Petteri Orpon hallitus päätti torstaina 16.4.2026 jatkaa yksityisten metsänomistajien vapaaehtoista METSO -suojeluohjelmaa kaudelle 2026–2040. Vaikka ohjelman suojelutavoitteita on paperilla nostettu ja ohjelma laajennettu Pohjois-Suomeen, hallituksen päätös on kokonaisuutena heikko ja osoittaa kyvyttömyyttä päästä Suomen suojelusitoumuksiin.
Hallitus päätti kasvattaa METSO -ohjelman suojelutavoitteen 10 000 hehtaariin vuodessa ja laajentaa ohjelman maantieteellisesti koko maahan, mukaan lukien aiemmin rajatut Pohjois-Suomen alueet. Esittelymuistio kuitenkin myöntää suoraan, ettei valtion talousarvion nykyinen rahoitustaso riitä kattamaan ohjelman arvioituja kustannuksia vuosina 2026–2030. Ohjelmakauden kokonaispinta-alatavoite, joka on asetettu 50 000 hehtaariin, on myös riittämätön suhteessa Suomen viralliseen tavoitteeseen suojella 10 prosenttia metsistä vuoteen 2030 mennessä.
”METSO -ohjelma on ollut suosittu metsänomistajien keskuudessa, mutta rahoitus on ollut riittämätöntä jo aiemmilla, matalammilla tavoitteilla. On vastuutonta luvata suojelun tuplauksia lisäämättä samalla euroja alueiden ostoon ja korvauksiin”, kommentoi Jehki Härkönen, vanhempi luontoasiantuntija Greenpeacelta.
Pohjois-Suomen osalta päätöksen heikkoutena on, että METSO -ohjelma noudattaa Pohjois-Suomessa hallituksen maaliskuussa 2025 päättämiä vanhan metsän kriteereitä, jotka ovat tiedeyhteisön näkemyksen vastaisia ja jättävät arvokkaita kohteita suojelun ulkopuolelle.
Valtion maiden osalta tavoitteet ovat vaatimattomat
Helpoin tapa saavuttaa riittävään nopeaa edistystä vuoden 2030 suojelutavoitteeseen olisi suojella Metsähallituksen alue-ekologiseen verkostoon kuuluvat noin 400 000 hehtaaria metsää pysyvästi. Esittelymuistiossa kuitenkin arvioidaan, että pysyvään suojeluun siirrettäisiin näistä vain noin 80 000–90 000 hehtaaria. Tämä jättää valtaosan arvokkaista valtion metsistä vaille pysyvää lakisääteistä suojaa.
Ympäristöjärjestöt jättivät eriävän mielipiteen
Greenpeace oli mukana METSO -ohjelman seurantatyöryhmässä ja jätti yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa eriävän näkemyksen työryhmän esitykseen jo kesäkuussa 2025. Valtioneuvoston nyt tekemä päätös ei ole merkittäviltä osin korjannut eriävässä mielipiteessä ilmituotuja puutteia.
Jatkoa varten tarvitaan täyskäännös luontopolitiikkaan
- Tavoitteiden kiristäminen: Seuraavan hallituksen on sovitettava METSO -ohjelman tavoitteet yhteensopiviksi vuoden 2030 suojelusitoumusten kanssa.
- Rahoitus kuntoon: Ohjelman toteutus vaatii riittävän budjettitason korotuksen. Rahoitusta on myös syytä kehittää aiheuttajaperiaatteen mukaiseksi sekä luoda selkeät mekanismit yksityiselle rahoitukselle. Myös ELY-keskusten (jatkossa elinvoimakeskusten) resurssit on nostettava tasolle, joka mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen.
- Vahva luontolaki: Suomeen tarvitaan ilmastolain kaltainen luontolaki, joka ohjaa päätöksentekoa johdonmukaisesti kohti suojelutavoitteita.
Hallituksen nykyinen päätös on osoitus luontopolitiikan heikkoudesta tilanteessa, jossa luontokadon pysäyttäminen vaatisi järeitä ja nopeita toimia.
Lisätiedot:
Jehki Härkönen, vanhempi ilmasto- ja luontoasiantuntija, puhelin 050 355 2017
