Mursuja Kvitøyan edustalla Huippuvuorilla heinäkuussa 2016.

“Arktisten ulkoministerien on sitouduttava päättäväisiin toimiin vaarallisen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Arktisen neuvoston uskottavuus ympäristökoordinaation areenana riippuu siitä, miten se pystyy tarttumaan ilmastonmuutokseen ja edistämään pohjoisen luonnon suojelua” sanoo Greenpeace Nordenin Arktis- ja Antarktis-asiantuntija Laura Meller.

“Onnistumisemme ilmastonmuutoksen torjumisessa riippuu siitä, kuinka nopeasti jätämme hiilen, turpeen, öljyn ja kaasun ja suojelemme luonnon hiilinieluja – metsiä ja merten elämää. Tässä kaikilla on parannettavaa, myös Suomella. Tähän mennessä Trumpin hallinnon hyökkäykset kunnianhimoisia ilmastotoimia vastaan ovat vain tiivistäneet kansainvälisen yhteisön rivit Pariisin ilmastosopimuksen taa. Puhtaan energian vallankumous on käynnissä, ja vaikka vauhti ei ole tarpeeksi nopea, suunta on selvä. Tämä on todellinen vääntö, jota Trumpin hallinto ei voi voittaa.”

“Tuore YK:n luontoraportti antoi vakavan hälytyksen luonnon tilasta. Ihmisten hyvinvointi sekä toimeentulo ovat sidoksissa merten elämän hyvinvointiin Arktiksella ja kaikkialla maailmassa. Vähintään kolmannes meristä pitää rauhoittaa teolliselta toiminnalta. Tiedämme, että suojelualueet ovat tehokas apu ekosysteemeille, mutta arktisten maiden hallitukset ovat olleet kiinnostuneempia luonnonvarojen hyödyntämisestä kuin luonnon suojelemisesta.

”Arktisista meristä noin viisi prosenttia on suojeltu, eikä pohjoisnapaa ympäröivällä kansainvälisellä merellä ole lainkaan suojelualueita. Tämä ei mennyt Suomen puheenjohtajuuskaudella eteenpäin”, Meller sanoo.

“Islanti on Arktisen neuvoston puheenjohtaja vuosina, joina ratkaistaan YK:n uusi mertensuojelusopimus. Arktisten hallitusten on tuettava vahvaa sopimusta, joka tekee mahdolliseksi mertensuojelualueiden luomisen merille valtioiden rajojen ulkopuolella. Valitettavasti tähän mennessä keskeiset arktiset maat – Yhdysvallat, Kanada, Norja, Islanti ja Venäjä – eivät ole osoittaneet tarvittavaa kunnianhimoa”, Meller toteaa.

Lisätietoja:
Laura Meller, Arktis- ja Antarktis-vastaava, Greenpeace Norden, puhelin 040 180 3322 (Rovaniemellä)
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö, Greeenpeace Norden, puhelin 050 369 6202

Greenpeace aloitti huhtikuussa kunnianhimoisen tutkimusmatkan Atlantin halki Arktikselta Antarktikselle. Sen tavoitteena on dokumentoida valtamerten elämää ja niihin kohdistuvia uhkia vahvan YK:n mertensuojelusopimuksen tueksi. Huhtikuussa julkaistu uraauurtava tutkimus osoittaa, miten vähintään kolmannes maailman meristä voitaisiin suojella. Tutkimusmatka alkaa Arktikselta, missä monitieteellinen tutkijaryhmä tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia merijäähän ja siihen sidoksissa olevaan elämään.