Oranki etsii turvaa hakkuuaukealla Länsi-Kalimantanilla Indonesiassa. Hakatut metsät muutetaan palmuöljy- ja selluplantaaseiksi. © Alejo Sabugo / International Animal Rescue Indonesia
Raportti käsittelee kulutustavaratuottajien palmuöljyn tuotantoketjua, ja siinä yhteydessä arvioitiin myös palmuöljyn tukkukauppaiden myymän raaka-aineen kestävyyttä. Merkittävät kulutustavaratuottajat, kuten esimerkiksi Nestlé ja Unilever, ovat sitoutuneet puhdistamaan tuotantoketjunsa vuoteen 2020 mennessä. Osa yhtiöistä on parantanut tuotantoketjunsa läpinäkyvyyttä, mutta tuotantoketjun alkupään ongelmien takia kukaan ei ole pääsemässä tavoitteeseen asetetussa ajassa.
“Indonesian metsäkato ei osoita minkäänlaisia hidastumisen merkkejä palmuöljyn käyttäjien lupauksista huolimatta. Kyse on globaalista ympäristökatastrofista”, sanoo Greenpeace Nordenin Suomen maajohtaja Sini Harkki.
Indonesia tuottaa maailman palmuöljystä 55 prosenttia ja naapurimaa Malesia 30 prosenttia. Vuodesta 1990 vuoteen 2015 Indonesian metsistä on hävitetty 240 000 neliökilometriä ennen kaikkea palmuöljy- ja selluplantaasien tieltä.
Yksikään raporttia varten tutkitusta kymmenestä indonesialaisesta ja malesialaisesta palmuöljyn tukkukauppiaasta ei pystynyt osoittamaan, ettei heidän palmuöljynsä ole metsätuhoa aiheuttaneilta alkutuottajilta.
“Nesteen biopolttoaineessa on edelleen 20 prosenttia palmuöljyä. Suunta on Nesteellä ollut oikea, mutta ruuan polttamisesta moottorissa – ja lopulta polttomoottoreista – on päästävä eroon. Myös palmuöljyn suurkuluttajien elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa on ryhdistäydyttävä ja puhdistettava tuotteensa metsää tuhoavien tuottajien palmuöljystä”, Harkki jatkaa.
Raportti Moment of Truth (englanniksi)
Lisätietoja:
Sini Harkki, maajohtaja Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 582 1107
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö Suomessa, Greenpeace Norden, puhelin 050 369 6202