
Vetoomus on luovutettu! Kiitos kaikille 11 000 allekirjoittajalle!
Kun tiede ja hakkuut ovat ristiriidassa, Suomessa joustaa aina tiede
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esittää boreaalisten luonnonmetsien määritelmän tulkinnan muuttamista ja ikärajojen nostamista niin, että jopa 65 % metsistä putoaisi EU:n ennallistamisvelvoitteiden piiristä. Näistä metsistä noin 70 000 hehtaaria on tällä hetkellä suojelun ulkopuolella olevaa metsätalousmaata. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi ennallistamisvelvoitteen huomattavaa heikentämistä ja jäittäisi noin 100 000 jalkapallokentällistä Suomen arvokkaita luonnonmetsiä suojelun ulkopuolelle ja siten hakkuu-uhan alle.
Kyseessä on suoranainen huiputus: kun tieteelliset kriteerit häiritsevät hakkuita, ministeriö yrittää muuttaa tiedettä luonnon kustannuksella.
“Maa- ja metsätalousministeriön muutosesitys on esimerkki suomalaisen metsätalouden toimintatavasta. Jos tiede häiritsee hakkuita, muutetaan tiedettä. Tämä olisi toteutuessaan Suomen luonnonsuojeluhistorian suurin vedätys.” – Touko Sipiläinen, Greenpeacen maajohtaja
Miksi asialla on kiire?
EU:n ennallistamisasetus velvoittaa Suomea parantamaan luonnon tilaa. Boreaalinen luonnonmetsä on maamme kattavin suojeltava luontotyyppi, jonka tunnistamiseen on jo olemassa selkeät, asiantuntijoiden laatimat ohjeet.
Suomi on pohjoisten, eli boreaalisten metsien maa. Maan lounaisinta osaa ja tunturi-Lappia lukuun ottamatta koko maamme on niiden peittämää. Siksi myös Euroopan unionin luontodirektiivin luontotyyppi boreaalinen luonnonmetsä on laajuudeltaan merkittävin suojeltava luontotyyppi Suomessa. Jäsenvaltioissa määritellään, miten luontotyypit tunnistetaan. Suomessa on siis olemassa boreaalisen luonnonmetsän määritelmä, jota nyt maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa kaikessa hiljaisuudessa muutettavaksi siten, että näistä metsistä 65 % yksinkertaisesti pyyhitään pois määritelmästä. Mukana on noin 70 000 hehtaaria, joita ei ole vielä suojeltu. Tämä suuri ja arvokas metsäalue jäisi silloin ilman EU:n luontokadon torjumiseen tähtäävän sääntelyn suojaa.
Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii vesittämään tämän määritelmän varmistaakseen, että metsätaloudelle jää mahdollisimman paljon hakattavaa – luontokadon pysäyttämisen kustannuksella. 70 000 hehtaaria on metsätalouden kokonaiskuvassa pieni ala, mutta luonnon monimuotoisuudelle nämä metsät ovat korvaamattomia.
Nyt on ympäristöministerin paikka toimia!
Päätös on nyt ympäristöministeri Sari Multalan käsissä. Ympäristöministeriön oma virkakunta ja asiantuntijat vastustavat tätä määritelmävehkeilyä. Luonnonsuojelulain mukaan asiasta vastaa Ympäristöministeriö. Ministeri Multalan on nyt uskallettava vaatia, ettei hänen ministeriönsä asiantuntijoiden yli kävellä. Meillä ei ole varaa menettää viimeisiä luonnonmetsiämme.
Allekirjoita vetoomuksemme ja vaadi ministeri Multalaa:
1. Torjumaan boreaalisen luonnonmetsän määritelmän keinotekoinen muuttaminen.
2. Turvaamaan asiantuntijoiden ja tieteen rooli päätöksenteossa.
3. Varmistamaan, että kaikki 70 000 hehtaaria arvokasta metsää pysyvät suojelun ja ennallistamisen piirissä.
-

Viiankiaavan tuhoaminen ei ole vihreää siirtymää tai omavaraisuutta
Kansainvälinen kaivosjätti Anglo American ja kaivosta Viiankiaavalle haluavat tahot perustelevat kaivoksen tarvetta vihreällä siirtymällä. Todellisuudessa vihreä siirtymä tai Euroopan omavaraisuus eivät Viiankiaavan kaivosta kaipaa. Viiankiaavan kaivosta perustellaan usein vihreällä siirtymällä.…
-

Viiankiaapa sai hyviä uutisia! Ympäristöministeriö ja Euroopan komissio vaativat lisäselvityksiä
Perjantaina 16.10. Ympäristöministeriö tiedotti, että kaivokselle Natura-poikkeusta hakeneen Lapin liiton on täydennettävä hakemustaan tammikuun loppuun mennessä. Myös Euroopan komissio on pyytänyt hankkeesta lisätietoa. Ilman komission lupaa hallitus ei voi myöntää Natura-poikkeusta.
-

Ylivoimainen enemmistö suomalaisista ei halua kaivosta Viiankiaavalle – puolueet silti empivät
Suomen Kuvalehti teki laajan jutun Viiankiaavasta ja eduskuntapuolueiden kannoista suojelualueelle kaavailtuun kaivokseen. Puolueilla ei ole selkeää näkemystä Natura-suojelusta poikkeamiseen tai soidensuojelulain muuttamiseen, vaikka ylivoimainen enemmistö suomalaisista vastustaa kaivoksia.