakkuilta Suomussalmelta. Hakkuiden kohteena ollut Ylimmäisensuon luonnonmetsä oli osa suojelualueiden välistä ekologisten yhteyksien verkostoa. Metsä Group myönsi ostavansa puuta hakkuilta, kun Greenpeace kysyi asiasta.
Lambin rakkaus suomalaisiin metsiin vaikuttaa aika toksiselta lemmeltä.




ST1 ja Hiihtoliitto
Fossiiliyhtiö ST1 ja Suomen Hiihtoliitto solmivat maaliskuussa nelivuotisen jatkosopimuksen jo 25 vuotta kestäneelle yhteistyölle. ST1:n pääliiketoiminta – ilmastokriisiä kiihdyttävien fossiilisten polttoaineiden myynti – on suorassa ristiriidassa talvilajien tulevaisuuden kanssa. Tilanne on sama kuin sika solmisi yhteistyösopimuksen teurastajansa kanssa.
Yli puolet tällä hetkellä talviolympialaisten isäntäkaupungeiksi sopivista kaupungeista ovat 2080-lukuun mennessä sääoloiltaan kilpailukelvottomia? Tämä on Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) rahoittaman, vuonna 2024 valmistuneen tieteellisen arvion lopputulos.
Maapallon keskilämpötilan nousu on ylittänyt ST1:n ja Hiihtoliiton sponsorisopimuksen aikana ensi kertaa kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan. Talviurheilun olosuhteiden tuhoamisen lisäksi kuumeneminen johtaa mm. lajien uhanalaistumiseen, äärimmäisiin kuivuus- ja hellejaksoihin, myrskyjen yleistymiseen ja koralliriuttojen tuhoon. Mutta hei, kuten ST1 Instagramissa sanoo:
“Yhdessä rakennamme mahdollisuuksia ja vahvempaa tulevaisuutta seuraavalle sukupolvelle hangilla.” …tai sitten ei.




Atria
Lihatalo Atrian rahoittamassa sarjassa TV-kasvo Arman Alizad “ottaa selvää miten suomalaista ruokaa tehdään”. Dokumentiksi kutsutussa markkinointi-pläjäyksessä vieraillaan tiloilla, teurastamoissa ja tutustutaan tuotantoeläimiin. Miljoonia tauteihin kuolevia broilereita ei mainita ja lihateollisuuden ilmastovaikutuksia käsitellään valikoiden.
Sarja on malliesimerkki kuluttajien harhaanjohtamisesta positiivisilla ja eläinläheisillä mielikuvilla, jotka sivuuttavat lihateollisuuden ympäristöhaitat ja eläinten julman kohtelun. Se myös sumuttaa katsojia esittämällä sisältönsä journalistisena tuotantona, vaikka kyseessä on selvästi maksettu markkinointi.
Nelosella ja Ruudussa esitetty Atrian tuottama TV-sarja rikkoi todennäköisesti Julkisen sanan neuvoston journalistisia periaatteita. Ohjelmasta onkin tehty JSN:ään useita kanteluita.



ÄÄNESTÄ INHOKKIASI VUODEN HUIPUTUS 2026 -TITTELIN VOITTAJAKSI
Äänestys on avoinna 5.6.2026 saakka.
Usein kysyttyä
Greenpeacen järjestämässä Vuoden Huiputus -kisassa yleisö äänestää ja ratkaisee, mikä yritys tai muu taho ansaitsee kunnian kuluneen vuoden törkeimmästä tai harhaanjohtavimmasta viherpesusta. Ehdolla on mainoksia tai muita markkinointi- tai viestintätekoja, jotka ovat erityisen ansioituneita ilmastokriisin ja luontokadon kiihdyttämisessä sekä julkikuvansa viherpesussa, tai edistävät muuten kyseenalaista toimintaa kestävien kulutustottumusten ja luonnonsuojelun sijaan.
Tänä vuonna Vuoden Huiputus -kisa huipentuu Nousu-festivaaleille 6.6.2026, jossa Vuoden Huiputus -voittaja julkistetaan sekä palkitaan pystillä ja diplomilla.
Viherpesu on markkinointia tai viestintää, joka antaa katteettoman myönteisen mielikuvan jonkin tuotteen, palvelun tai toiminnan ympäristövaikutuksista. Cambridgen sanakirjan mukaan viherpesun tarkoitus on “saada ihmiset uskomaan, että yritys suojelee ympäristöä, enemmän kuin se todellisuudessa suojelee” tai “saada liiketoiminta vaikuttamaan kiinnostuneelta luonnollisen ympäristön suojelemisesta, vaikka se ei sitä ole”.
Sanakirjamääritelmässä mainittujen yritysten lisäksi viherpesua voivat tehdä muutkin tahot ja toimijat, esimerkiksi järjestöt, puolueet ja viranomaisorganisaatiot. Viherpesusta on kysymys, kun joku julkisuudessa valheellisesti tai harhaanjohtavasti väittää toimivansa ekologisesti tai vähentävänsä ympäristölle aiheuttamiaan haittoja. Viherpesua ovat ympäristöä syleilevät sanavalinnat, jotka puhuvat enemmän kuin sanojan todelliset teot.
Viherpesun eräs tuore muoto on dialogipesu, jossa näennäisesti itsekriittisen vuorovaikutuksen tai itselleen hankalien aiheiden julkiseen keskusteluun tuomisen kautta yritys tai muu toimija antaa ymmärtää olevansa dialogin osapuoli ja kuuntelevansa kritiikkiä, ilman että lopulta muuttaa ydinliiketoimintaansa tai korjaa haitallisia toimintatapojaan millään tavalla.
Kuluttajansuojalaissa sekä markkinatuomioistuimen ja kuluttaja-asiamiehen ratkaisukäytännöissä on rajoituksia sille, millaisia ympäristöväittämiä yritykset saavat käyttää mainonnassaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston laatimassa ohjeistuksessa sanotaan muun muassa, että:
– Tuotteen ympäristövaikutuksiltaan merkittävät ominaisuudet pitää kertoa selkeästi ja yksiselitteisesti.
– Yleisiä, yksilöimättömiä ja moniselitteisiä ilmaisuja on syytä välttää.
– Markkinoinnissa on syytä käyttää vain sellaisia termejä, joita asiakkaat ymmärtävät.
– Kuluttajan ostopäätöksen vaikutusta ympäristön tilaan ei pidä liioitella.
– ”Ympäristöystävällinen” -sanaa tai vastaavia yleistäviä (vihreä, luontoystävällinen, eko-tuote) sanoja voi käyttää vasta, kun on todella perusteellisesti selvittänyt tuotteen koko elinkaaren.
– Ennen kuin käyttää vertailevaa ilmaisua (esim. ”parhaat eristeet”) ympäristöväittämien yhteydessä, pitää hankkia näyttö siitä, että tuotteet todella ovat ympäristövaikutustensa kannalta parempia kuin muut markkinoilla olevat saman ryhmän tuotteet.
Näistä ohjeista huolimatta moni yhtiö esiintyy mainoksissaan ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisijoina ja julistaa ympäripyöreitä visioitaan puhtaammasta tulevaisuudesta, vaikka niillä ei ole realistisia suunnitelmia pikaisiin ja merkittäviin päästövähennyksiin.
Onneksi EU on hyväksynyt viherpesun kieltävän direktiivin, joka tulee rajoittamaan merkittävästi sitä, millaisia ympäristö- ja kestävyysväittämiä yritykset voivat markkinoinnissaan käyttää.
LEVITÄ SANAA
Vuoden Huiputus -kilpailun tarkoitus on kiinnittää huomiota viherpesuun ja kyseenalaistaa mainonnan ja viestinnän harhaanjohtavat ympäristöväittämät. Jos pidät tavoitetta tärkeänä, kerro kisasta myös muille ja kannusta heitä äänestämään vuoden törkeintä viherpesijää!




