Elämme erityisiä vuosia maapallon elämän kannalta. Vuosikymmeniä jatkunut metsien hävitys, liikakalastus, tehomaatalous ja kestämätön luonnonvarojen käyttö hävittävät lajeja nyt tahdilla, jota ei ihmiskunnan historian aikana ole koettu. Yli miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto ilmastonmuutoksen ja luontokadon myötä.
Tehtävä Kanadassa 7.12. käynnistyvälle YK:n luontokokoukselle onkin äärimmäisen tärkeä: luontokato on pysäytettävä. Hallitusten, eli biodiversiteettisopimuksen (CBD) osapuolten, on sovittava päämääristä vuodelle 2050 ja erityisesti uusista, globaaleista tavoitteista ja niiden seurannasta tälle kriittiselle vuosikymmenelle, ulottuen vuoteen 2030. Käytännössä neuvottelujen kohteena on yhteisten tavoitteiden ja toimien kehys, eli post-2020 Global Biodiversity Framework, GBF.
Panokset ovat valtavat. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on keskeistä elinkeinoillemme, terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Elinvoimaista luontoa tarvitaan myös, jotta pystymme sopeutumaan siihen ilmaston kuumenemiseen, jota ei voida enää estää.
Greenpeacella on COP15-kokoukselle kolme kriittistä vaatimusta:
1. Tavoitteiden ja toimien on turvattava alkuperäiskansojen oikeudet ja tuettava paikallisyhteisöjä
Peräti 80% maailman jäljellä olevasta biodiversiteetistä sijaitsee alkuperäiskansojen mailla, jotka kattavat viidenneksen maailman maa-alueista ja merten rannikkoalueista.
Onkin selvää, että alkuperäiskansoilla on oltava johtava rooli luonnonsuojelussa ja kestävän tulevaisuuden määrittämisessä. Esimerkit eri puolilta maailmaa myös johdonmukaisesti todistavat, että alkuperäiskansoilta löytyy erityistä kykyä ja vastuullisuutta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.
Monesti kolonialististisia piirteitä sisältävät luonnonsuojelun mallit kuitenkin ajavat alkuperäiskansoja ahtaalle: yhteisöjä häädetään mailtaan tai kielletään toteuttamasta perinteistä pyyntiä tai keruuta. Näistä lähestymistavoista on lopulta rajallinen hyöty ympäristönsuojelulle ja suoraa harmia ihmisille.
COP15-kokouksen päätelmien onkin tunnistettava alkuperäiskansojen oikeudet ja roolit. Luonnon monimuotoisuuden tehokas suojelu onnistuu vain, jos alkuperäiskansojen oikeudet, mukaan lukien maaoikeudet, taataan ja heidän roolinsa luonnonsuojelussa tunnistetaan päätöksenteossa, hallinnossa ja rahoitusta jaettaessa.
© Rémy Huberdeau / Greenpeace
2. Vähintään 30 % maa- ja merialueista saatava suojeluun vuoteen 2030 mennessä
Jotta luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää, tarvitaan luonnolle globaali turvaverkko. Yli 100 maata on jo sitoutunut 30×30 -tavoitteeseen, eli siihen, että vähintään 30% maailman maa- ja merialueista saataisiin suojelu piiriin vuoteen 2030 mennessä. Tämä on minimitavoite, ottaen huomioon YK:n ilmastopaneeli IPCC:n arvion siitä, että maailman maa-alueista, meristä ja makean veden alueista 30-50 % tulisi suojella ja ennallistaa.
3. Riittävä resursointi ja rahoitus toimeenpanon varmistamiseksi
YK:n monimuotoisuussopimuksen osapuolet ovat olleet hyviä asettamaan tavoitteita mutta huonoja toteuttamaan niitä. Siksi nyt tarvitaan selkeä seuranta- ja toimintamekanismi varmistamaan tavoitteiden tehokasta ja nopeaa toimeenpanoa.
Kaikkien COP15-osapuolten, ja erityisesti niiden rikkaiden maiden, jotka ovat hyötyneet eniten luonnon valjastamisesta kaupalliseen tuotantoon, on turvattava luonnonsuojelulle rahoitusta. Rahoitusmekanismin tulisi taata, että etelän maita tuetaan sellaisten ekosysteemien suojelussa ja ennallistamisessa, joita uhkaa harvojen hyödyksi koituva kaupallinen riisto.
Hallitusten on myös puututtava niihin rahavirtoihin, jotka luontoa parhaillaan köyhdyttävät. Maailma käyttää yhä enemmän rahaa luonnon tuhoamiseen kuin sen suojeluun. Tutkijat arvioivat, että monimuotoisuuden turvaamisen rahoitusvaje on noin 700 miljardia US dollaria vuodessa, eli alle prosentti maailman BKT:sta. Iso osa ratkaisusta löytyisi jo siitä, että luonnolle haitalliset julkiset tuet purettaisiin ja ohjattaisiin ongelmien sijaan ratkaisuihin.
Näytä tukesi vahvoille luontotoimille
Pidetään huoli, että hallitukset tuntevat painetta toimia: Liity kansainväliseen #NewDeal4Nature some-myrskyilyyn 6. ja 7. joulukuuta twiittaamalla oman luonnonsuojeluviestisi tuolla tunnisteella tai klikkamalla valmiiksi generoidun twiittin matkaan täältä.
Greenpeace osallistuu kokoukseen kansainvälisen delegaation voimin. Lisää taustoja ja uutisia löydät COP15-sivustoltamme.