Vastuullisuutta vai viherpesua – Näin Metsä Group valistaa toimittajia ”kestävästä metsänhoidosta”
Greenpeace oli mukana vierailulla, jossa Metsä Group puhui toimittajille ”kestävyyteen pyrkivästä metsän- ja luonnonhoidosta” sekä ”vastuullisista valinnoista”. Nemus Futurum -esittelykohteessa järjestetty kierros maalaili odotetun myönteisiä mielikuvia metsäteollisuuden ympäristövaikutuksista.
Sain hiljattain sähköpostiini kutsun, josta hetken mietittyäni en voinut kieltäytyä. Kyseessä oli Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistysten järjestämä vierailu Metsä Groupin Nemus Futurum -esittelykohteeseen Lohjan Kirkniemessä.
Kutsun mukaan luvassa olisi opastettu kierros, joka havainnollistaa ”kestävyyteen pyrkivää metsän- ja luonnonhoitoa sekä puun käyttöä”. Kierroksella perehdyttäisiin myös ”siihen, miten metsänhoidolla ja vastuullisilla valinnoilla voidaan osaltaan ratkaista globaaleja haasteita”.
Vaikka en ole vuosiin työskennellyt toimittajana, vierailua järjestävän journalistiyhdistyksen jäsenenä sain kutsun. Metsien puolesta vuosia kampanjoineen ympäristöjärjestön tiedottajana minua toki kiinnosti kuulla, kuinka metsäyhtiö esittelee toimintaansa toimittajille.Kuten varsin mainosmaisesti muotoillusta kutsuviestistäkin saattoi odottaa, vierailulla luultavasti korostuisivat vähän toisenlaiset näkökulmat kuin esimerkiksi Greenpeacen viestinnässä. Järjestömmehän on viime aikoina kritisoinut Metsä Groupia muun muassa luonnonmetsien hakkuista sekä Kemiin pian avattavasta sellutehtaasta, jonka on arvioitu lisäävän metsien hakkuita jo nyt kestämättömältä tasolta entistäkin kestämättömämmälle.
”Suomessa metsää kasvaa enemmän kuin sitä käytetään”
Vierailun aluksi vedetyssä infotilaisuudessa toistui se sama väite, jolla metsäteollisuus on usein puolustellut toimintaansa: Suomi on Euroopan metsäisin maa, jossa puuta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Metsä Groupin mukaan 75 prosenttia pinta-alastamme on metsää, ja jokaista kaadettua puuta kohti yhtiö kertoo istuttavansa neljä uutta.
Tässä ”metsän” määritelmässä on kuitenkin mukana avohakkuut, taimikot, pusikot sekä kynnetyt ja auratut maat sekä heikkokasvuiset kitumaat.
Metsät koostuvat paljon muistakin eliöistä kuin puista. ”Metsäksi” kutsutaan usein puupeltoa, joka tarjoaa heikot elinolosuhteet monille uhanalaisille lajeille. Hävitettyä monimuotoisuutta ei voi korvata vain istuttamalla uusia puita kaadettujen tilalle.
Metsä Group toki kertoo tekevänsä paljon muutakin luontomme hyväksi.
”Turvaamme monimuotoisuutta”
Vierailun aikana ryhmällemme korostettiin, kuinka metsätalous suojelee monimuotoisuutta. Keinoja tähän ovat Metsä Groupin mukaan muun muassa säästöpuiden jättäminen ja tekopökkelöiden tekeminen, millä lisätään vanhojen puiden määrää sekä lahopuuta. Ja sitä kautta metsien monimuotoisuutta.
Metsä Groupin edustajat kertoivat, että ilman metsätaloutta ja siihen liittyvää metsänhoitoa metsissä ei olisi tilaa ja valoa uusien puiden kasvaa hiilinieluiksi. Metsät olisivat alttiimpia tuholaisille, taudeille, tulipaloille ja säätuhoille.
Mukaan saamassamme esitelehtisessä Metsä Group ilmoittaa yhdeksi vuoden 2030 kestävyystavoitteekseen säilyttää ”enemmän arvokkaita elinympäristöjä uhanalaisille lajeille”. Enemmän verrattuna mihin, ja miten tämä tarkalleen tapahtuu – se ei tästä yhteydestä paljastu.
Luontokato ei ole hidastunut huolimatta metsäyhtiöiden puheista ja teoista. Suojeltua metsää on liian vähän, eikä liikahakkuita voi kompensoida jättämällä muutamia puita kaatamatta. Tutkijat ja asiantuntijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että suurin syypää luontokatoon on nimenomaan metsäteollisuus.
Uhanalaisilla lajeilla olisi elintilaa enemmän kuin niillä nyt on, jos hakkuita tehtäisiin vähemmän ja etenkin viimeiset luonnonmetsämme jätettäisiin rauhaan. Ja horisontissa ei häämötä sellaista muutosta, että Metsä Group vähentäisi hakkuita vapaaehtoisesti.
Puulla eroon fossiilisista?
Pääsyy ilmastonmuutokseen on fossiilisten raaka-aineiden käyttö, muistuttaa Metsä Group vierailijoitaan, ja esittäytyy osana ratkaisua. Yhtiö kertoo kehittävänsä yhä uusia puuhun ja puukuituihin pohjautuvia tuotteita, jotka korvaavat muovia ja muita fossiilisia materiaaleja. Lisäksi Metsä Group kehittelee parhaillaan puupohjaisia tekstiileitä.
Iso osa kaadetusta puusta, samoin esimerkiksi puupohjaisista pakkausmateriaaleista, paperista ja kertakäyttötuotteista, poltetaan. Puun polttamisesta syntyy hiilidioksidia siinä missä öljyn ja hiilenkin. Tämän oppaamme myöntää, mutta antaa ymmärtää, että puun polttaminen on pienempi paha kuin fossiilisten polttoaineiden. Kun metsäala istuttaa lisää puita, hiilidioksidi ”kiertää puutuotteiden, metsän ja ilmakehän väliä loputtomasti”.
Iso ongelma tosin on se, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä juuri nyt ylittää kaikki turvalliset rajat. Taimet, jotka nyt istutetaan hakattujen puiden tilalle, kasvavat täyteen mittaansa hitaasti vuosikymmenten aikana. Hiilivarastoille ja -nieluille olisi tarvetta juuri nyt, ja tähän tarpeeseen nähden puuta hakataan aivan liikaa.
Metsä Group kertoo pyrkivänsä kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. Mutta jos tämä vaatii yhä lisää puuta, kehitys ei ole kestävää. Kestävämpää olisi esimerkiksi vähentää tuntuvasti erilaisten kertakäyttötuotteiden tuotantoa ja kulutusta, ovat ne sitten puuta tai muovia.
Hakkuut eivät vähene vaan lisääntyvät
Metsäkierrosta edeltäneessä infotilaisuudessa esitin kysymyksen, jonka tiesin olevan vähän tyhmä. Muistutin, että Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiä hakataan jo nyt liikaa – enemmän kuin olisi kestävää Suomen ilmastolakiin kirjatun vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen kannalta. Kysyin, onko Metsä Groupilla suunnitelmia vähentää hakkuita.
Tiesin kyllä suunnilleen, kuinka asia on. Metsä Groupin lähitulevaisuuden hankkeet ja visiothan tähtäävät päinvastoin entistäkin runsaampaan puunkäyttöön. Halusin silti kuulla vastauksen: onko se kiertelevä, harhaanjohtava, vastuuta muille sysäävä vai jotakin muuta. Markkinointi- ja viestintäjohtaja Juha Laine sanoi sen kuitenkin suoraan:
”Metsä Groupillahan on käynnistymässä isoja investointeja, lähinnä Kemin biotuotetehdas, ja sen myötä hakkuut ovat lisääntymässä ensi vuonna. Hiilinielutavoitteet ovat poliittisesti asetettuja tavoitteita. Saa nähdä miten niiden kanssa lopulta käy ja kuka niihin Euroopassa pääsee ja miten niitä ratkotaan jos ei niihin päästä. Mutta ei ole tavoitetta vähentää hakkuita”, Laine sanoo.
Vastuullisuutta vai viherpesua?
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen hiilidioksiditaseen kannalta kestävä hakkuumäärä olisi enintään 68,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin 76,3 miljoonaa kuutiometriä. Metsä Groupin mukaansen puunhankinnat Suomesta olivat viime vuonna 28,8 miljoonaa kuutiometriä. Se on noin 38 prosenttia kaikesta Suomessa hakatusta puusta. Lisäksi yhtiö kertoo ostaneensa viime vuonna muista maista reilut 5 miljoonaa kuutiometriä puuta.
Ja kuten yhtiö itsekin myöntää, puun tarve kasvaa tulevaisuudessa reilusti. On arvioitu, että Kemiin syksyllä valmistuva biotuote- eli sellutehdas lisää puun tarvetta 4,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa nykyisestä. Ylen mukaan uusi tehdas nielee yhdeksän juna- ja 180 rekkakuormaa puuta joka ikinen päivä.
Näitä lukuja Metsä Group ei Nemus Futurum -kierroksella vierailijoilleen esitellyt. Vähiin jäi muukin konkretia, kuten että kuinka suuri osa Metsä Groupin tuotannosta nyt tai lähivuosina on niitä uusia puupohjaisia tuotteita. Miten suuriksi näiden tuotteiden sekä Metsä Groupin muiden vastuullisuus- ja kehitystoimien mitattavat ympäristövaikutukset on yhtiössä arvioitu – sekin jäi epäselväksi.
Selväksi tehtiin kuitenkin, että Metsä Groupin liiketoiminta on vastuullista ja kestävää. Epäilemättä, jos yhtiö saa itse määritellä vastuullisuuden ja kestävyyden.
Mutta kun Metsä Group ja sen kilpailijat esiintyvät monimuotoisuuden suojelijoina ja ilmastokriisin ratkaisijoina, samalla kun niiden toiminta päinvastoin pahentaa molempia kriisejä, tällaista markkinointiviestintää voi liioittelematta luonnehtia viherpesuksi.
Lue myös: