Ensin huonot uutiset. Kuten joka vuosi Siperiassa palaa – pelkästään heinäkuussa 24 700 neliökilometriä, mikä on enemmän kuin Kainuun pinta-ala. Suuri osa Venäjän metsäpaloista on Kaukoidässä ja Itä-Siperian harvaan asutuilla alueilla, eivätkä viranomaiset pysty paloja torjumaan eikä sammuttamaan.

Tänä vuonna paloi myös Uralilla Denežkin Kamenin luonnonsuojelualueella, mikä on harvinaisempaa. Viimeksi tässä osassa Uralia on ollut laajoja metsäpaloja kymmenen vuotta sitten. Täällä tilanne saatiin kuitenkin hallintaan palokuntien sekä Greenpeacen ja paikallisten vapaaehtoisten avulla.

Greenpeacen vapaaehtoinen sammutustöissä Denežkin Kamenin luonnonsuojelualueella Uralilla.

Greenpeace kouluttaa vapaaehtoisia metsäpalojen sammuttajia Laatokan saaristossa järjestettävissä koulutustilaisuuksissa. Tänä vuonna koronavirustilanne on asettanut rajoituksia koulutuksille. Siksi Venäjällä Greenpeace on nyt kouluttanut metsäpalotarkkailijoita, jotka raportoivat satelliittitietojen avulla metsäpalojen laajuudesta. Yli 400 vapaaehtoisen ansiosta tänä vuonna on saatu aikaisempaa tarkempaa tietoa paloista, jotka on julkaistu yleisölle karttana.

Lainsuojattomista metsistä laillisia

Varsinaiset hyvät uutiset koskevat metsiä, jotka toivottavasti pian saavat kasvaa.

Perinteenä entisiltä ajoilta Venäjällä on kannattamatonta maatalousmaata, jota ei kuitenkaan saa metsittää. Kysymys on merkittävästä alueesta: yli 600 000 neliökilometristä, mikä on noin kaksi kertaa Suomen pinta-ala.

Venäjän nykylainsäädännön mukaan laittomat, hylätyllä maatalousmaalla sijaitsevat metsät – 60 miljoonaa hehtaaria – verrattuna Suomen, Saksan, Espanjan ja Ruotsin metsiin.

Greenpeace toi kesällä julkisuuteen muun muassa pariskunnan Jelenan ja Jevgenin. He olivat muuttanut Pietarista Pihkovan alueelle, ja saivat sakot, kun eivät olleet kaataneet kesantopeltotilkulla olevaa männikköä. Tarkoitus oli muuttaa lähemmäksi luontoa, mutta pahaksi onneksi tontti oli entisen kolhoosin maita, ja siten hylättyä maatalousmaata. Tontilla on nyt mäntymetsä, jossa lähialueeltakin käydään sienestämässä. Viranomaisten mielestä maatalousmaata pitää kuitenkin kyntää ja kylvää – vaikka se Jelenan ja Jevgenin mukaan on liian hiekkaista jopa perunalle.

Jelenan ja Jevgenin metsää entisellä kolhoosin maatalousmaalla Pihkovan alueella Venäjällä. Nykyisen lainsäädännön mukaan se olisi hakattava.

Samaan aikaan Greenpeace muistutti, että hylätyn maatalousmaan metsittäminen tuo tuhansia työpaikkoja. Uutistoimisto Buduštšee Rossii julkisti Greenpeacen tuottamat laskelmat. Greenpeacen vetoomuksen lainmuutoksen puolesta on allekirjoittanut jo 124 000 venäläistä.

Jo alkuvuodesta presidentti Putin antoi uudelle Venäjän hallitukselle tehtäväksi selvittää mahdollisuus lainsäädäntöön, joka mahdollistaa maatalousmaan metsityksen. Lupaava merkki asian etenemisestä on Venäjän luonnonvaraministeriön ja metsistä vastaavan keskushallinnon julkistama metsästrategia vuoteen 2030, jonka erillisessä kappaleessa suhtaudutaan myönteisesti lainmuutokseen. Toivoa on, vaikka ihan tavoitteessa ei vielä olla.

Venäjän suuri pohjoinen metsä on valtava ja siten tärkeä meille kaikille – jokainen kasvava puu auttaa meitä ilmastokriisin torjunnassa. Teemme töitä sen puolesta!