Hallitus jätti jälleen käyttämättä mahdollisuuden estää ilmasto- ja luontoarvoiltaan haitallista puun polttoa, vaikka Suomessa lämpökattiloihin menee jopa ikimetsiä. Greenpeace muistuttaa, että ilmasto- ja luontotutkijoiden esillä pitämät huolet haitallisten bioenergiajakeiden poltosta eivät poistu kosmeettisilla parannuksilla ja toiveajattelulla, vaan vaativat vahvoja toimia.

Energiapuuta Mäntsälässä kesäkuussa 2021. © Jonne Sippola

Valtioneuvosto hyväksyi tänään kantansa komission ehdotukseen uusiutuvan energian direktiivin (RED II) päivittämisestä. Eduskuntaan lähetetyssä U-kirjelmässä “valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:n tavoitteisiin laskettava metsäenergia ei heikennä luonnon monimuotoisuutta ja varmuudella tuottaa odotetun ilmastohyödyn.” 

Hallitus ei kuitenkaan esitä keinoja tämän tärkeän periaatteen varmistamiseen. Sen sijaan hallitus haluaisi kestävyyskriteerien täyttämiseen ehdotetuista keinoista “ennemmin esimerkinomaisia” kuin sitovia ja suhtautuu kriittisesti “säädösvallan siirtoon” komissiolle. 

“Viimeaikaiset esimerkit siitä, että lämpölaitosten kattiloihin päätyy Suomessa jopa ikimetsien puuta, pitäisi olla vakava hälytysmerkki hallitukselle siitä, että poliittinen ohjaus ei ole kunnossa. Asian korjaaminen on erityisen tärkeää ja ajankohtaista nyt, kun turpeesta ja kivihiilestä luopuminen lisää puupolttoaineiden kysyntää kaikkialla Suomessa ja jopa Suomen ulkopuolella”, toteaa Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen.

Suomen Kuvalehti uutisoi huhtikuussa, kuinka Inarissa poltetaan 300-vuotiasta ikimetsää kaukolämmöksi. Helsingin Sanomat uutisoi puolestaan syyskuussa luontokartoittajien havainnosta, kuinka ikihongat päätyivät polttopinoon myös Kuusamossa. Afryn arvion mukaan kiinteiden puupolttoaineiden kysyntä kasvaa jopa 30-40 prosenttia nykytasosta vuoteen 2030 mennessä.

“On käynyt räikeän selväksi, että nykyiset kestävyyskriteerit eivät riitä varmistamaan, että bioenergian käyttö olisi kestävää Suomessa tai EU:ssa. Bioenergian käytön määrän ja laadun on mahduttava ekologisen kestävyyden rajoihin, eikä se onnistu komission esittämin pienin muutoksin, saati Suomen esittämin lisävesityksin”, Kosonen jatkaa.

Hallituksen mukaan mahdollisia metsien käyttöön ja erityisesti monimuotoisuuteen liittyviä haasteita on pyrittävä ratkaisemaan ensisijaisesti muilla keinoin kuin kestävyyskriteereitä muuttamalla.

“Tarvitsemme vahvempia toimia sekä EU:n tasolla että Suomessa. Tutkijat ovat esittäneet hallitukselle monia keinoja bioenergian kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Toivoa sopii, että hallitus vihdoin tarttuisi niihin”, toteaa Kosonen.

Lisätiedot:
Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, Greenpeace, puhelin 050 368 8488