Teimme jälleen valtavasti töitä Suomen metsäluonnon puolesta yhdessä vapaaehtoisten kanssa vuoden 2025 aikana. Tässä viisi saavutettua edistysaskelta ja lopussa myös jouluinen toive.

Karttimonjoen luonnonmetsää uhkaavat valtion hakkuut. Metsä saatiin pidettyä turvassa hakkuilta tänäkin vuonna. Kuva: Sanni Seppo.

1. Korvaamattomia luonnonmetsiä säästyi hakkuilta valtionmailla

Joskus luonnonmetsiä saa pelastettua neuvottelupöydässä. Tänä vuonna jatkoimme neuvotteluja Metsähallituksen kanssa, ja onnistuimme pelastamaan hakkuilta hienoja luonnonmetsiä ja muita suojelullisesti arvokkaita metsiä eri puolilla Suomea.

Neuvottelujen pohjina ovat ympäristöjärjestöjen aiempina vuosina tekemät erilaiset suojeluesitykset. Metsistä vaihdetaan luonto- ja muuta tietoa, ja Metsähallitus tapauskohtaisesti peruu, siirtää, muuttaa hakkuusuunnitelmia tai toteuttaa kohteelle suunnittelemansa hakkuut.

Tänä vuonna neuvottelut johtivat useiden hakkuusuunnitelmien perumiseen tai siirtämiseen jatkoselvityksiin, mutta moni luonnonmetsä joutui myös hakkuulistalle. Emme voi hyväksyä luonnonmetsien hakkuita, joten vahdimme hakkuutuomion saaneita metsiä yhdessä metsävahtien kanssa.

Avohakkuilta pelastettua luonnonmetsää Ruoveden ja Ylöjärven rajalla, Kotajärvenkankaan länsipuolella. Neuvottelujen tuloksena Metsähallitus päätti jättää kuvan metsän pois hakkuusuunnitelmistaan. Kuva: Matti Liimatainen / Greenpeace.

2. Metsiä puolustava liike kasvoi ja yli 100 metsävahtia alkoi valvoa luonnonmetsiä

Mitä enemmän meitä on, sitä paremmin saamme hakkuut estettyä! Tänä vuonna aloitimme tehovalvonnan niissä valtion luonnonmetsissä, jotka Metsähallitus on päättänyt hakata metsien poikkeuksellisista luontoarvoista huolimatta.

Valvomme metsiä yli sadan vapaaehtoisen metsävahdin kanssa. Metsävahdit tarkkailevat hakkuuilmoituksia ja tarvittaessa jäljittävät kaadettuja puita. Tänä vuonna valtion mailla ehdittiin kaataa yksi luonnonmetsä, jonka puut metsävahdit onnistuivat jäljittämään UPM:n sellutehtaalle. 

Metsäliike koulutti myös tänä vuonna kymmeniä metsävahteja mukaan toimintaan.

Metsävahti Elina Ilves vahtii hakkuu-uhan alla olevia luonnonmetsiä Keski-Suomessa. Kuva: Iida Liimatainen / Greenpeace.

3. Jatkoimme metsäyhtiöiden ja metsäsertifioinnin valvontaa – metsiä pelastui

Jatkoimme FSC-metsäsertifioinnin toteutuksen valvontaa suurten metsäyhtiöiden mailla. Vuoden alussa saimme positiivisen vastauksen tekemäämme valitukseen UPM:n hakkuista Hämeenlinnassa: yhtiö sai vakavan poikkeaman eli varoituksen sertifioinnin valvojalta suometsien avohakkuusta. Tällä on jatkossa merkitystä monen muun suometsän säilymiseen. Tornator Oyj:n tekemistä vastaavista suometsien hakkuista seurasi yhtiölle toukokuussa ns. lievä poikkeama. Moni muu Tornatorin hakkaama kohde odottaa edelleen päätöstä valituksistamme. 

Luonnonmetsien ja muuten suojelullisesti arvokkaiden metsien hakkuusuunnitelmia nostimme esiin 15 UPM:n mailta eri puolilta Suomea. Nämä hakkuut menivät jäihin eli pelastuivat, osa pysyvästi, osa toistaiseksi jatkoselvittelyjen ajaksi.

Paltamon Miesjärven 120-vuotiaat kuusikot jäivät lopulta rauhaan UPM:n hakkuilta. Kohde on monen uhanalaisen lajin elinympäristö. Ympäristöjärjestöt taistelivat alueen puolesta useita vuosia. Kuva: Metsäliike.

4. Pysäytimme hakkuusuunnitelmat Kemijärvellä

Kemijärvellä on upeita vanhoja luonnonmetsiä, joissa on runsaasti lahopuuta ja uhanalaisia lajeja. Näitä jopa 194-vuotiaita metsäkohteita meinattiin avohakata tänä syksynä usella eri alueella.

Suomen luonnonsuojeluliiton kartoittajien mukaan metsien hakkaaminen olisi ollut selkeä sertifikaattirikkomus. Ne kuuluvat Metsä Groupin FSC-ryhmäsertifikaattiin, ja metsät omistava Kemijärven yhteismetsä ehti hakata yhteen luonnonmetsään jo hakkuita valmistelevat tielinjan ja kääntöpaikan. Hakkuusuunnitelmat menivät jäihin tuotuamme tapauksen julki.

Tulevia avohakkuita ehdittiin valmistelemaan hakkaamalla Kemijärven Honkakappaleenojan luonnonmetsään tielinja ja kääntöpaikka. Nyt hakkuut ovat jäissä. Kuva: Greenpeace.

5. Loimme yhä enemmän painetta metsäyhtiöiden suuntaan

Metsäyhtiöt puhuvat julkisuudessa kauniisti toiminnastaan, mutta kulissien takaa paljastuu järjestelmällistä arvokkaimpien luonnonmetsien turmelemista. Tapausten tuominen julkisuuteen on tärkeää, jotta yhtiöt tuntevat painetta parantaa toimintaansa.

Käräytimme UPM:n luonnonmetsän keittämisestä selluksi, Stora Enson puun ostamisesta samoilta luonnonmetsähakkuilta ja Metsä Groupin monta sataa vuotiaan luonnonmetsän hakkuista Sallassa.

Olimme paikalla kaikkien metsäyhtiöiden keväisissä yhtiökokouksissa muistuttamassa siitä, että suojelullisesti arvokkaat metsät on saatava turvaan. Syksyllä palkitsimme UPM:n vuoden 2025 törkyhakkuista.

Greenpeacen aktivistit luovuttivat UPM:lle Törkyhakkuu 2025 -tunnustuksen ja vaativat, että yhtiö lopettaa puun ostamisen luonnonmetsistä. Kuva: Sami Sorasalmi / Greenpeace.

Aktivismi on kaikista tehokkain keino suojella metsiä

Suomessa on suojeltu jo satoja tuhansia hehtaareja metsää aktivismin keinoin. Se on tarkoittanut:

  • paineen luomista päättäjien ja yritysten suuntaan
  • yksittäisten metsien ja suurten suojelukokonaisuuksien puolesta neuvottelemista
  • liittolaisuuksien luomista metsien suojelun puolesta kamppailevien ihmisten kanssa
  • monimuotoisuudeltaan rikkaiden metsien kartoittamista
  • arvokkaiden metsien hakkuiden estämistä suoralla toiminnalla.

Kaikki keinot metsien suojeluksi ovat tärkeitä! Metsiä voi suojella julkisilla mutta liian vähäisillä Metso-rahoilla tai yksityisellä rahalla. Aktivistien taktiikat ovat kuitenkin osoittautuneet äärimmäisen tehokkaiksi: niiden avulla saadaan suojeltua suuria alueita ja painostettua yhtiöitä ja poliittisia päättäjiä laajoihin suojeluratkaisuihin. Siksi jatkamme työtämme metsien suojelun lisäämiseksi aktivismin keinoin! 

Greenpeacen suojelu- ja vaikuttamistyö ei olisi mahdollista ilman tukijoitamme. Jotta takaamme aidon puolueettomuuden ja sitoutumattomuuden työssämme, emme periaatesyistä ota vastaan valtiontukea tai lahjoituksia yrityksiltä. Siksi sinun tukesi on äärimmäisen tärkeä.

Tänä jouluna sinäkin voit olla osa muutosta ja muistaa läheistäsi Greenpeacen joulukorteilla. Lahjoitukset käytetään Greenpeacen työhön ja meidän kaikkien yhteisen tulevaisuuden hyväksi.

Toimi jouluna luonnon puolesta

Tee lahjoitus ja valitse joulukortit.

LAHJOITA
Greenpeacen aktivisteja on kiivennyt puihin ja mennyt veteen Oulujärvellä.
Oulujärven Kaarresalon ja Kuostonsaaret metsät pelastettiin valtion hakkuilta aktivismin keinoin. Kuva: Anton Verho / Greenpeace.