Suomen Kuvalehti kertoi tänään 1. huhtikuuta, että Inarissa palaa monta sataa vuotta kasvanutta ikimetsän puuta paikallisen lämpövoimalan kattilassa. Se, että osaa Saariselän ja Inarin hotelleista lämmitetään vanhalla luonnonmetsällä, ei valitettavasti ole aprillipila.

Inarin yhteismetsää 27. helmikuuta 2021. Copyright: Greenpeace/Jani Sipilä

Miten tämä on mahdollista? Miten paikallinen, Inarin kunnan omistama energiayhtiö Inergia on päätynyt polttamaan Lapin ikimetsää, joka on innostanut ihmisiä aina Frozen-elokuvan tuottanutta Disney-yhtiötä myöten? Tätäkö on suomalaisten erityinen luontosuhde? Toiminnan järjettömyys on niin kirkuvan selvää, että on hämmentävää edes sitä tarkemmin osoittaa. Luontokadon lisäksi ilmastotuhokin on helposti ymmärrettävissä: satojen vuosien aikana varastoitunut hiili palautetaan ilmakehään yhdessä humauksessa.

Leo Aikio Suomen Kuvalehdessä 1.4.2021

Inarin esimerkki on vain jäävuoren huippu, joka paljastaa, miten absurdeilla tavoilla arvometsää voi Suomessa haaskata ilman, että mikään estää. Energia- ja metsäpolitiikassamme on pahoja vinoutumia, jotka koskevat koko maata.

Ohjauskeinot metsien kestävän käytön takaamiseksi ovat riittämättömät, eikä keskustalta, demareilta ja kokoomukselta ole löytynyt halua niitä vahvistaa. Päin vastoin. 

Otetaan nyt esimerkiksi tämä bioenergia. Kun mahdollisuuksia estää kestämätön puun poltto on tullut, niitä ei ole käytetty, vaan niitä on jopa aktiivisesti vastustettu.

  • Suomi ei ole halunnut vahvoja EU:n uusiutuvan energian direktiivin kriteerejä, jotka estäisivät ilmastolle ja luontoarvoille haitallisen biomassan polton, vaan päinvastoin jopa ajoi (Sipilän hallituksen aikaan) kantojen ja runkopuun polttoa mukaan uusiutuvan energian tavoitteeseen. Kun metsäbiomassan kestävyyskriteerejä laadittiin, Suomi halusi varmistaa, että kaikki biomassan poltto määriteltäisiin hiilineutraaliksi ja että päätösvalta kestävyyden määrittelyssä pysyisi jäsenmailla. No, Suomi sai mitä halusi: RED II -direktiivin kestävyyskriteerit jäivät löysiksi ja kannustavat haitalliseen biomassan polttoon, vastoin tutkijoiden suosituksia.
  • Mahdollisuus varmistaa biomassan kestävä käyttö kansallisin toimin jätettiin käyttämättä. Kun EU-tason kestävyyskriteerit biomassan energiakäytölle jäivät löysiksi, siirtyi vastuu tieteenmukaisten kestävyyskriteerien asettamisesta kansalliselle tasolle. Sen mahdollisuuden Suomen hallitus jätti käyttämättä, kun laki biopolttoaineista ja bionesteistä ministeri Lintilän johdolla viime vuonna uusittiin.
  • Parhaillaan Suomi vastustaa bioenergian kestävyyskriteerien vahvistamista EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä. Taksonomia olisi jälleen yksi mahdollisuus ohjata biomassan polttoa kestävämpiin raaka-aineisiin, mutta Suomi ei sitä halua

Haluttomuus rajoittaa sitä, mitä energialaitosten kattiloihin päätyy, on ilmeinen. Mutta siihen on saatava muutos.

Inarin yhteismetsää 27. helmikuuta 2021. Copyright: Greenpeace/Jani Sipilä

Järeää puuta ei tarvitse polttaa


Ilmaston kannalta haitallisinta on järeän puun ja kantojen käyttö energiaksi. Sitä ei pitäisi enää tapahtua. Se voidaan lopettaa vahvemmalla ohjauksella. 

  • Ikimetsien suojeluvelvoite on otettava vakavasti, alkaen nyt. Kuten EU:n biodiversiteettistrategiakin edellyttää, kaikki Euroopan jäljellä olevat iki- ja aarniometsät tulisi suojella, ei keittää selluksi tai polttaa. Suomen tulee kiirehtiä tavoitteen kansallista toimeenpanoa ja varmistaa suojelun riittävä resurssointi.
  • Kannusteet polttoon perustumattomaan lämpöön siirtymiseksi on saatava kiireellä kuntoon. Inergian tapaus osoittaa, että kannusteet polttoon perustumattomaan lämpöön siirtymiseksi eivät ole vielä kunnallisten toimijoiden näkökulmasta kohdillaan, vaikka monia toimia ja avustuksia onkin vireillä. Onneksi lämpöpumput toimivat ja kannattavat myös pohjoisessa ja jotkut Saariselän hotellit, kuten Star Arctic Hotel ja Suomen Latu Kiilopää lämpiävätkin jo maalämmöllä.
  • Hallitus voi estää runkopuun, kantojen ja lahopuun polttoa mm. verotuksella. Polttoon kulkeutuvien jakeiden ohjaamista verotuksella ovat pohtineet muun muassa ilmastopaneeli ja VM:n energiaverotyöryhmä. Ministeri Lintilän johdolla valmisteilla oleva ilmasto- ja energiastrategia on paikka linjata tästä ja muista kestämätöntä biomassan polttoa estävistä toimista.
  • EU:n uusiutuvan energian direktiiviä uudistetaan parhaillaan, mikä antaa jälleen yhden mahdollisuuden korjata tilannetta – samoin kuin taksonomian kriteerien määrittely. Tutkijoiden viesti on yhä äänekkäämpi: haitalliseen puun polttoon kannustavat insentiivit tulee lakkauttaa. Metsäpohjaisen bioenergian luokittelua tulee uudistaa ja sen yleisestä hiilineutraaliksi määrittelystä luopua, sillä vain teollisuuden sivuvirroista saatu bioenergia täyttää hiilineutraliuuden vaatimukset ja silloinkin vain tietyillä reunaehdoilla. Ja kuten luontopaneeli on todennut, kestävyyskriteeristön pitäisi kohdentua kaiken kokoisiin laitoksiin, ei ainoastaan yli 20 MW kokonaislämpötehon laitoksiin.
Inarin yhteismetsää 27. helmikuuta 2021. Copyright: Greenpeace/Jani Sipilä

Tunnistetaan metsien todellinen arvo – myös päätöksenteossa

Ikimetsien polttaminen kattiloissa on paitsi väärin, myös taloudellisesti järjetöntä, sillä metsällä on arvo myös pystyssä. Konsulttiyhtiö BCG arvioi viime vuonna, että kun huomioidaan Suomen metsien arvo myös sosiaalisesti sekä ilmaston ja ympäristön kannalta, on metsän arvo hehtaaria kohden on noin 3–7 kertaa suurempi kuin talousmetsästä nykyään saatava hinta.

Tämä korostuu etenkin pohjoisimmassa Suomessa. Tiistaina uutisoidun uuden tutkimuksen mukaan taloudellisesti optimaalisinta metsien käyttöä Ylä-Lapissa olisi jättää vielä hakkuilta säästyneet vanhat metsät porojen laitumiksi ja hiilen varastoiksi.

Bioenergialla on rooli Suomen energiantuotannossa, mutta sen roolia on korkea aika päivittää vastaamaan nykyistä tieteellistä ymmärrystä. Energia- ja suojelupolitiikan ohjauskeinojen päivittäminen on erityisen ajankohtaista nyt, kun kunnalliset energiayhtiöt pyrkivät kaikki eroon sekä kivihiilestä että turpeesta samaan aikaan ja kun myös liikenteen ja teollisuuden hiilineutraalisuustiekartoissa nojataan biomassojen saatavuuteen.

Auta meitä pelastamaan metsät. 

Kaisa Kosonen
ilmasto- ja energia-asiantuntija