#suomenmetsät

Suomen metsät

Tule mukaan!

Luonnon monimuotoisuus häviää hälyttävää vauhtia. Ihmisen toiminta aiheuttaa luonnon massiivista köyhtymistä. Monimuotoisuus on yksinkertaisesti sanottuna luonnon kirjoa, elämää sen monissa muodoissa, moninaisuutta, jossa kaikki liittyy toisiinsa.

Ihmisen toiminta hävittää, heikentää ja köyhdyttää monimuotoisuutta. Yksinkertaisesti sanottuna: ihminen yksipuolistaa luontoa.

Ja miksi tämä on ongelma. Siksi, että luonto on ketju jossa eri osat liittyvät toisiinsa. Kun hävitämme tai heikennämme esimerkiksi ravintoketjun osia, vaikutukset voivat olla arvaamattomia. Ruoantuotanto on uhattuna, kun pölyttäjät vähnevät tai katoavat.

Miljoona lajia vaarassa kuolla sukupuuttoon

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi toukokuussa historian kattavimman arvion maailman luonnon tilasta. Global Assessment -raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa. Jopa miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.

Metsät köyhtyvät

Kansainvälisesti tunnetuinta monimuotoisuuden hävittämistä lienee sademetsien raivaaminen. Kun esimerkiksi Amazonasin sademetsää hakataan, poltetaan ja muutetaan soijapelloksi, tuho on totaalinen. Pohjoisella pallonpuoliskollla metsien monimuotoisuus häviää toisella tavalla: meillä metsämaa pysyy suurimmaksi osaksi metsänä, mutta metsän rakenne muuttuu rajusti. Metsämme ovat yksipuolistuneet ja köyhtyneet. Suomessa arvioidaan jäljellä olevan enää reilusti alle 5% luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsiä; sellaisia metsiä, joiden toimintaan ei ole nykymuotoisella tehometsätaloudella puututtu.

Avohakkuut tuhoavat metsän eläinten elinympäristön ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta.

Suomessa joka kymmenes laji uhanalainen

Suomessa joka kymmenes tunnettu laji on uhanalainen, ja suurin osa näistä on metsien lajeja. Suurin yksittäinen syy uhanalaisuuteen on metsätalous sen eri muodoissa: hakkuut, ojitukset, maanmuokkaukset ja niistä seuraava metsien yksipuolistuminen.

Kuukkeli on kadonnut monin paikoin Eteläisen Suomen metsistä vanhojen metsien hävittämisen myötä.

Mitä voimme tehdä?

Greenpeace on yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa pitänyt aina metsien suojelua yhtenä tärkeimmistä toiminta-alueistamme. Olemme kartoittaneet suojelullisesti arvokkaita metsiä, vaikuttaneet valtioon ja metsäteollisuuteen hakkuiden ja puunoston hillitsemiseksi, sekä ajaneet parempaa talousmetsien käyttöä esimerkiksi metsäsertifioinnin keinoin.

Vielä on toivoa

Toivoa on ilmassa. Luonnon monimuotoisuuden häviäminen alkaa olla laajasti tiedossa. Tänä syksynä viemme uuteen eduskuntaan yli 50 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen avohakkuiden lopettamiseksi valtionmailla. Uusi hallitus nosti merkittävästi luonnonsuojelun rahoitusta. Nyt suojelijoiden tehtävä on vaikuttaa siihen, että rahaa käytetään viisaasti arvokkaimpien metsien pelastamiseen. Vaadimme myös, että metsäteollisuus luontovahinkojen aiheuttajana osallistuu suojeluun omalla kustannuksellaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu tarve sovittaa yhteen suojelua, taloutta ja metsien ilmastohyötyjä, joten nyt on aiempaa suuremmat mahdollisuudet saada valtion hakkuumääriä alas ja arvokkaita metsiä suojeluun.

Suojele kanssamme metsiä – allekirjoita metsävetoomus.

 

Matti Liimatainen on Greenpeacen metsäasiantuntija