Metsähallitus puolustelee luonnonmetsien hakkuita julkisuudessa ja tulee samalla myöntäneeksi, että hakkuita tehdään vastoin tutkijoiden suosituksia. Listasimme blogiin Metsähallituksen väitteitä ja vastauksemme niihin.
Metsähallitus sanoo: Emme tee hakkuita luonnonmetsissä.
Greenpeace vastaa: Metsähallitus on tehnyt hakkuita luonnonmetsissä (esimerkiksi Ylimmäisensuolla ja Kaupinvaarassa Suomussalmella sekä Oriveden Oriahteella) ja sillä on hakkuuaikeita jopa 70 luonnonmetsässä ympäri Suomen. Suomussalmella, Ristijärvellä ja Kuhmossa on tänä talvena aurattu teitä Luonnonmetsätyöryhmän kartoittamille kohteille sen jälkeen kun niihin on ensin tehty uudet hakkuuilmoitukset.
Luonnonmetsät edustavat Suomen suojelemattomien metsien parhaimmistoa ja ovat luontoarvoiltaan vastaavia kuin monet luonnonsuojelualueet. Niistä on löytynyt satoja uhanalaisia lajeja. Ne ovat Luonnonmetsätyöryhmän tai ympäristöjärjestöjen ammattilaisten kartoittamia ja löytämiä. Luonnonmetsistä on neuvoteltu Metsähallituksen kanssa, mutta silti ne ovat päätyneet yhtiön hakkuulistalle.
Metsähallituksen käyttämä määritelmä luonnonmetsille ei ole tutkijoiden ja ammattilaisten hyväksymä. Jopa valtion oma tutkimuslaitos Syke on kutsunut määritelmää “tieteellisen tiedon tarkoitushakuiseksi vääristelyksi”.
Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen kannalta juuri luonnonmetsät ovat avainasemassa. On vaikea ymmärtää, miksi valtio hakkaa luonnoltaan arvokkaita metsiä omilla maillaan, vaikka ne olisi äärimmäisen helppoa ja järkevää suojella.
Metsähallitus sanoo: Metsät voidaan hakata luontoarvot huomioiden.
Greenpeace vastaa: Tämä ei ole totta. Metsäala on vakuutellut jo vuosikymmeniä, että metsiä voi hakata luonnon kannalta kestävästi. Samaan aikaan tutkijat kertovat, että Suomen metsäluonnon tilanne on hälyttävä, ja suurin syy metsäluonnon köyhtymiseen ovat hakkuut ja niistä johtuvat metsäelinympäristöjen muutokset, kuten vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen.
Kuten populaatiodynamiikkaan perehtynyt biologi Vesa Hyyryläinen toteaa Ylen jutussa: “On satuilua kuvitella, että joku laji säilyy, jos sille jätetään vain se yksi puska, missä se on esiintynyt. Ei se niin mene.”
Tutkijoiden mukaan jäljellä olevien luonnonmetsien suojelu on yksi tärkeimmistä ja kiireisimmistä toimista luontokadon pysäyttämiseksi. On järkevää suojella niitä metsiä, joista luontoarvoja vielä löytyy.
Metsähallitus sanoo: Noudatamme hallituksen kriteerejä siitä, mikä on vanha ja luonnontilainen metsä.
Greenpeace vastaa: Hallituksen kriteereihin nojaamalla Metsähallitus sivuuttaa tutkitun tiedon.
Tiedemaailma on tyrmännyt hallituksen kriteerit vanhoille ja luonnontilaisille metsille. Valtion oman tutkimuskeskus Syken mukaan kriteerit ovat “tieteellisen tiedon tarkoitushakuista vääristelyä”, ja peräti 430 tutkijaa vetosi Orpon hallitukseen avoimella kirjeellä, jotta kriteerit määriteltäisiin uudelleen.
Luonnonmetsät ovat monimuotoisuudeltaan arvokkaita metsiä, joiden suojelu on luontokadon torjumisen kannalta tärkeää. Ne täyttävät harvoin hallituksen kriteerit vanhoille ja luonnontilaisille metsille, koska hallitus teki kriteereistä niin tiukat, ettei suojeltavaa metsää löydy. Tämä oli metsäteollisuuden toiveiden mukaista.
Metsähallituksen ei kuitenkaan tarvitsisi hakata luonnonmetsiä. Teollisuuden puun saanti ei ole luonnonmetsistä kiinni. Arviomme mukaan nyt hakkuu-uhan alla olevissa Luonnonmetsätyöryhmän kartoittamissa kohteissa on vain noin 1,4 prosenttia puuta Metsähallituksen vuotuisesta hakkuumäärästä.
Metsähallitus sanoo: Ilmastotavoitteiden näkökulmasta metsää pitää hakata, koska “vanha metsä on taantuva hiilinielu”.
Greenpeace vastaa: Vanhat metsät ovat tärkeä, runsas ja pitkäikäinen hiiilen varasto ja hiilinielu. Vanhan metsän hakkuussa ja sitä seuraavassa puun käytössä – suurin osa päätyy lyhytikäisiin sellutuotteisiin ja polttoon – menetetään suurin osa puustoon yli sadan vuoden aikana sitoutuneesta hiilestä. Nuori talousmetsä ei vuosikymmeniin pysty kompensoimaan hakkuilla aiheutettavaa ilmastopäästöä.
Jos Metsähallitus olisi tosissaan metsien kasvun lisäämisen kanssa, se lopettaisi avohakkuut turvemailla kokonaan ja hoitaisi jatkuvasti myöhässä olevat nuorten metsien harvennusrästit kuntoon eikä avohakkaisi vanhoja metsiä. Viime vuosina tutkimuksen viesti on ollut selvä: ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hakkuita on vähennettävä.
Metsähallitus hakkasi joulukuussa Ylimmäisensuon luonnonmetsän. Puupinoista löytyi jopa 215-vuotias mäntyvanhus. Puut menivät Metsä Groupin Kemin sellutehtaalle. Kuva: Ron Forsman / Greenpeace.
Mitä Metsähallitus ei sano: Taloudellinen kannuste hakkuisiin on kova. Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan Metsähallituksen toimitusjohtajan kymmenientuhansien eurojen tulospalkkiot kytkeytyvät valtion metsien hakkuumääriin.
Metsähallituksen johdolla on siis taloudellinen kannuste pitää valtion metsiä mahdollisimman laajasti talouskäytössä. Tämän myötä ei ole yllättävää, että jopa luonnoltaan arvokkaita luonnonmetsiä hakataan suojelemisen sijaan.
Näin ei tarvitsisi olla. Valtion metsiä voisi hoitaa myös tutkimustietoon pohjautuen ja luontoa kunnioittaen.
Metsähallituksen väitteet löytyvät Metsähallituksen Instagram-tililtä sekä Ylen julkaisemista kahdesta jutusta (1,2) 6.3.2026.
