Miksi mökkijärvi tummuu ja liejuuntuu?

Moni suomalainen tietää miltä tuntuu, kun omaan mökkijärveen ei enää tee mieli mennä uimaan. Vesi on samentunutta ja järven pohjassa on sitkeää limaa. Mikä aiheuttaa vesien pilaantumista, ja mitä yksittäinen mökkiläinen voi asialle tehdä?

Miksi järvet tummuvat?

Järvien tummumiseen vaikuttavat monet seikat. Yksi merkittävä tekijä on metsätalous: erityisesti turvemailla sijaitsevien metsien hakkuut, maanmuokkaus ja ojitukset tummentavat ja rehevöittävät vesistöjä. Kun metsiä hakataan ja maata muokataan, lähivesistöihin kulkeutuu humusta, joka pitää sisällään orgaanista hiiltä ja rautaa, ja ravinteita.

Onko järven tummumisesta haittaa?

Sen lisäksi, ettei tummunut ja samea järvivesi houkuttele uimaan, tummumisella on suuri vaikutus järven elämään. Kun järvi tummuu, sieltä sammuu valot ja happi vähenee. Valon ja hapen puutteen myötä järven ekosysteemi häiriintyy ja lajisto köyhtyy. Kalat eivät näe saalistaa, pohjaeläimistö vähenee ja vesilinnut kärsivät. Myös järven kasvihuonekaasupäästöt kasvavat.

Miten järvien tummumista voisi estää?

Tutkijoiden mukaan metsien ja soiden ojitukset ovat suuri syy vesistöjen tummumiseen. Tummumisen estämiseksi ojituksia tulisi rajoittaa, ja turhat metsäojitukset tulisi kieltää. Humuksen huuhtoutumista vesistöihin rajoittaisivat myös vesistöjen reunaan jätettävät suuremmat suojavyöhykkeet, sekapuustoisuus ja metsän jatkuvapeitteinen kasvatus. Kun metsää ei avohakata vaan sitä hoidetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti, maanmuokkausta ei yleensä tarvita, ja hakkuiden jäljiltä säästyneet puut estävät maaperän huuhtoutumista vesistöön.

Eikö mikään laki estä järvien tummumista?

Mikään laki ei varsinaisesti puutu vesistöjen tummumiseen tai estä sitä. Vesistöjä suojaa vesilaki, ja osittain myös luonnonsuojelulaki ja metsälaki. Tummumisen kannalta lait ovat riittämättömiä. Tummumista ei myöskään huomioida EU:n vesipuitedirektiivissä, joka ohjaa vahvasti Suomen vesiensuojelua. 

Lainsäädäntöä on siis tarpeen muuttaa. Turvemaiden ojitukset on saatava luvituksen piiriin, vesistöjen suojavyöhykkeitä on laajennettava, tarpeettomat metsäojat on kiellettävä ja ojien kunnossapitovelvoitteesta on luovuttava.

Mitä yksittäinen mökkiläinen voi tehdä?

Jokaisen kannattaa kiinnostua oman mökkijärven tai muun rakkaan vesistön tilasta. Järven tilaa voi seurata kotikonstein esimerkiksi mittaamalla veden näkösyvyyttä. Ylen sivuilta löytyy ohje näkösyvyyden mittaamiseen. Havainnot voi tallentaa ympäristöhallinnon ylläpitämään avoimeen Järvi-Meriwiki-portaaliin, jotta myös muut pääsevät tarkastelemaan tuloksia.

Tummumisen syitä voi alkaa myös itse selvittää tutkimalla mistä mökkijärveen valuun vettä. Paikkatietoikkunan avulla voi selvittää mökkijärven yläpuolisen valuma-alueen (valitse “karttatasot” “hydrografia” ja sieltä “valuma-alueet”). Onko valuma-alueella ojitettuja metsiä tai turvepeltoja? Onko niillä tehty hakkuita? Maanomistajien kanssa voi pyrkiä keskustelemaan siitä, miten valuma-alueen metsien hoidossa voisi huomioida vesistöt.

Kannattaa kysellä mökkinaapureilta, ovatko hekin huomanneet tummumista, tai haluaisivatko he alkaa yhdessä tehdä asialle jotain. Elinvoimakeskukset edistävät vesiensuojelua esimerkiksi rahoittamalla järviveden tutkimista. Yksityishenkilöt eivät voi hakea rahoitusta, mutta suojeluyhdistyksen voi perustaa esimerkiksi mökkinaapurien kanssa. Kannattaa myös selvittää, onko mökin alueella jo toiminnassa paikallinen osakaskunta tai vesiensuojeluyhdistys.

Mitä päättäjien on tehtävä järvien tummumisen korjaamiseksi?

Tulevan hallituksen on laitettava turvemaiden hakkuille ja ojituksille rajat. Vesistöjen suojavyöhykkeitä on laajennettava. Tarpeettomat metsäojat on kiellettävä ja ojien kunnossapitovelvoitteesta on luovuttava.

Tule mukaan vaikuttamaan päättäjiin osana luontovaikuttajien verkostoa! Voit ilmoittautua mukaan täällä. Seuraava koulutus järjestetään elokuussa.