Fortumin tytäryhtiö Uniper on tänään ilmoittanut haastavansa Alankomaat oikeuteen Hollannin hiilikieltolain vuoksi. Yhtiö vaatii korvauksia siitä, että hiilivoimala Maasvlakte 3 määrätään kiinni vuoteen 2030 mennessä. Greenpeace pitää valtionyhtiön toimintaa vastuuttomana, sillä se kaataa fossiiliteollisuuden lyhytnäköisyyden aiheuttamia tappioita Alankomaiden veronmaksajien niskaan ja näin hankaloittaa hiilen alasajoa.

Juliste mielenosoituksessa Uniperin Maasvlakte 3 -voimalan avajaisissa 21. huhtikuuta 2016. Nyt Fortumin omistama Uniper vaatii korvauksia voimalan sulkemisesta hiilikieltolain perusteella vuonna 2030.

“Tämä on synkkä, mutta odotettu uutinen. Onhan Fortumin omistama Uniper uhkaillut oikeustoimilla jo pitkään. On käsittämätöntä vastuuttomuutta kaataa huonon yritysstrategian hinta Alankomaiden veronmaksajien niskaan. Mitä muuta uuden hiilivoimalan avaaminen vuonna 2016 oli kuin äärimmäistä lyhytnäköisyyttä?”, sanoo Olli Tiainen, Greenpeace Nordenin energia-asiantuntija. 

Fortumin mukaan yhtiöt eivät varsinaisesti vastusta hiilestä luopumista. Uniper kuitenkin esitti uhkauksen Hollannin haastamisesta välimiesoikeuteen ECT-sopimuksen nojalla jo siinä vaiheessa, kun Alankomaissa oltiin vasta säätämässä hiilenpolton kieltävää lakia.

“Uhkailulla pyrittiin hankaloittamaan Alankomaiden hiilikieltolakia ja kun tahto ei mennyt läpi, niin tämä on tulos”, Tiainen muistuttaa.

“Fortum tiesi jo Uniperin ostaessaan, että Alankomaissa aiotaan luopua hiilivoimasta. Mihinkään yllättävään alasajoon Fortumin on uutena omistajana turha vedota. Sitä paitsi ilmastokriisin keskellä 15 vuoden käyttöikä hiilivoimalalle on sekin jo varsin pitkä. Suurin osa EU:n hiilivoimaloista on kannattamattomia jo nyt”, Tiainen sanoo.

Suomi on asiassa erikoisessa asemassa. Suomi oli yhdessä Alankomaiden kanssa mukana perustamassa kansainvälistä Powering Past Coal Alliance -verkostoa, jonka tavoitteena on muun muassa hiilivoimaloiden sulkeminen OECD-maissa 2030 mennessä.

“Tässä on jälleen yksi esimerkki hallituksen olemattomasta omistajaohjauksesta. Valtionyhtiöiltä piti edellyttää Pariisin ilmastosopimuksen mukaista toimintaa, mutta kun yhtiö toimii näin, niin omistaja hiljaisuudellaan hyväksyy. Ei vaikuta siltä, että ilmastokriisi ja sen vaatima ilmastojohtajuus olisi sisäistetty”, muistuttaa Tiainen.

Lisätietoa:

Olli Tiainen, energia-asiantuntija, Greenpeace Norden, 040 164 8606
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö Suomessa, Greenpeace Norden, 050 369 6202