Nopea vastaus: väliä on paljon. Voimme aloittaa vaikka siitä, että hallituksen tavoitteelta tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä putosi pohja. Katsotaan tarkemmin, mistä kaikesta on kysymys.
Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen metsien hiilinielu supistui vuoden 2020 noin 28 miljoonasta tonnista hiilidioksidiekvivalenttia vuoden 2021 vajaaseen 7 miljoonaan tonniin. Raju supistuminen aiheutti sen, että koko maankäyttösektorimme muuttui päästölähteeksi, josta viime vuonna pääsi ilmakehään noin 2 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Maankäyttösektoriin kuuluvat metsien lisäksi viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja puutuotteet. Suurin merkitys on ehdottomasti metsillä.
Syitä metsänielujen supistumiseen on kaksi: liian paljon hakkuita ja liian vähän puuston kasvua. Jo viime vuonna havahduttiin siihen, etteivät suomalaiset talousmetsät kasvakaan sitä vauhtia kuin kuviteltiin.
Nielu kääntyy päästöksi ja hiilivarasto purkautuu ilmakehään
Metsien hiilinielu poistaa hiiltä ilmakehästä, joka varastoituu itse puihin ja muuhun kasvillisuuteen ja ennen kaikkea maaperään. Näin hiilivarasto kasvaa. Ja sillä on merkitystä: iso hiilivarasto on poissa ilmastoa lämmittämästä. Kun hakkuilla pienennetään hiilinielua, pienennetään hiilivaraston kasvua. Ja nyt siis koko maankäyttösektorin kääntyminen ilmastoa lämmittäväksi päästölähteeksi tarkoittaa hiilivaraston pienenemistä.
Päästöt alas ja nielut suuremmaksi
Ilmastokriisin torjumisen yhtälö on häkellyttävän yksinkertainen. Päästöjä on pienennettävä ja poistoja, eli nieluja suurennettava. Kysymys on nimen omaan sekä-että -toimista. Joko-tai ei riitä.
Kun päästöt on saatu niin pieniksi, että hiilinielu on yhtä suuri kuin päästöt, on saavutettu hiilineutraalisuus. Sitä hallitus ohjelmassaan tavoittelee vuodeksi 2035. Jos nyt maankäyttösektori onkin päästö, tavoitetta ei saavuteta, vaikka kaikki muut päästöt saataisiin nollaan – ellei metsien hiilinielua saada taas kasvamaan vähintäänkin entisiin mittoihinsa.
Ja sehän nyt tarvitaan. Eli nyt on todettava, missä meni pieleen, ja korjattava tilanne.
Suunnitelmat menevät uusiksi
Kuten ilmastopaneeli toteaa, nettonielun vuotuiseen vaihteluun vaikuttaa eniten hakkuiden taso.
Metsäteollisuus puolestaan harrastaa yksinkertaistettua matematiikkaa. Jos metsään kasvaa vuodessa enemmän kuutiometrejä kuin mitä sieltä vuoden aikana hakataan, kaikki on hyvin. Luja usko metsäteollisuudessa on ollut siihen, että nykymetsätalous tuottaa parhaan mahdollisen puun kasvun. Usko on vain ollut lujempi kuin todellisuus. Metsien kasvuvauhti on hidastunut.
Pelkkä kasvuvauhdin hidastuminen ei olisi ajanut meitä näin nopeasti umpikujaan, ellei samaan aikaan puun kysyntä olisi kasvanut. Vuonna 2021 oli taas kovien hakkuiden vuosi. Runkopuuta hakattiin melkein 76 miljoonaa kuutiometriä. Vain vuonna 2018 hakattiin vielä enemmän. Metsäteollisuudelle siitä meni 65 miljoonaa kuutiometriä. Runsaat 10 miljoonaa kuutiometriä poltettiin suoraan energiaksi. Ja lisää painetta on tulossa. Venäjältä jää tulematta noin 10 miljoonaa kuutiometriä ja Metsä Groupin Kemin uusi sellutehdas nielee vielä 4,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa lisää.
Hallitus on luvannut perustaa ilmastotavoitteensa tieteelliseen tietoon. Tällä hetkellä valmisteilla oleva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on jo pahasti jäänyt jälkeen uusimmista tiedoista Suomen metsien hiilinielusta. Vuosaaren ilmastokokouksessa helmikuussa 2020 päätettiin, että maankäyttösektorin nielua piti lisätä vähintään 3 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa vuoteen 2035 mennessä. Nyt ollaan siis päinvastoin miinuksella 23 miljoonaa tonnia suhteessa EU:n edellyttämään vertailutasoon.
Hupsista.
Nieluille pelastusohjelma – hakkuut pienemmäksi
Hälyttävä uutinen on kantautunut myös ympäristöministeriöön. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä järjestää aiheesta vielä kesäkuussa ylimääräisen kokouksen, jossa kuullaan muun muassa Luonnonvarakeskusta ja Ilmastopaneelia
Ilmasto- ja luontokestävän Suomen rakentaminen ei saakaan tyssätä tähän, vaan nyt tarvitaan iso korjausliike. Siitä ei päästä yli eikä ympäri, että hakkuutasot ovat nyt sekä ilmaston että luonnon kannalta liian korkealla. Nyt onkin
- otettava käyttöön kaikki keinot maankäyttösektorin nielujen lisäämiseksi. Ja niitähän riittää.
- vähennetävä merkittävästi talousmetsien hakkuita valtion mailla.
- määriteltävä ilmasto- ja luontotavoitteet mahdollistava hakkuutaso (valmisteilla olevassa kansallisessa metsästrategiassa).
- luotava ohjauskeinot ja kannusteet hakkuiden maltillistamiseksi yksityismetsissä.
- suojeltava 30 prosenttia Suomen metsistä sekä välittömästi kaikki viimeiset suojelemattomat luonnonmetsät valtion mailla.
Maailma, jossa olemme luoneet ilmastoystävällisen hyvinvoinnin mallin ja suojelleet metsäluontoa, on hyvä maailma elää meille, lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Ei anneta Suomen hyvien pyrkimysten hukkua selluun.