Virkistysmetsä, maisemakohde, monikäyttömetsä. Hyvältä kuulostaa! Mutta miltä se paikan päällä näyttää? Viime viikolla esittelimme Riuttaskorven virkistysmetsän maisemia Pirkanmaalta. Nyt kävimme katsomassa Metsähallituksen kartoilla komeilevia virkistys- ja maisema-alueita Lopella ja Lohjalla. Katso ja hämmästy.

Vahermanjärvellä sijaitseva maisemakohde. © Jani Sipilä / Greenpeace

Näiden niin sanottujen erityiskohteiden lisäksi kaikki valtion talousmetsät ovat metsähallinnon uuskielessä ”monikäyttömetsiä”. Termi lanseerattiin pari vuotta sitten korvaamaan ikävän klangin saanutta talousmetsää. Kumma juttu sinänsä – pitihän suomalaisen metsätalouden olla maailman parasta? Toisaalta, onhan avohakkuukin yritetty sanastossa jo pitkään korvata uudistushakkuulla, tai uudistamisella, ei hakkuulla laisinkaan. Loogista jatkumoa siis.

Retkeilyn, matkailun, marjastuksen, poronhoidon ja muun monikäytön edellytyksiä haitataan koko ajan pahemmin; metsiä avohakataan entistä nuorempina ja avohakkuiden kohteina on mm. aiemmin säästettyjä luontokohteita ja rantakaistoja. Samaan aikaan harvennusrästien annetaan kertyä nuoriin metsiin. Niinpä metsäsektori panostaa propagandaan. Metsähallitus haluaa korostaa, että kaikki hakkuutähteiden peittämät avohakkuut, kannokot, ojikot, hoitamatta jätetyt nuoret metsät ja pilatut maisemat kuitenkin ovat kaikille avoimia; vaikka talouskäytön takia muu käyttö ei olisikaan käytännössä mahdollista, on se kuitenkin sallittua. Siksipä siis monikäyttömetsä. Tervetuloa!

Lohja, Vahermanjärvi. Järvenrantaan laskeva rinne on varustettu merkinnällä: ”Maisemakohde. Alue-ekologisessa suunnittelussa maiseman kannalta tärkeäksi todettuja kohteita. Esim. ranta-, tienvarsi- tai virkistysrakenteen lähimetsä.”. Sitähän tämä kohde oli, kaikkia kolmea. Mutta tien pohjoispuolinen osa ”maisemakohteesta” oli avohakattu kokonaan viime vuonna ja eteläpuolellekin oli osattu tehdä pieni aukko jo aiemmin. Kuvan vasemmassa reunassa kulkevan polun varteen oli jätetty yksi puurivi, rannan nuotiopaikalle vähän enemmän. Blogin kirjoittaja on keltaisessa liivissä kuvan keskellä. Hakkuussa ei ole mitään eroa viereisiin ei-maisemakohteisiin verrattuna. Samaa hakattua ”monikäyttömetsää” kaikki.

Näkymä maisema-alueella. © Jani Sipilä / Greenpeace

Näkymä ”maisema-alueelta” luoteesta kaakkoon Vahermanjärvelle. © Jani Sipilä / Greenpeace

Loppi, Keihäsjärvi. Noin puolet alla olevassa kuvassa näkyvästä maisemasta kuuluu kategoriaan ”Virkistys- ja retkeilykäyttö. Maankäyttöpäätöksin perustettuja tai alue-ekologisen suunnittelun erityisalueita, joilla huomioidaan retkeily ja ulkoilu. Esim. lähivirkistysalue tai valtion retkeilyalue.”. Toinen puoli kuvan maisemasta on sitten tavallista ”Metsätalouden monikäyttömetsät. Metsätalous Oy:n käytössä olevat valtion metsät ovat monikäyttömetsiä.” Virkistyksen ja tavallisemman monikäytön rajat on merkitty ilmakuvaan – arvaatko kumpi puoli rajasta on kumpaa?

Virkistysmetsää Keihäsjärvellä. Keltaisen viivan sisäpuoli on ”erityisalue, jolla huomioidaan retkeily ja ulkoilu”. © Jani Sipilä / Greenpeace