Suomen metsät kohtaavat vakavia uhkia, mutta suurin ongelma on teollisuusvetoinen metsätalous, joka tuhoaa luonnonmetsiä nopeammin kuin koskaan. Ilmastonmuutos ja luontokadon kriisi vaativat välittömiä, radikaaleja muutoksia nykyiseen metsäpolitiikkaan. Teollisuuden ja viranomaisten väitteet kestävyydestä eivät kestä tieteen valossa – avohakkuut, monokulttuuriviljelmät ja metsien ylikulutus heikentävät peruuttamattomasti metsien kykyä sitoa hiiltä ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Ymmärtämällä todellisen tilanteen vakavuuden voimme vaatia päättäjiltä toimia, jotka perustuvat tieteeseen eivätkä teollisuuden intresseihin.
Miksi nykyinen metsätalous on kestämätöntä ja uhkaa ilmastotavoitteiden saavuttamista?
Suomen metsätaloutta hallitsee teollinen ylikulutus, avohakkuut ja luonnonmetsien tuhoaminen, jotka ovat ristiriidassa sekä ilmastotieteen että luonnonsuojelun vaatimusten kanssa. IPCC:n raportit osoittavat selvästi, että metsien rooli hiilinieluina on kriittinen 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi, mutta Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet teollisuuden painostuksesta johtuvien poliittisten päätösten seurauksena.
Luonnonmetsätyöryhmän raportti paljastaa, että Suomessa on jäljellä vain murto-osa alkuperäisistä metsistä, mutta hakkuut jatkuvat ennätystahdilla. Biologit ja ekologit varoittavat, että monokulttuuriviljelmät eivät pysty korvaamaan luonnonmetsien ekosysteemipalveluja. IPBES:n luontopaneeli on todennut, että nykyinen maankäyttö on pääsyy luontokadon kiihtymiseen – Suomessa tämä tarkoittaa suoraan teollista metsätaloutta.
Tutkijat ovat osoittaneet, että vanhat metsät sitovat hiiltä tehokkaammin kuin nuoret viljelmät, mutta teollisuus jatkaa arvokkaimpien hiilivarastojen tuhoamista. Kun samaan aikaan väitetään ilmastotavoitteista huolehtimista, todellisuudessa tuhotaan juuri niitä ekosysteemejä, joita ilmastokriisin torjunta vaatii.
Miten ilmastonmuutos ja teollinen metsätalous luovat tuhoisaa kierrettä?
Ilmastonmuutos ja teollinen metsätalous vahvistavat toisiaan luoden kiihtyvän tuhon kierteen, jota ilmastopaneelin raportit kuvaavat hälyttävästi. Kun luonnonmetsät muutetaan monokulttuuriviljelyksiksi, ekosysteemien vastustuskyky romahtaa juuri silloin, kun sitä tarvittaisiin eniten ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi.
Tieteellinen tutkimus osoittaa, että avohakkuut nopeuttavat maaperän hiilivarastojen vapautumista ja heikentävät metsien kykyä sietää kuivuutta ja äärimmäisiä sääilmiöitä. Samalla teollisuus väittää, että nuoret metsät kasvavat nopeammin – todellisuudessa tämä kasvuväite perustuu fossiilisten lannoitteiden käyttöön ja jättää huomioimatta kokonaishiilitaseen sekä luonnon monimuotoisuuden romahduksen.
Ilmastotutkijat varoittavat, että Suomen metsät ovat vaarassa muuttua hiilinieluista päästölähteiksi, jos nykyinen politiikka jatkuu. Kuivuus, myrskyt ja tuholaiset iskevät erityisen rajusti monokulttuureihin, jotka eivät pysty sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Tämä vaatii välitöntä siirtymistä jatkuvaan kasvatukseen ja merkittävien suojelualueiden perustamista.
Miksi avohakkuiden lopettaminen on välttämätöntä luonnon monimuotoisuudelle?
Avohakkuut ovat ekologinen katastrofi, joka tuhoaa vuosisatojen aikana kehittyneet metsäekosysteemit hetkessä. Biologien tutkimukset osoittavat, että avohakkuu hävittää 60-80 prosenttia metsän lajirikkaudesta, eikä tätä monimuotoisuutta palaudu enää koskaan samanlaisena. IPBES:n raportit nimeävät maankäytön muutokset suurimmaksi luontokadon aiheuttajaksi – Suomessa tämä tarkoittaa suoraan avohakkuita.
Metsäekologit ovat todenneet, että metsän sisäilmaston tuhoaminen avohakkuissa hävittää tuhansia lajeja, joista monet ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Lahopuusta riippuvaiset sienet, hyönteiset ja linnut menettävät elinympäristönsä pysyvästi. Kun teollisuus väittää metsien ”uudistavan” itsensä, todellisuudessa syntyy vain biologisesti köyhä monokulttuuriviljelmä.
Kansainvälinen tutkimusyhteisö on osoittanut, että jatkuva kasvatus ja luonnonmukainen metsänhoito säilyttävät ekosysteemien toiminnot samalla tuottaen laadukasta puutavaraa. Ruotsin ja Norjan esimerkit osoittavat, että metsäteollisuus voi toimia ilman luonnon tuhoamista. Suomen kieltäytyminen näistä menetelmistä paljastaa, että kyse on teollisuuden lyhyen aikavälin voitoista, ei kestävyydestä.
Mitä jokainen voi tehdä vaatiakseen todellisia muutoksia metsäpolitiikkaan?
Yksityishenkilöt voivat vaatia päättäjiltä välittömiä toimia metsäteollisuuden ylikulutuksen lopettamiseksi ja luonnonsuojelun merkittäväksi lisäämiseksi. Kieltäydy ostamasta tuotteita, jotka perustuvat luonnonmetsien tuhoamiseen, ja vaadi yrityksiltä läpinäkyvyyttä raaka-aineidensa alkuperästä. Äänestä vain niitä ehdokkaita, jotka sitoutuvat lopettamaan avohakkuut ja siirtymään tieteeseen perustuvaan metsäpolitiikkaan.
Vaadi kunnaltasi ja alueeltasi luonnonmetsien suojelua ja kieltäytymistä myöntämästä hakkulupia arvokkaille metsäalueille. Osallistu mielenosoituksiin ja kansalaistottelemattomuuteen, kun perinteiset vaikuttamisen keinot eivät riitä. Jaa tietoa metsäteollisuuden todellisista ympäristövaikutuksista ja paljasta teollisuuden harhaanjohtava viestintä omissa verkostoissasi.
Me Greenpeacessa taistelemme päivittäin metsäteollisuuden valtaa vastaan ja paljastamme totuuden Suomen metsäpolitiikan epäonnistumisista. Voit liittyä suoraan toimintaamme, jossa estämme arvokkaiden metsien hakkuita ja pakotamme päättäjiä kohtaamaan tieteen vaatimukset. Jokainen lahjoitus ympäristölle vahvistaa taisteluamme teollisuuden lobbausta vastaan ja mahdollistaa riippumattoman tutkimuksen ja kampanjoinnin.
Metsien suojelu vaatii järjestelmän muutosta, ei kosmeettisia korjauksia. Kun ymmärrämme, että nykyinen metsäpolitiikka johtaa suoraan ilmastotavoitteiden epäonnistumiseen ja luontokadon kiihtymiseen, voimme vaatia todellisia muutoksia. Riippumattomana järjestönä kieltäydymme hyväksymästä teollisuuden ja viranomaisten valhetta kestävyydestä.
Liity taisteluun metsien puolesta – liity kuukausilahjoittajaksi tai tutustu muihin tapoihin tukea työtämme. Yhdessä voimme pysäyttää metsien tuhoamisen ja pakottaa päättäjät kuuntelemaan tiedettä teollisuuden sijaan.
