Hallitusneuvotteluissa on tällä viikolla määrä päästä pureutumaan neuvotteluiden vaikeimpiin kysymyksiin. Vaikeiden kysymysten joukkoon lukeutuvat ilmasto- ja luonnonsuojelukysymykset, joissa tulevien hallituspuolueiden näkemykset ovat yhä kaukana toisistaan. Ratkaisut ovat olemassa – tarvitaan vain valintoja ja johtajuutta.
Ilmastolakiin kirjattu hiilineutraaliustavoite 2035 on jakanut hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet kahteen leiriin. Tuleva pääministeri Petteri Orpo (kok.) on toistanut, että tavoitteesta ei tingitä, ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson pitää tavoitetta puolueensa kynnyskysymyksenä.
Sen sijaan perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra luonnehtii tavoitetta “äärimmäisen typeräksi” ja väittää, ettei se toteudu.
Purra on toistanut perussuomalaisten jo tutuksi tullutta retoriikkaa, joka perustuu sille pelolle ja pelottelulle, että satsaukset elinkelpoisena pysyvään ympäristöön uhkaisivat suomalaisten toimeentuloa ja hyvinvointia.
Todellisuudessa esimerkiksi yritykset eivät ole huolissaan ympäristöpolitiikan vaikutuksesta kilpailukykyynsä – päin vastoin.
Talouselämä-lehden kyselyyn vastanneista suuryrityksistä ylivoimainen enemmistö, 35 yritystä 38:sta, haluaa Suomen pitävän kiinni vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteestaan. Yritykset arvioivat Suomen kansallisen tavoitteen tukevan yritysten omia päästövähennyksiä, tuovan vientimahdollisuuksia sekä lisäävän investointeja Suomeen. Metsäyhtiöt eivät tosin halunneet ottaa tavoitteeseen kantaa.
Suuryritysten enemmistön linjoilla on myös hissiyhtiö Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin. ”15–20 miljardia euroa on vuonna 2022 ilmoitettujen vihreän siirtymän investointihankkeiden kokonaisarvo Suomessa. Se on ennätyksellinen investointitaso, vaikka hintojen nousu otetaan huomioon”, Herlin sanoi HS:n haastattelussa huhtikuussa. Herlin pitää huonona ideana perussuomalaisten vaatimusta lykätä hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2050.
”Ei siitä koko maailman tilanne välttämättä hirveästi muuttuisi, mutta Suomen tilanne muuttuisi selvästi heikommaksi”, Herlin sanoi.
Oppositioon näillä näkymin jäävien vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo arvioi viime keskiviikkona Helsingin Sanomien yleisönosastolla, että jarrun painaminen ilmasto- ja luontopolitiikassa kävisi Suomelle kalliiksi. Hän viittasi suomalaisyritysten Climate Leadership Coalitionin ja Boston Consulting Groupin selvityksiin, joiden mukaan vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle jopa sadan miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä.
Tavoitteet vaativat käytännön toimia
Todennäköisten tulevien hallituspuolueiden julkisissa ulostuloissa ovat viime päivinä jääneet vähemmälle huomiolle ne varsinaiset päätökset ja käytännön toimet, joita tällä hallituskaudella tarvitaan. Nostettakoon esille pari tärkeää pointtia.
Hiilineutraaliuden saavuttaminen, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta puhumattakaan, vaatii päästövähennysten ja vihreän siirtymän investointien lisäksi ilmasto- ja luontokestävää metsien- ja maankäyttöä. Tämän ovat todenneet useat asiantuntijatahot kuten Talouspolitiikan arviointineuvosto, Suomen Luontopaneeli, Suomen ympäristökeskus sekä Ilmastopaneeli.
Jotta hiilineutraaliustavoite ei jää vain puheen tasolle, metsien hakkuita on hillittävä ilmasto- ja luontokestävälle tasolle. Valtion mailla hakkuiden rajoittaminen ja suojelun lisääminen on halvinta sekä nopeinta, mutta kannusteet ilmastokestävään metsänhoitoon tarvitaan myös yksityismaille.
Nykyisten suojelualueiden lisäksi metsää on suojeltava valtion mailla vielä 500 000 hehtaaria ja yksityisillä mailla 100 000 hehtaaria. Kaikki valtion luonnonmetsät ja vanhat metsät on suojeltava välittömästi. Metsien suojelussa on päästävä kymmenen prosentin tiukkaan suojeluun, johon Suomella on vielä matkaa.
Metsien suojelu vaatii luonnollisestikin lisää rahaa. Suojelurahoitus on sidottava BKT:hen siten, että 0,5–1 prosenttia BKT:sta osoitetaan luonnon tilaa parantaviin ennallistamis- ja suojelutoimiin. Samalla puun tuotannolle ja poltolle maksettavista tuista on luovuttava ja vapaaehtoisen suojelun kannustimia lisättävä.
Ilman riittäviä hiilinieluja meillä ei ole hiilineutraalia tulevaisuutta. Tämä on iso riski niin taloudelle ja elinkeinoelämälle kuin kaikelle muullekin hyvinvoinnillemme.
Ympäristöjärjestöjen yhteiset viestit hallitusohjelmaneuvottelijoille tiivistyvät kuuteen kohtaan, jotka olemme toimittaneet Säätytalolle.
Pidemmin Greenpeacen vaaliviesteihin perusteluineen voit tutustua täällä.
