Karttimonjoen luonnonmetsien hakkuut pysähtyivät mielenosoitukseen kaksi vuotta sitten, mutta valtio ei ole suostunut luopumaan hakkuusuunnitelmistaan. Kuva: Sanni Seppo.

Luontokato on luonnon köyhdyttämistä. Tässä on Greenpeacen tiedossa oleva ajankohtainen lista valtionmailla tapahtuvasta luontokadosta, eli hakkuusuunnitelmia monimuotoisissa metsäkohteissa joiden tulisi olla suojeltuja. Mutta eivät suojeluarvoistaan huolimatta ole.

Listan kohteista on käyty 2022-2023 neuvotteluja Metsähallituksen, Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton kesken. Näissä neuvotteluissa nämä kohteet ovat jääneet ns. erimieliksi, eli yhteistä näkemystä hakkuusuunnitelmista ei ole löytynyt, ja Metsähallitus on kertonut toteuttavansa hakkuut omalla aikataulullaan ja harkintansa mukaan. Hakkuiden tarkempi toteuttamisajankohta ei ole ympäristöjärjestöjen tiedossa. Kohdekohtaisia tietoja on päivitetty allaolevaan listaan 25.1.2024.

Suurin osa kohteista on Luonnonmetsätyöryhmän asiantuntijoiden, osa ympäristöjärjestöjen kartoittamia. Nämä metsät ovat:

  • puustoltaan vanhoja ja luonnontilaisen kaltaisia, etenkin Pohjois-Suomessa
  • tai ovat sellaisia ekologisia yhteyksiä suojelualueiden välissä, joista Luonnonmetsätyöryhmän työn tuloksena tunnetaan merkittävä määrä uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien sekä suojelullisesti arvokkaiden metsien indikaattorilajien esiintymiä

Nämä valtion omistamat metsäkohteet pitäisi osata jättää hakkaamatta ja suojella osana luontokadon torjuntaa.

Selänojan luonnonmetsä, Hausjärvi-Riihimäki

Vain viisi kilometriä Riihimäen keskustasta itään sijaitsevan kohteen metsät täyttävät Metso 1- ja 2-arvoluokkien kriteerit. Kohteella on runsaslahopuustoista, monin paikoin rehevää metsää, jopa lehtoa, ja yli 300 metriä Vantaanjoen rantametsää, mikä lisää suojelu- ja monimuotoisuusarvoja huomattavasti.

Kohteella on tehty runsaasti havaintoja uhanalaisista tai vanhaa metsää indikoivista lajeista: vaarantunut aarnisammal, alueellisesti uhanalainen rakkosammal, silmälläpidettävä norjantorvijäkälä sekä indikaattorilajit ruoste- ja rusokääpä. Lisätiedot ja kuvat.

Selänojan luonnonmetsästä on löydetty useita uhanalaisia lajeja, kuten aarnisammalta. Kuva: Ida Korhonen.

Vitkällan luonnonmetsä, Ruotsinkylä, Tuusula

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Runsaslahopuustoinen Metso-kriteerit täyttävä vanha kuusikko, avohakkuu tulossa. 23.1.2024 Keski-Uusimaa-lehden haastatteleman LUKE:n edustajan mukaan avohakkuuta ei olisi tulossa ”ainakaan tänä talvena”. Karttalinkki.

Brännängenin luonnonmetsä, Lapinjärvi

Ympäristöjärjestöjen kartoittama kohde. Pieni Metso-kriteerit täyttävä erittäin runsaslahopuustoinen kuusikko jossa avohakkuusuunnitelma. Karttalinkki.

Brännängenin luonnonmetsässä on runsaasti lahopuuta, joka on monen uhanalaisen lajin selviytymisen kannalta olennaista. Kuva: Jyri Mikkola.

Ilveskallion luonnonmetsä, Lapinjärvi

Uudenmaan arvokkaimpia vanhojen metsien lintualueita. Luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi useiden vuosien linnustoseurantojen tuloksena. Hömö- ja töyhtötiainen, kanahaukka, monia muita uhanalaisia ja vanhojen metsien lintulajeja vahvoina pesivinä kantoina. Paljon alueellisesti ja valtakunnallisesti uhanalaisia sammal- ja jäkälälajeja. Lisätiedot ja kuvia.

Metsäliikkeen aktivisteja vaatimassa Lapinjärven lintumetsän suojelua. Valtio aikoo hakata tämän yhden Uudenmaan arvokkaimmista lintumetsistä. Kuva: Ron Forsman.

Juurikkasuon luonnonmetsä, Virolahti

Virolahden Juurikkasuolla on pääosin tuoreen ja kuivahkon kankaan männikköä sekä runsaspuustoista korpimetsää. Metsät täyttävät Metso-ohjelman suojelukriteerit luokissa 2 ja paikoin 1. Juurikkasuon eheä kokonaisuus on seudun pirstoutuneessa metsämaisemassa suojelullisesti hyvin arvokas.

Luonnonarvoiltaan arvokkaisiin metsiin ei ylipäänsä tulisi enää kohdistaa hakkuita Kaakkois-Suomessa, jossa metsiensuojeluaste on maan matalimpia. Tämä tilanne lisää Juurikkasuon suhteellista merkitystä.

Juurikkasuon hakattavaksi suunnitellulta osalta tunnetaan kolme uhanalaisen rakkosammalen esiintymää sekä silmälläpidettävä norjantorvijäkälä. Lisätiedot ja kuvat.

Juurikkasuon luonnonmetsä sijaitsee Kaakkois-Suomessa, jossa metsiensuojeluaste on Suomen matalimpia. Kuva: Luonnonmetsätyöryhmä.

Korppinotkon luonnonmetsä, Leppävirta

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde tunnetulla kuukkelialueella. Avohakkuuilmoitukset tehty lokakuussa 2023. Hakkuualueella silmälläpidettävä laji kuusenhäivelö ja vieressä samassa metsikössä paljon muita uhanalaisia lajeja. Hakkuu pirstoo jo muutenkin pieniä vanhan metsän laikkuja, jotka täyttävät Metso-kriteerit. Avohakkuita tehdään myös Pitkä-Kohman järveen laskevilla rinteillä. Karttalinkki. / Lisätietoja.

Takkaniemi-Keskisalon luonnonmetsä, Heinävesi

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Esimerkkikohde rajautuu Kermajärven Natura-alueeseen sen kaakkoisosassa. Kohde on osa laajempaa Takkaniemen-Hyövynniemen luonnoltaan arvokasta suojelematonta valtionmaakokonaisuutta. Hakkuualueilla [karttalinkki] on runsaasti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymiä: yhteensä niiltä on tehty 31 havaintoa 11 eri vanhojen metsien lajista, mm. vanhojen metsien ikoninen tyyppilaji raidankeuhkojäkälä sekä hömö- ja töyhtötiainen. Metsähallituksen mukaan alueella tehdään lisäselvityksiä kesällä 2024 eli alueella ei hakata talvella. Lisätiedot ja kuvat.

Takkaniemen luonnonmetsät ovat sekä vanhaa rantamännikköä että runsashaapaisia ja osin korpisia kuusikoita, joissa on havaittu esimerkiksi uhanalaisia hömö- ja töyhtötiaisia.  Kuva: Jani Sipilä / Greenpeace.

Naaranlahden luonnonmetsä, Savonlinna

Pieni Metso-kriteerit täyttävä järeä ja rehevä, paikoin runsaslahopuustoinen rantakuusikko avohakataan, koska valtio ei halua jättää tätä laajalla alueella ainoaa vanhapuustoista alle kahden hehtaarin metsänriekaletta pystyyn. Aiheesta on keskusteltu Metsähallituksen ja LUKE:n kanssa useaan otteeseen. Laitokset ovat todenneet, että luontokato ja Metso-kriteerit eivät koske heitä tässäkään tapauksessa. Avohakkuun keskelle jätetään monimuotoisuuskulissiksi pieni soistunut painanne, jonka pienilmasto ja valaistusolosuhteet menevät pilalle. Karttalinkki.

Nahkiaismäen ja Leipämäen ekoyhteysmetsä, Savonlinna

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Esimerkkikohde yhdistää kaksi Etelä-Savon merkittävintä vanhojen metsien suojelualuetta, Koloveden kansallispuiston ja Kakonsalon Natura-alueen. Rajaukseen kuuluu monenlaisia metsiä, joista suurin osa täyttää Metso-ohjelman kriteerit. Rajaus toimitettiin ympäristöministeriölle keväällä 2020 kansallispuiston laajennusehdotuksena (yht. 603 hehtaaria), joten kohde sisältää myös kokonaisuudelle tärkeitä nuorempia metsiä. Kohteella tehtiin joulukuussa 2023 laajat hakkuut lähinnä näissä nuoremmissa, ei kauttaaltaan Metso-kriteerit täyttävissä osissa: kymmeniä hehtaareja harvennuksia, muutama avohakkuu. Tärkeä mm. Etelä-Suomessa uhanalaisen kuukkelin elinalueena. Kohteella avohakattiin kuukkelille sopivia vanhoja kuusikoita. Hakkuualueilla oli runsaasti uhanalaisia lajeja. Lisätiedot ja kuvat. Karttalinkit: hakkuualueet Leipämäki / hakkuualueet Nahkiaismäki

Näihin Etelä-Savon merkittäviä suojelualueita yhdistäviin metsiin tehtiin harvennuksia ja avohakkuita joulukuussa 2023. Kuva Ari Aalto.
Joulukuussa 2023 avohakattua Nahkiaismäen kohdetta. Tästä avohakkuusta oli erikseen vedottu Metsähallitukseen ettei sitä tehtäisi Etelä-Suomessa uhanalaisen kuukkelin elinolosuhteiden turvaamiseksi. Kuva Oona Käyhkö.

Maaherransuo-Sysilammen luonnonmetsä, Ähtäri

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Turvekangas-suo-soistuma-kangas-mosaiikkia, järeää puustoa ja järeääkin lahopuuta, vähintään selkeästi Metso 2 ja osin 1-kriteerit täyttäviä. Paikoin suojeluperusteena hydrologia ja suojavyöhyke suolle. Suohon laskeva rinne on jäkälikkökangas, jossa runsaasti järeitä ylispuita. Erinomaisen tärkeä laidun esimerkiksi metsäpeuralle. Lisätietoja / Karttalinkki.

Pitkäkorven luonnonmetsä, Kivijärvi

Pienenpieni kolmen hehtaarin rajaus josta poimintahakataan noin puolet. Alueellisesti uhanalainen kuusenneulajäkälä, silmälläpidettävä silomunuaisjäkälä, erittäin uhanalainen hömötiainen. Karttalinkki.

Erittäin uhanalaiset hömötiaiset ovat vähentyneet Suomessa jopa 60 prosenttia viimeisten 30 vuoden aikana vanhojen metsien hakkuiden takia. Valtio on hakkaamassa jälleen yhden hömötiaisten asuttaman metsän Kivijärvellä. Kuva: Hannu Siitonen.

Tammalahdenkorven luonnonmetsä, Kivijärvi

Vaarantuneen töyhtötiaisen elinympäristön hakkuu. Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde on monen muunkin punaisen kirjan lajin elinympäristö. Lisätietoja. / Karttalinkki.

Valtio on aikeissa hakata myös Tammalahdenkorven luonnonmetsän, jossa asuu uhanalainen töytötiainen ja useita muitakin uhanalaisia lajeja. Kuva: Hannu Siitonen.

Lakianevan luonnonmetsä, Jämijärvi

Pieni luonnonmetsätyöryhmän osin kartoittama, osin jatkoselvitykseen kirjattu kohde, jossa avo- ja harvennushakkuusuunnitelma. Uhanalainen hongantorvijäkälä ja alueellisesti uhanalaiset hentoneulajäkälä ja rakkosammal. Karttalinkki.

Peurajärven luonnonmetsä, Nurmes

Peurajärven alue sijaitsee Hiidenportin kansallispuiston ja Paistinvaaran vanhojen metsien suojelualueen välissä, joten sen merkitys ekologisena yhteytenä on suuri. Metsistä suurin osa on harjujen ja rantojen luonnehtimia, vähintään Metso 2-luokan erirakenteisia männiköitä, joiden ikä vaihtelee arviolta 100 ja 150 vuoden välillä. Etenkin rannoilta löytyy satojen vuosien ikäisiä aihkimäntyjä ja keloja. Luonnonmetsistä suurin osa kuuluu suosittuun Peurajärven virkistysalueeseen. Kohteen metsissä havaittiin 6 uhanalaista, 7 silmälläpidettävää ja 3 muuta vanhojen metsien lajia. Lisäksi havaittiin vaarantunut pyy sekä silmälläpidettävät pohjansirkku ja järripeippo. Alueelle on suunniteltu laajat hakkuut, joita vastustavat mm. paikalliset partiolaiset ja retkeilijäyhdistys. Lisätiedot ja kuvat.

Paikalliset vastustavat Peurajärven virkistysalueella osittain sijaitsevien luonnonmetsien hakkuita. Rannoilta löytyy satojen vuosien ikäisiä aihkimäntyjä ja keloja. Kuva: Joni-Matti Kusmin.

Haapavaaran luonnonmetsä, Nurmes

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Haapavaaran länsirinteen tuoreet ja kuivahkot kankaat ja Viinasuon räme ovat paikoin kallioisia, mutta melko järeäpuustoisia männiköitä, joissa esiintyy ylispuina suuria kilpikaarnaisia petäjiä ja kuusen alikasvos on paikoin runsas. Puuston ikä on paikoin 180 vuotta. 2010-luvun hakkuut ovat supistaneet alueen luonnonmetsien pinta-alaa huomattavasti. Jäljellä olevat metsät täyttävät Metso-ohjelman kriteerit pääosin luokassa 1, osin luokassa 2. Kohteella havaittiin 4 vaarantunutta, 6 silmälläpidettävää ja 2 vanhojen metsien indikaattorilajia. Lisätiedot ja kuvat.

Haapavaaran luonnonmetsästä löytyy jopa 180-vuotiaita puita. Kuva: Joni-Matti Kusmin.

Karttimonjoen luonnonmetsä, Suomussalmi

Peuron ja Ala-Karttimon rannoille sekä Karttimojoen varteen sijoittuva vanhojen metsien ketju yhdistää toisiinsa Kalevalapuistoon kuuluvat Martinselkosen ja Öllörinsärkän suojelualueet. Metsät ovat yli 120-vuotiaita tuoreen ja kuivahkon kankaan kuusi- ja mäntymetsiä. Ne ovat saaneet kehittyä rauhassa nykyaikaisen metsätalouden ulkopuolella, eikä merkkejä vanhoista harsinnoistakaan monin paikoin juuri näy. Vanhoja puuyksilöitä on paljon, ja lahopuuta on jopa useita kymmeniä kuutioita hehtaarilla. Jättimäisiä keloja kohoaa kuusikon yläpuolelle. Osa metsistä on kosteita ja korpisia. Alueelta on tehty 176 havaintoa uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista.

Metsät olivat aiemmin Metsähallituksen ekologisia yhteyksiä, mutta tämä suurimmalla osalla kohdetta hakkuut aikanaan estänyt päätös purettiin myöhemmin. Lisätiedot ja kuvat.

Greenpeacen aktivistit ripustivat Karttimonjoen luonnonmetsien puihin köysiä hakkuiden ennaltaehkäisemiseksi. Alueen metsät ovat tärkeä ekologinen yhteys suojelualueiden välillä. Kuva: Pyry Kantonen / Greenpeace.

Iso-Valkeisen luonnonmetsä, Kuhmo

Iso-Valkeisen rantakaistaleet [karttalinkki] ovat kapeita, aiemmissa hakkuissa jätettyjä vesistöjen suojavyöhykkeitä, lähes kulisseja. Nyt nämä pienet luonnontilaisen kaltaiset vanhat männiköt aiotaan avohakata käytännössä kokonaan, koska Metsähalllitus on jostain syystä muuttanut suojavyöhykkeitä koskeavia ohjeitaan. Hakkuun kohteena on myös kokonaan aiemmin säästetty muutaman hehtaarin järveen pistävä ehjä niemi. Järven itälaidalla kulkee UKK-retkeilyreitti kapealla kahden vesistön välisellä kannaksella – sekin aiotaan avohakata. Lisätietoja.

Laukkujärven luonnonmetsä, Posio

Luonnonmetsätyöryhmän kartoittama kohde. Harvennushakkuita nykymetsätaloudelta aiemmin säästetyissä 70–160 metriä leveissä järvenrantakaistoissa. Pääosin mäntyvaltaista, paikoin kuusivaltaista vanhaa luonnonmetsää. Aiemmista hakkuista huolimatta valtapuustossa huomattavan paljon yli 200-vuotiaita mäntyjä ja kuusia, joukossa myös järeitä aihkeja. Erittäin järeääkin keloa löytyy jonkin verran. Lahopuun määrä vaihtelee voimakkaasti, välillä 5–30 m3/ha. Keskimäärin lahopuuta arviolta 15 m3/ha. Jatkumo lahopuun laadun osalta hyvä, mistä kertoo jo lajistokin. Elävä puusto voimakkaan eri-ikäisrakenteista. Kohteella on erittäin runsas vanhojen metsien uhanalainen ja silmälläpidettävä lajisto, peräti 16 eri uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymää joista 40 havaintoa. Karttalinkki / Lisätietoja. / Metsähallituksen mukaan ennen hakkuita alueella tehdään lisäselvityksiä kesällä 2024.

Laukkujärven rantametsistä löytyi jopa 16 eri uhanalaista ja silmälläpidettävää lajia. Kuva: Joni-Matti Kusmin.

Egyptinkorven luonnonmetsä, Viitasaari

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus, noin 14 hehtaaria avohakataan käytännössä kokonaan isoksi aukoksi. Silmälläpidettävät lajit: korpiluppo ja kuusenhäivelö. Metso 1-korpea, joka luonnontilaistuu hyvää vauhtia niin vesitalouden kuin puustorakenteenkin suhteen. Karttalinkki / Lisätietoja

Haukkasalon luonnonmetsä, Ähtäri

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus. Pienialainen kohde, joka sisältää suojavyöhykkeen. 4,5 hehtaarin kohde hakataan käytännössä kokonaan. Uhanalaisten hömö- ja töyhtötiaisen elinympäristöä, Metso 2-metsää. Sekapuusto, kosteista painanteita (nk. soistumia, eli pieniä korpilaikkuja). Korpilaikut Metso 1 ja vähän ojaksi oikaistun puron varressakin ykköstä. Lahopuuta 5–10m3 pääosin, hyvin eri lahoasteet. Aukon laidassa enemmänkin tuulenkaatoja. Karttalinkki.

Säkkisenneva-Säkkilammen luonnonmetsä, Kivijärvi

Luonnonmetsätyöryhmän rajaus. Pieni, alle kolmen hehtaarin kokoinen Metso-kriteerit täyttävä laikku keskellä hakattuja talousmetsiä. Noin puolet avohakataan, vaikka kohde on täynnä punaisen listan lajeja. Esimerkiksi kantoraippasammal jää 10 metriä avohakkuun reunasta eli luvassa pienilmaston kuivuminen. Karttalinkki.

Tämä pieni luonnonmetsälaikku on jäänyt hakattujen talousmetsien keskelle. Nyt sekin aiotaan hakata. Kuva: Olli Manninen.