Maailmankuulujen elintarvikejättien, kuten Unileverin, Nestlén, Colgate-Palmoliven ja Mondelez’n palmuöljytuottajat ovat Greenpeace Internationalin tänään julkistetun selvityksen mukaan tuhonneet alle kolmessa vuodessa 1 300 neliökilometriä sademetsää. Alue on kuusi kertaa Helsingin pinta-alan verran. Metsää tuhoavien tuottajien palmuöljyä ostaa myös Wilmar International – yksi Nesteen raaka-ainetoimittajista.

Öljyplantaasin raivausta Indonesiassa Papualla 19. joulukuuta 2017.

Selvitys osoittaa Wilmar Internationalin epäonnistuneen täydellisesti pyrkimyksessä lopettaa sademetsätuho. Vuonna 2014 Greenpeace International paljasti, että Wilmar ja sen palmuöljytoimittajat olivat syyllistyneet sademetsätuhoon, laittomiin hakkuisiin, metsäpaloihin turvemailla ja tiikerin elinalueiden raivaamiseen. Myöhemmin samana vuonna Wilmar julkisti uuden ei metsätuhoa, ei turvemaita, ei hyväksikäyttöä -toimintatapansa. Siitä huolimatta Greenpeace International uusin selvitys paljastaa, että Wilmar edelleen ostaa palmuöljyä tuottajilta, jota tuhoavat sademetsää ja varastavat maata paikallisilta yhteisöiltä.

“Palmuöljyä voidaan tuottaa sademetsiä tuhoamatta, mutta Wilmar kauppaa sademetsätuholla pilattua tavaraa. Unilever, Nestlé, Colgate-Palmolive ja Mondelez ovat luvanneet asiakkailleen, että käyttävät puhdasta palmuöljyä, mutta nekin ovat pettäneet lupauksensa. Suomalaisille on erityinen häpeä, että Neste käyttää Wilmaria raaka-ainekauppiaanaan”, sanoo Greenpeace Nordenin Suomen maajohtaja Sini Harkki.

Tänään julkistetussa raportissa esitetään 25 tapausta, joissa metsätuhon lisäksi on kysymys hyväksikäytöstä, sosiaalisista konflikteista, laittomista hakkuista, plantaasien perustamisesta suojeluun suunnitelluille alueille ja metsäpalojen sytyttämisestä metsänraivauksen yhteydessä.

“On huolestuttavaa, että nyt palmuöljyteollisuus on Indonesiassa levinnyt myös Papuan metsiin. Jos emme pysäytä plantaasien raivaajia, Papuan ainutlaatuiselle monimuotoisuudelle käy yhtä huonosta kuin metsille Sumatralla ja Kalimantanilla”, Harkki jatkaa.

Palmuöljyn vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja ilmastoon

Puolet Borneon orangeista on hävitetty 16 vuodessa. Yli kolme neljäsosaa Tesso Nilon luonnonpuistosta, joka on tiikerien, orankien ja elefanttien elinympäristö, on laittomasti muutettu palmuöljyplantaaseiksi. 193 maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalaista, erittäin uhanalaista ja vaarantunutta lajia uhkaa palmuöljyn tuotanto.

Palmuöljy- ja selluplantaasit ovat tärkein metsätuhon syy Indonesiassa. Indonesian hallituksen lukujen mukaan noin 24 miljoonaa hehtaaria sademetsää tuhottiin Indonesiassa vuosina 1990 – 2015. [1]

Metsäkato ja turvemaiden kato aiheuttavat ilmastopäästöjä. Näiden takia Indonesia kuuluu ilmastopäästöiltään maailman kymmenen pahimman maan joukkoon.

Plantaasien perustaminen on Indonesian turvepalojen perussyy. Heinäkuussa 2015 tuhoisat palot levisivät Sumatralla, Kalimantanilla ja Papualla. Palot synnyttivät savusumun, joka vaikutti miljooniin ihmisiin Kaakkois-Aasiassa. Harvardin ja Columbian yliopiston tutkijat ovat arvioineet, että Indonesian vuoden 2015 palojen savu saattoi aiheuttaa 100 000 ennenaikaista kuolemaa. Maailmanpankki arvioi palojen kustannuksiksi 16 miljardia dollaria.

Wilmar International on ollut jatkuvasti syytettynä työntekijöiden, lasten ja paikallisten yhteisöjen hyväksikäytöstä.

Kuvia plantaaseilta ja plantaasien raivauksesta Indonesiassa

Raportti The Final Countdown ladattavissa

Lisätietoja:
Sini Harkki, maajohtaja Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 582 1107
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 369 6202

Viite:

[1] Luonnonmetsän menetys hehtaareina. Lähteet:
1990–2012: MoEF (2016b) Table Annex 5.1, pp90–1 – gross deforestation 21,339,301ha
2012–2013: MoEF (2014) Lampiran 1, Tabel 1.1 – gross deforestation 953,977ha
2013–2014: MoEF (2015) Lampiran 1, Tabel 1.1 – gross deforestation 567,997ha
2014–2015: MoEF (2016a) Lampiran 1, Tabel 1.1 – gross deforestation 1,223,553ha