Tule mukaan! ×
Pigs in Factory Farming in Germany. © Greenpeace
Saksalaisella sikatilalla ulosteen joukossa makaavilta sioilta puuttuu liikkumatilaa. © Greenpeace

Korvia särkevä kuolevan eläimen kirkuna. Loputtomista lantaläjistä leviävä pistävä ammoniakin haju. Eläinten ulosteesta saastunut joki. Ihmiset, jotka asuvat eläintehtaiden naapurissa, kärsivät niiden läsnäolosta päivittäin. Tehotuotanto tuottaa kärsimystä miljardeille eläimille, on haitallista paikalliselle ympäristölle ja asukkaiden terveydelle. Kiersimme ympäri Eurooppaa ja keräsimme näiden ihmisten tarinoita.

Espanjassa eläintentuotantolaitokset uhkaavat luonnon monimuotoisuutta

Rows of Calves in Dairy Factory Farm in Caparroso, Spain. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia
Caprasson lähellä sijaisevalla maitotilla päivän ikäisenä emistään erotetut vasikat seisovat häkitettyinä riveissä kykenemättä liikkumaan. Jokaisella rivillä on vähintään 100 häkkiä. Tilalla on 5 531 aikuista lehmää, mikä on 60 prosenttia yli ympäristöviranomaisen salliman määrän. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia

Caparroson lähellä sijaitsevalla maidontuotantolaitoksella vasikat seisovat lukemattomissa riveissä. Ne on erotettu emistään vain alle vuorokauden ikäisinä. Vasikoilla on niin vähän tilaa, etteivät ne voi liikkua. Sinilevä tukkii läheisen lammen, todennäköisesti korkeiden lannoituspitoisuuksien vuoksi. Valle de Odieta maatila on yksi Espanjan suurimmista maidontuotantolaitoksista. Kun eläintehtaiden koko kasvaa, pienviljelijät pelkäävät elinkeinonsa puolesta. Ricardo Antón, 56, pitää yrttitarhaa maitotilan läheisessä kylässä. Ricardo tuottaa ruokaa parille läheiselle koululle. “Kaikki nämä valtavat eläintehtaat uhkaavat koko paikallisen luonnon monimuotoisuutta. Pienet yritykset pystyvät hädin tuskin ylläpitämään tuotantoaan. Perinteinen maanviljely on katoamassa”, Antón suree.

Organic Farmer Affected by Nearby Dairy Factory Farm in Caparroso, Spain. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia
Yrttitarhan pitäjä Ricardo Antón suree perinteisen viljelyksen katoamista suurtilojen tieltä. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia

Tanskassa sikatilat ovat valtavia eläintentuotantolaitoksia

Kuollut sika roskakorissa Tanskassa
Kuolleen sian raato pilkistää roskiksesta, jonka kansi on rikkoutunut. Jokaisessa roskiksessa on tuotantolaitoksen jäljiltä sian raatoja tai raadon osia. Ennen asukkaiden valituksia ruhoja löytyi teiden varsilta. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia

Tanska on maailman suurin lihantuottaja asukasmäärään nähden. Pienessä Tingeruptin kylässä paikalliset asukkaat törmäävät usein roskiksiin hylättyihin sian raatoihin. Kylän reunalla sijaitseva Vandvaerksgaarden sikatila on yksi Peter Kjaer Knudsen perheen monista sikatiloista. Perhe on saanut sakkoja ympäristörikkeistä ja eläinten kaltoinkohtelusta.

Entinen lukion opettaja, Bente Joergensen, on asunut puolisonsa kanssa noin sadan metrin päässä Vandvaerksgaarden sikatilasta jo 20 vuoden ajan. “Haju on aivan järkyttävä. Se saa minut sairaaksi; päätäni särkee ja silmäni ovat punaiset ja turvonneet. Tehdasmaiset sikatilat kylän ympärillä ovat pilanneet elämäni.”

Munatilalla Ranskassa 185 000 tuotantoeläintä

Factory Farm in Lescout, France. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia
Munatehdas on vain muutaman sadan metrin päästä kylästä. Tehdas on ainoa alueella ja siellä pidetään 185 000 kanaa. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia

Gallès SAS nimisellä, Lescoutin kylän reunalla sijaitsevalla, munatilalla pidetään 185 000 kanaa. Kylässä asuu 700 asukasta. Paikalliset ilmoittavat säännöllisesti viranomaisille häiritsevästä hajusta ja metelistä. Asukkaat myös epäilevät, että tilalta leviää ilmaan jotain haitallista ainetta. Vaikka viranomaiset tutkivat tapausta, paikallinen kunnanjohtaja vitkuttelee ilmanlaatumittausten suorittamista. 

31-vuotias Nicolas Mougel on viiden lapsen isä, joka asuu perheineen lähellä munatilaa. Tilalta kantautuva löyhkä on toisinaan niin voimakas, ettei perhe ei voi ulkoilla. Välillä lapset leikkivät pihalla hengityssuojaimet naamalla. Nicolas on erittäin huolestunut mahdollisista hengitysilman myrkyistä, joita munatila levittää ympäristöön. Eniten häntä huolestuttaa kolmekuisen vauvansa puolesta.  

Family Living near Factory Farm in Lescout, France. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia
Munatehtaan hajut ja äänet vaikuttavat kylän asukkaiden elämään. Haastateluusa 31-vuotias perheenisä, Nicolas kertoi pahan hajun olevan toistuvaa ja että hän pelkää lastensa terveyden puolesta. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia

62-vuotias kylän asukas ei tahdo paljastaa oikeaa nimeään. Hän tiputtaa silmiinsä silmätippoja. Hän on ainoa kylän kahdesta silmäsyöpäpotilaasta ja ainoa selvinnyt potilas. Silmäsyöpä on äärimmäisen harvinainen maailmanlaajuisesti. Paikallisten mukaan syöpiä esiintyy kylässä hälyttävän paljon. “Lääkärini ei osannut nimetä syövän aiheuttajaa, mutta sanoi, että läheisellä munatilalla voi olla jotain tekemistä asian kanssa.”

Woman’s Eyes Possibly Affected by Factory Farm in Lescout, France. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia
Harvinaisesta silmäsyövästä selvinnyt nimettömänä haastateltu asukas kertoi lääkärin arvioineen munatilalla olevan mahdollinen vaikutus syövän kehittymiseen. © Greenpeace / Wildlight / Selene Magnolia

Italiassa tehomaatalous uhkaa paikkallista taloutta

Pig Factory Farm in Schivenoglia, Italy. © Tommaso Galli / Greenpeace
Sikatilalla on 4 500 sikaa. Paikalliset pyrkivät estämään tehotuotannon pilaamasta ympäristöä ja paikallista taloutta. © Tommaso Galli / Greenpeace

Lombardian alueella on runsaasti  jättiläismäisiä sikatiloja, joissa pidetään noin 4500 sikaa tilaa kohden. Paikalliset toimintaryhmät taistelevat tilojen laajennusta ja uusien tilojen perustamista vastaan. Maura Cappi, 50, johtaa toimintaryhmää Schivenoglian kylässä. 2017 Cappin ryhmä voitti kunnallisen kansanäänestyksen, joka torppasi uuden sikatilan perustamisen kuntaan. Cappi, joka itse pyörittää perhetilaa, iloitsee. “Voitosta huolimatta minun on jatkettava, koska tehomaatilat pilaavat ympäristömme ja taloutemme.” 

Local Committee Leader Opposed Construction of Factory Farm in Schivenoglia, Italy. © Tommaso Galli / Greenpeace
Maura Cappi kertoo, että sikatilan laajeneminen ei ole vain tuotannon laajenemista. Tehotuotanto uhkaa luontoa, paikkallista taloutta ja yhteisöä sekä alueen kehitysnäkymiä. © Tommaso Galli / Greenpeace

Eläintuotannossa ongelmakohtia myös Suomessa

Ulosteeseen sekoittunut sadevesi seisoo pahnattomissa häkeissä hädissään pyörivien kettujen alapuolella. Eläinoikeusaktivisti Kristo Muurimaa nappaa kuvan turkistarhan ketusta, jonka silmä on muurautunut umpeen. Muurimaa on kuvannut eläinten oloja suomalaisissa eläintehtaissa jo 13 vuoden ajan. “Turkistarhat ja broilerikasvattamot löytää pelkän hajun perusteella. Eläinten tilojen puhtaanapidossa on monilla tiloilla ongelmia. Tämä ei ole ihme, koska eläimiä on paljon pienellä alueella. Asetukset sallivat, että yhtä satakiloista sikaa kohden on alle neliö tilaa. Broilerikasvattamoilla ja häkkikanaloissa on tyypillistä, että kuolleita kanoja jää lattialle tai ylimmille häkeille mätänemään useammaksi päiväksi, koska työntekijät eivät huomaa niitä”, selventää Muurimaa.

Kettutarha
Kristo Muurimaan kuva suomalaiselta kettutarhalta.

Nykyistä eläinsuojelualakia rikotaan ja sen tulkinta on löyhää. Muurimaa kuitenkin katsoo, että eläintuotantoon liittyvät ongelmat ovat syvemmällä kuin lain rikkomisessa. “Pohjimmiltaan on kyse siitä, miten suhtaudumme eläimiin. Tunnustammeko niiden itseisarvon tuntevina ja kokevina olentoina, joiden elämää tulee kunnioittaa riippumatta niiden suhteesta ihmiseen vai näemmekö eläimet vain hyödykkeinä, joiden kärsimys on toissijaista niistä saatavan hyödyn edellä?”

Teollinen eläintuotanto pilaa ympäristön ja ilmaston

Teollinen eläintuotanto aiheuttaa kärsimystä miljardeille tiedostaville ja tunteville eläimille ympäri maailman. Eläintehtaiden läheisyydessä asuvat kärsivät ympäristön pilaantumisesta. Teollisella eläintuotannolla on valtava vaikutus koko maailmaan. Se kiihdyttää ilmastonmuutosta merkittävästi. Maailman joet ja meret rehevöityvät ja saastuvat. Metsien elämä katoaa, kun metsät hakataan tai poltetaan karjan ja karjalle syötettävän soijan kasvatukseen. 

Syömällä vähemmän lihaa ja maitotuotteita voit tehdä arkipäivän ilmastotekoja. Lue uusimmista kasvisruokailmiöistä blogista ja inspiroidu muuttamaan omaa lautasmallia.