Oothan sä Kaisa menossa Glasgow’n ilmastokokoukseen?
Ei, tällä kertaa en mene. Lapset ovat vielä niin pieniä ja korona-tilannekin söi omia haluja ilmoittautua mukaan.
Mutta täytyy myöntää, että juuri nyt harmittaa! Kuulin juuri, että entinen kollegani, jonka kanssa työskentelimme rinta rinnan YK:n ilmastokokouksessa Montrealissa 2005, on juuri valittu Kanadan ympäristöministeriksi! Tässä roolissaan hän matkaa myös Glasgow’hun.
Kanadan öljyteollisuus on ex-greenpeacelaisen valinnasta kauhuissaan. Sietää ollakin, sillä mies on timanttia. Go Steven!
Olispa ollut mukava tavata pitkästä aikaa ja onnitella livenä. Mutta seuraan kokousta ja tuen Greenpeacen poliittista tiimiä tällä kertaa etänä.
Eli mikä kokous?
YK:n ilmastokokous Skotlannin Glasgow’ssa, lyhyesti COP26, on tärkein kansainvälinen ilmastokokous sitten Pariisin kokouksen 2015.
Ilmastokriisi pahentuessa ja toisaalta ratkaisujen edistyessä mailta odotetaan nyt uusia, entistä vahvempia toimia päästöjen leikkaamiseksi, kuten Pariisin ilmastosopimus niiltä edellyttää.
Myös se, että Trumpin kaudella ilmastosopimuksesta irtautunut Yhdysvallat tekee nyt Bidenin johdolla paluun kansainväliseen YK:n ilmastoyhteistyöhön on tärkeää – paitsi päästövähennysten myös kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoituksen kannalta.
Kokoukseen otetaan lisävauhtia maailman suurimpien talouksien G20-huippukokouksesta, joka kokoontuu Roomassa juuri ennen Glasgow’n kokousta, agendallaan myös ilmasto.
Eli COP26 on erittäin tärkeä kokous erittäin tärkeään aikaan!
Mitä Glasgow’n ilmastokokous tekee?
Kokouksen on määrä edistää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa:
- Maiden tulee esitellä uudet kansalliset päästövähennyssitoumuksensa ja -suunnitelmansa, joiden avulla maailman päästöt voidaan puolittaa 2030 mennessä ja nollata 2050 mennessä, mitä Pariisin sopimuksen 1,5°C lämpenemisraja edellyttää. Käytännössä puhutaan niin nopeista päästövähennyksistä, että kaikista uusista investoinneista hiili-, öljy- ja kaasuhankkeisiin tulisi luopua ja metsäkato pysäyttää.
- Maiden tulee edistää yhteisöjen ja ekosysteemien sopeutumista siihen lämpenemiseen, jota ei voida enää estää. On myös korkea aika myöntää sopeutumisen rajat ja tehdä päätöksiä pysyvistä rakenteista ja rahoituksesta haittojen ja menetysten käsittelemiseksi, jotta haavoittuvat yhteisöt saavat kansainväliseltä yhteisöltä ansaitsemansa tuen ja vastuunkannon.
- Rikkaiden maiden tulee vihdoin lunastaa lupauksensa 100 miljardin dollarin vuotuisesta rahoituksesta köyhempien maiden sopeutumis- ja päästövähennystoimiin, taata rahoituksen jatko ja kasvu vuoteen 2025 sekä sopia tarve- ja tiedepohjaisesta prosessista uuden, pidemmän tähtäimen rahoitusvelvoiteen asettamiseksi. Myös menetysten ja haittojen on tultava uusien rahoitussitoumusten piiriin.
- Maiden välisen yhteistyön pelisäännöt on sovittava kestäviksi ja reiluiksi. Kokouslistalla on myös monia teknisiä yksityiskohtia. Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosääntöjen osalta auki on vielä artikla 6, joka koskee kansainvälisisiä yhteistyömenettelyitä maiden välillä. Yleisesti artiklan tulkitaan koskevan kansainvälisiä markkinamekanismeja, eli niin kutsuttuja kompensaatiomarkkinoita (offsets), eli päästövähennysyksiköiden siirtoa maiden ja myös yritysten välillä. Greenpeace kuitenkin näkee, että koska kompensaatiomarkkinoihin liittyy tunnetusti niin paljon riskejä ja ongelmia, aiemman CDM-mekanismin kokemustenkin pohjalta, olisi artiklan tulkinta parasta rajata kansainvälisiin, ei-kompensaatiopohjaisiin yhteistyömenettelyihin.
Mitä kokoukselta voi käytännössä odottaa?
Kokouksen viralliset odotukset ovat korkealla. Monin puolin maapalloa ilmastokriisi on jo kipeää todellisuutta, kun katastrofaaliset maastopalot, tulvat, lämpenemisen kiihdyttämä luontokato ja merenpinnan nousu nielevät koteja, satoja ja elinkeinoja.
Tutkijayhteisön varoitukset ja vetoomukset nopeiden lisätoimien tarpeesta ovat niin suorasanaisia ja hälyttäviä, kuin vaan voivat olla. Kansalaisia ympäri maailman pelottaa ja päättäjiltä vaaditaan toimia. Samaan aikaan jopa aikanaan konservatiiviset instituutiot alleviivaavat, että ongelmat on ratkaistavissa, jos vaan tahtoa ja poliittista rohkeutta löytyy. Esimerkiksi kansainvälinen energiajärjestö IEA, jota vuosikaudet haastoimme tekemään tiekarttoja kestävään energiatulevaisuuteen, on nyt julkaissut Pariisin tavoitteen toteuttamiseksi tiekartan, jonka mukaan jopa 70 % maailman sähköntarpeesta voidaan kattaa tuulella ja auringolla! Investoinnit uusiin fossiilihankkeisiin tulisi lopettaa heti. Ja tämä on polku, jonka moninaiset hyödyt olisivat suuret, muistuttaa IEA.
Voisikin olettaa, että nyt, jos koskaan, edellytykset vahvoille päätöksille olisivat kasassa.
Samalla kuitenkin tiedämme, että kokouksista saadaan ulos suunnilleen se, mitä sinne viedään. Ja jo nyt tiedetään, etteivät ne viemiset tule riittämään. Kansalliset päästövähennystavoitteet (Nationally Determined Contributions, NDC), jotka maiden tuli päivittää COP26-kokoukseen mennessä, eivät yhteenlaskettuna riitä saamaan maailmaa lähellekään sitä päästövähennystahtia, joka lähivuosina ja vuosikymmeninä tarvitaan, muistutti YK:n ympäristöohjelma eilen. Myöskään 100 miljardin dollarin rahoituslupaus ei näillä eväin täyty.
Monilta keskeisiltä mailta, kuten Kiinalta, Intialta ja Brasilialta uusia kansallisia kontribuutioita ei ole vieläkään edes virallisesti saatu, kun taas jotkut, kuten Australia ja Saudi Arabia, ovat viime päivinä kyllä ilmoittaneet omia pitkän tähtäimen nettonollatavoitteitaan mutta alleviivanneet samalla, että fossiilibisnekset jatkuu kuten ennenkin.
Glasgow’n kokous poikkeuksellisesti alkaa korkean tason osuudella, johon G20-johtajatkin voivat jatkaa suoraan Roomasta. Todennäköistä kuitenkin on, että maailman eniten päästöjä tuottavan Kiinan johtaja Xi Jingping skippaa tämän kokouksen, kuten niin monen muunkin kansainvälisen kokouksen sitten korona-kriisin puhkeamisen 2019.
Tämä ei suoraan kerro siitä, etteikö Kiinaa ilmastokriisi kiinnostaisi tai koskettaisi. Kyllähän se koskettaa. Ja maa on vuoden sisällä linjannut järisyttävän isoja päätöksiä muun muassa nettonollatavoitteesta ja rahahanojen sulkemisesta rajojen ulkopuolisilta hiilihankkeilta. Samalla on kuitenkin selvää, että myös Kiinalta tarvitaan sekä lisää välittömiä päästövähennystoimia että globaali johtajuutta.
Samaa tarvitaan tietysti myös maailman toiseksi suurimmalta saastuttajalta, Yhdysvalloilta. Mutta helppoa ei ole Bidenillakaan, kun presidentti ei meinaa saada edes jo lupaamiaan toimia kansallisesti vauhtiin oman puolueen (!) hiiliteollisuutta puolustavan senaattorin heittäessä kapuloita rattaisiin.
Kokouksessa valtioiden johtajat joutuvat siis katsomaan toisiaan silmiin ja pohtimaan, että mitäs nytten sitten. Teeskennelläänkö, että puutteet voidaan korjata myöhemmin (ei voida!) vai myönnetäänkö, että nyt kasaan saadut toimet eivät riitä ja että tahtia on kiristettävä välittömästi? Tämähän koskee myös EU:ta ja juuri hyväksyttyjä uusia ilmastotavoitteita, jotka ovat toki aiempaa paremmat, mutta eivät vieläkään 1,5°C lämpenemisrajan valossa riittävät.
Edessä on siis jälleen yksi vaikea ilmastokokous ja verrattain mahdoton yhtälö.
Toivoa on – ja me pidämme sitä yllä
Onneksi reaalimaailmassa mahdoton on jo alkanut muuttua mahdolliseksi. Pariisin sopimuksenkin ansiosta maailma on jo aivan eri, kuin se oli vain kuusikin vuotta sitten. Ilmastokriisin kiireys, vakavuus ja sen ratkaisut ymmärretään taas jo paljon konkreettisemmin. Kestävä polku on lähempänä kuin aiemmin, energiamurros etenee, ja suuryritykset ja suursijoittajat heräilevät vähitellen vastuuseensa. Ja jos eivät heräile, niin tuomioistuimet auttavat heräämään, kun kansalaisten nostamat ilmasto-oikeudenkäynnit lisääntyvät ja pakottavat suuryrityksiä ja valtioita toimiin tavalla, jota ei ole aiemmin nähty. Tutustukaa vaikka Shelliä ja Saksaa vastaan voitettuihin keisseihin.
Kaikkein tärkeintä juuri nyt onkin pitää painetta yllä ja muistaa, että rohkeita päätöksiä tehdään yleensä vasta sitten, kun kansalaiset niitä sitkeästi vaativat.
Postaankin tähän loppuun Pariisin ilmastosopimuksen pääarkkitehdin, Christiana Figueresin terveiset meille suomalaisille parin vuoden takaa. Kannattaa klikata auki koko twiittiketju, johon tuo alla oleva twiitti liittyy.