Viime perjantaina 4. marraskuuta 33 Greenpeacen aktivistia – mukana kaksi suomalaista – oli Lyypekin Schlutupin satamassa vastassa Oulusta, Kemistä ja Husumista saapuvaa sellua ja paperia kuljettavaa laivaa. Laivan kylkeen ripustettiin banderolli, jolla vedottiin Euroopan ministereihin, jotta he päättäisivät vahvoista ilmasto- ja luonnonsuojelutoimista Euroopan unionissa, Suomen ja Ruotsin vastahangasta huolimatta. Osa aktivisteista asettui peräportin eteen, ja lastin purkaminen pysähtyi. Miksi?
Luontokato ei pysähdy itsestään
Luontokato ei ole Suomessa eikä muualla Euroopassa pysähtynyt vapaaehtoisin toimin. Lajiasiantuntijoiden mukaan tehometsätalous on suurin syy luontokatoon Suomen metsissä. Tulevaisuus ei näytä hyvältä. Pelkästään uudet ilmoitetut investoinnit Kemiin ja Ouluun ovat lisäämässä puun tarvetta 5,5 miljoonaa kuutiometriä. Tarvitaan lisää suojelua ja vähemmän hakkuita. Valtionmailla olevat luonnonmetsät on suojeltava heti, ja sen lisäksi suojelua on saatava lisää aikaan riittävällä rahoituksella.
Ilmastokriisi ei ratkea itsestään
Vapaaehtoisuudella ja vanhanaikaisella tehometsätaloudella ei ole pystytty pitämään huolta arvokkaista hiilinieluista. Pitkään jatkuneet liialliset hakkuut ovat kutistaneet Suomen metsien hiilinielun. Metsän kasvu on hidastunut. Talousmetsistä jo yli kolmannes hakataan nuorempina kuin on suositeltu. Jos emme pelasta hiilinieluja, metsäteollisuus maksattaa ilmastokriisin ratkaisemisen meillä muilla. Jos maankäyttösektorista aiheutuu nettopäästöjä, joudumme ostamaan nieluyksiköitä EU:n sisäisiltä markkinoilta.
Suomi lyö kapuloita rattaisiin Euroopan unionissa
Euroopan komissio on esittänyt, Euroopan parlamentin tukemana, että metsäkadolle ja metsien tilan heikkenemiselle asetetaan vahvat kriteerit, joita sovellettaisiin yhdenmukaisesti metsiin EU:n sisällä ja EU:n ulkopuolella. Suomi ja Ruotsi ovat vastustaneet monia keskeisiä kriteerejä etenkin metsien heikkenemisen torjumiseksi. Tätä ennen Suomi ja Ruotsi ovat vastustaneet yhteisenä rintamana muun muassa kestävän rahoituksen kriteerejä luontoystävälliselle metsätaloudelle ja vahvoja kestävyyskriteerejä bioenergialle.
Viimeisin suomalaisen politiikan teatteriesitys on juuri käynnissä. Huomenna 9. marraskuuta käsitellään välikysymystä, jonka avulla Suomea kiristetään kääntymään tyystiin ennallistamisasetusta vastustavalle kannalle. Ennallistamisasetuksella pyritään palauttamaan jo menetettyä luontoa takaisin luonnontilaan. Sen avulla vain luonto voittaisi.
Siksi aktivistit halusivat tehdä selväksi Saksassa – jonne 13 prosenttia Suomen metsäteollisuuden tuotteista päätyy – etteivät Suomi sen paremmin kuin Ruotsikaan ole luontokadon pysäyttämisen mallioppilaita. Jos oma pesä ei ole puhdas, yhteisten siivousyritysten torppaaminen ei vain käy. Metsäteollisuuden on sopeuduttava luonnon ja ilmaston rajoihin.