Tänään on historiallinen päivä, kun Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti on julkistettu. Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat jättäneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintovalituksen valtioneuvoston menettelystä antaa eduskunnalle ilmastovuosikertomus ilman ilmastolain edellyttämiä toimia.
Veimme asian oikeuteen, koska näemme, että valtioneuvosto on lainvastaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan arvioida nieluromahduksen aiheuttaman lisätoimien tarpeen ja käynnistää menettely lisätoimista päättämiseksi ja päästövähennyssuunnitelmien päivittämiseksi.
Öööhhh.. Niin mitä?
No, suomeksi sanottuna: Suomen hiilinielu on romahtanut, mikä repäisee ammottavan kuilun Suomen ilmastosuunnitelmiin. Silti hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin tilanteen kartoittamiseksi ja korjaamiseksi, ilmastolain edellyttämällä tavalla.
No miten sitten ilmastovuosikertomus ja hiilinielut johtivat oikeudenkäyntiin?
Keväällä uutisoitiin, että Suomen metsä- ja maankäyttösektorin hiilinielu on ensimmäistä kertaa kääntynyt päästölähteeksi. Syyksi arvioidaan liian suuria hakkuita ja metsien kasvun hidastumista. Erityisen huolestuttavaksi tilanteen tekee se, että hakkuut ovat kasvamassa yhä. Paineita hakkuiden kasvattamiselle entisestään kasvattavat mm. uudet sellutehdashankkeet, jotka lisäävät puun kysyntää.
Ilmastovuosikertomuksessa valtioneuvoston tulisi vuosittain arvioida päätettyjen ja suunniteltujen toimien riittävyyttä tulevien 15 vuoden kannalta sekä arvioida lisätoimien tarvetta, jonka pohjalta valtioneuvosto tarvittaessa päättää tarvittavista lisätoimista. Nyt, jos koskaan lisätoimien tarve on ilmeinen, minkä muun muassa Suomen ilmastopaneeli ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet selväksi.
Siksi me vaadimme yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa, että valtioneuvoston päätös kumotaan lainvastaisena ja palautetaan uuteen valmisteluun lain lisätoimimenettelyn noudattamiseksi ja lain tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Toisin sanoen: hallituksella on oltava suunnitelmat ja päätökset omien lakisääteisten tavoitteidensa toteuttamiseksi.
Mutta milläs oikeudella me sitä vaadimme?
Sillä, että Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja hiilinegatiivinen sen jälkeen. Tämä ja muita tavoitteita on kirjattu juuri päivitettyyn ilmastolakiin. Laki myös velvoittaa valtiota seuraamaan ja tarvittaessa päivittämään ilmastosuunnitelmiaan tavoitteisiin pääsemiseksi, jos seuranta osoittaa, etteivät nykytoimet riitä.
Ja eiväthän ne riitä, koska Suomen hiilinielut ovat pienentyneet radikaalisti.
Valtion on suunnitelmissaan ja toimepideohjelmissaan esitettävä tarpeeksi keinoja, joilla metsiemme käyttö ja metsäteollisuuden toiminta asetetaan ilmaston rajoihin. Siksi Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti laitettiin vireille. Vaadi kanssamme oikeutta ilmastolle, ja suojaa metsille – allekirjoita vetoomus oikeusjutun tueksi.