Fortum on mukana uhkailemassa Hollantia välimiesoikeudella, koska Hollanti on kieltämässä hiilenpolton vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Fortumin tytäryhtiö Uniper vaatii mahdollisesti jopa miljardikorvauksia hollantilaisilta veronmaksajilta, koska Uniperin hiilivoimala tulee sulkea ilmastokriisin vaatimassa aikataulussa. Kuulostaa melkein liian älyttömältä ollakseen totta, eikö? Tässä perustiedot tapauksesta.
Miksi tämä on tärkeää?
Fortumin tytäryhtiö Uniperin toiminta Hollannissa on räikeä esimerkki siitä, miten fossiiliyhtiöt hyödyntävät suljettujen ovien takana tapahtuvia kansainvälisiä välimiesoikeudenkäyntejä vastustaessaan tehokasta ilmasto-ja energiapolitiikkaa.
On tärkeää ymmärtää, että hidastaakseen ilmastopolitiikan toteutumista ja fossiilisista luopumista yhtiöiden ei tarvitse edes voittaa kanteita. Pelkkä uhka monta vuotta kestävästä ja mahdollisesti miljardikorvauksiin johtavasta välimiesoikeudesta voi riittää siihen, että valtiot lykkäävät tehokkaita ilmastotoimia korvausten pelossa.
Mitä tähän mennessä on tapahtunut?
Viime vuoden syyskuussa saksalaismedia Frankfurter Allgemaine raportoi, että Fortumin nykyinen tytäryhtiö Uniper on palkannut asianajajatoimisto Allen & Overyn valmistelemaan kannetta Hollantia vastaan. Tuolloin Hollannissa valmisteltiin kivihiilenpolton vuoteen 2030 mennessä kieltävää lakia. Uniper vahvisti medialle, että mikäli lakiin ei tule Uniperin vaatimia muutoksia, tai mikäli Uniperille ei makseta korvauksia, kanne tullaan jättämään.
Oikeuskanteella uhkailun tavoitteena oli siis vaikuttaa lainsäädäntöön. Kuten talouslehti Forbes uutisoi hiilikieltolain hyväksynnän kynnyksellä joulukuussa 2019: “Suunnitelmat hiilen käytön lopettamiseksi Alankomaissa saattavat olla vaarassa oikeustoimilla uhkailun vuoksi.”
Kaikeksi onneksi Hollannin hallitus ei taipunut Uniperin painostuksen alla, vaan laki hyväksyttiin 11. joulukuuta 2019. Tämä ei kuitenkaan Fortumin tytäryhtiölle riittänyt. Vain viikkoa myöhemmin Uniperin lakimiehet lähestyivät Hollannin hallitusta ja vaativat aloittamaan oikeusprosessia edeltävät neuvottelut.
Miksi Uniper on haastamassa Hollannin oikeuteen?
Uniper vaatii Hollannilta miljardikorvauksia, koska maan uuden hiilikieltolain myötä Uniper joutuu sulkemaan Hollannissa sijaitsevan Maavslakte-hiilivoimalansa viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Uniperin mukaan vuonna 2016 avatulla voimalalla olisi ollut vielä useita kymmeniä vuosia käyttöikää. Fortumin tytäryhtiö Uniperin mukaan heidän olisi siis saatava polttaa hiiltä Hollannissa vielä 2050-luvulle asti.
Jos avaa uuden hiilivoimalan ilmastokriisin keskellä, on kyseenalaista olettaa, että tupruttelulla voisi tehdä voittoa vielä vuosikymmenten ajan. Uniper on ottanut riskin avatessaan uuden hiilivoimalan Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen vielä vuonna 2016, ja pyrkii nyt saamaan veronmaksajilta korvauksia typerästä sijoituksestaan.
Mikä on Fortumin ja Suomen valtion rooli?
Uniper on Fortumin tytäryhtiö. Suomen valtio puolestaan omistaa enemmistön Fortumista. Välillisesti Suomen valtio on siis mukana haastamassa Hollannin valtiota välimiesoikeuteen. Tilanne on älytön, koska Suomen hiilikieltolaki noudattaa samaa aikataulua kuin Hollannin tuleva laki. Suomi on siis kieltänyt hiilenpolton vuoden 2029 jälkeen – miten siis Suomi voi olla mukana haastamassa toista valtiota oikeuteen samanlaisen lain myötä?
Vielä oudommaksi tilanteen tekee se, että vuonna 2017 Suomi ja Hollanti olivat yhdessä perustamassa kansainvälistä Irti hiilestä -liittoumaa. Liittouman tavoitteena on luopua hiilivoimasta viimeistään vuoteen 2030 mennessä EU- ja OECD-maissa. Juuri tätä liittouman tavoitetta Hollanti on hiilikieltolain myötä toteuttamassa.
Suomen valtionyhtiö on siis mukana haastamassa hiilikiellon vuoksi välimiesoikeuteen toista EU-maata, jonka kanssa ollaan muutama vuosi takaperin oltu perustamassa hiilen alasajoon pyrkivää kansainvälistä liittoumaa.
Miten Fortum on ottanut asiaan kantaa?
Surullista kyllä, Fortum on puolustellut Uniperin toimia. Fortumin mukaan “Uniper ei vastusta hiilivoimasta luopumista, vaan haluaa, että Alankomaat noudattaa kansainvälistä investointisuojasopimusta”. Kyseinen sopimus on 90-luvulla solmittu kansainvälinen ECT-sopimus, joka suojaa energiayhtiöiden fossiilisijoituksia ja on sen myötä uhka ilmastoimien toteutumiselle kaikissa sen allekirjoittaneissa maissa.
Fortum siis vetoaa kansainvälisiin sopimuksiin, mutta jättää mainitsematta, ettei kyseinen sopimus ole enää fossiilienergiasta irtautuvassa nykymaailmassa oikeudenmukainen. Jos haluaa olla johtava yritys, ei pidä mennä sieltä missä lainsäädäntöön tai sopimuksiin on jäänyt fossiilifirman mentävä porsaanreikä.
Mikä tämä fossiiliyrityksiä suojeleva ETC-sopimus oikein on?
Kansainväliseen energiaperuskirjaan (ECT) perustuva sopimus solmittiin 1990-luvun alussa ja sen allekirjoittivat kaikki EU-maat, myös Hollanti ja Suomi. Sopimus on kymmeniä vuosia vanha, eikä sitä ole päivitetty nykytilanteeseen sopivaksi.
ECT-sopimus on siis ilmastotoimien kannalta erittäin ongelmallinen. Sopimuksen nojalla yritykset voivat haastaa valtioita oikeuteen salaisissa tuomioistuimissa eli välimiesoikeudessa ja hakea miljardikorvauksia, mikäli valtion harjoittama politiikka vaikeuttaa niiden fossiili-investointeja. ECT siis vaikeuttaa valtioiden mahdollisuuksia harjoittaa välttämätöntä ilmastopolitiikkaa.
Tänään ECT-sopimuksen päivittämisestä keskustellaan EU-tasolla. Sopimuksen modernisoinnin tarve on siis tunnistettu, mutta valitettavasti suunnitellut päivitykset eivät ole riittäviä. Suomen ja kaikkien muidenkin maiden tulisi irtautua ilmastotoimet vaarantavasta ja epädemokraattisesta sopimuksesta.
Mitä Greenpeace vaatii?
- Fortumin on estettävä Uniperin aikeet haastaa Hollanti oikeuteen ja hakea veronmaksajilta miljardikorvaukset
- Suomen valtion on Fortumin omistajana luotava painetta Fortumin suuntaan ja estettävä Uniperin oikeudenkäynnit
- Suomen on irtauduttava ECT-sopimuksesta
Lähetä täällä oma viestisi Fortumin johdolle ja kerro, mitä Uniperin oikeudenkäyntiaikeille tulisi tehdä!