Metsäkato ei uhkaa ainoastaan Amazonin sademetsiä. Samanlaista tuhoa tapahtuu myös meidän omalla takapihallamme täällä Pohjoismaissa. Metsäteollisuus avohakkaa satoja vuosia vanhaa metsää järjestelmällisesti, ja lajirikkaat metsät joutuvat väistymään yhden lajin puupeltojen tieltä. Suomessakin metsien hakkuut ovat suurin uhanalaisuuden aiheuttaja ja luonnon monimuotoisuuden köyhdyttäjä.
Viimeiset luonnonmetsät katoavat hälyttävää vauhtia. Niiden mukana menetämme satoja muita kasveja ja eläinlajeja. Lisäksi metsäkato vapauttaa puiden sitoman hiilen. Metsäteollisuus väittää olevansa kestävä, mutta pitääkö tämä paikkansa?
Kokosimme viisi yleistä väitettä Suomen metsistä – ja kumosimme ne.
Myytti 1: Pohjoismaat ovat täynnä metsää
75 prosenttia Suomen pinta-alasta sanotaan olevan metsää. Tähän lukuun lasketaan kuitenkin mukaan avohakkuut, taimikot, pusikot sekä kynnetyt ja auratut maat sekä kitumaa, jolla metsä kasvaa heikosti. Esimerkiksi avohakkuut jättävät jälkeensä maisema- ja vesistöhaittoja, ja yksipuolistavat luontoa. Silloinkin, kun yhden hakatun puun tilalle istutetaan kolme uutta, se ei korvaa hävitettyä monimuotoisuutta. Myös soiden ojitus on lisännyt metsäpinta-alaa, mutta aiheuttanut maailmankin mittakaavassa valtavat tuhot Suomen suoluonnolle ja vesistöille. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkitystä on metsien laadulla.
Myytti 2: Kaikki metsät ovat samanarvoisia
Moni mieltää Suomen ja Ruotsin metsien maiksi, mutta todellisuudessa iso osa siitä, mitä kutsumme metsäksi on usein puupeltoa. Voimakkaasti muokattava viljelymetsä tarjoaa vain vähän elinolosuhteita monille uhanalaisille lajeille. Siitä puuttuu luonnonmetsälle ominainen monimuotoisuus. Luonnonmetsässä on runsaasti lajeja ja puut ovat eri-ikäisiä. Meillä on kyllä puuta, mutta vanhat luonnonmetsät ovat hävinneet nopeasti.
Nykyään metsät hakataan entistä nuorempina, ja vanhojen metsien määrä on romahtanut. Yli 100-vuotiaat metsät ovat 2000-luvulla vähentyneet lähes 20 prosenttia. Etelä-Suomen tilanne on erityisen uhkaava: 120-vuotiaista metsistä 85 prosenttia sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella.
Myytti 3: Metsiä suojellaan jo tarpeeksi
Osa suojelluista metsistä on määritelmällisesti metsää, mutta vähäarvoista ja niukkapuustoista. Vain noin 6 prosenttia Suomen kasvullisesta metsästä on suojeltu. Se ei tieteellisen tutkimuksen mukaan riitä. EU:n suojelutavoite on tällä hetkellä 30 prosenttia, mikä on hyvä lähtökohta. Suojelualueiden on oltava isoja ja yhteydessä toisiinsa. Suomen nykyinen suojelualueverkosto on hajanainen ja suurin osa suojelumetsistä liian pieniä. Metsäsertifikaatit, joita markkinoidaan vastuullisena metsätaloutena, eivät pelasta luonnonmetsiä. Vain suojelu pelastaa ne.
Myytti 4: Hakkuita voidaan samanaikaisesti sekä lisätä että saada ilmastohyötyjä
Metsäteollisuus esittää, että hakkuita voidaan samanaikaisesti sekä lisätä että saada ilmastohyötyjä. Tämä ei pidä paikkaansa: toinen kärsii väistämättä.
Suomen metsien hakkuut eivät ole ekologisesti kestäviä, sillä ne kiihdyttävät luontokatoa ja köyhdyttävät monimuotoisuutta. Myös ilmaston kannalta ne ovat haitallisia. Metsän hakkaaminen vapauttaa puuston sitoman hiilen ilmakehään. Lisäksi suurin osa Suomessa hakatusta puusta päätyy selluksi, ja siitä lyhytikäisiin tuotteisiin, kuten pakkauksiin ja paperimukeihin. Hakkuut pahentavat ilmastokriisiä.
Myytti 5: Metsäteollisuus on onnistunut pysäyttämään lajien uhanalaistumisen
Väite ei pidä paikkaansa. Lajikato ei ole kääntynyt positiiviseksi, vaan uusimmankin uhanalaisseurannan mukaan negatiivisia muutoksia on tapahtunut enemmän kuin positiivista kehitystä. Uhanalaistuminen on jatkunut koko 2000-luvun, ja nykyään 833 metsälajia ja 76 prosenttia metsäluontotyypeistä ovat uhanalaisia.
Metsien hakkaaminen ja tehometsätalous on suurin yksittäinen uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle*. Metsätalous pienentää lajien elinympäristön määrää ja laskee sen laatua.
Meidän on Suomessa toimittava yhdessä, jotta saamme hillittyä luontokadon ja ilmastokriisin. Lyhytnäköinen metsäteollisuus täytyy saada aisoihin, jotta voimme säilyttää jäljellä olevat luonnonmetsämme. Kiitos, kun välität!
Näin suojelemme Suomen metsiä:
- Kartoitamme Suomen viimeisiä luonnonmetsiä. Oikeita suojelupäätöksiä ei voida tehdä ilman tarkkaa tietoa suojelunarvoisten metsien sijainnista.
- Lisäämme tietoisuutta luonnonmetsien arvosta ja viestimme suojelukohteista.
- Pysäytämme hakkuita jäljellä olevissa arvokkaissa luonnonmetsissä, ja estämme niiden peruuttamattoman tuhon.
- Paljastamme metsäteollisuuden viherpesun ja sen harhaanjohtavat myytit alan kestävyydestä.
- Vaadimme päättäjiltä oikeita tekoja pelkkien sanojen sijaan.
Tule mukaan vaatimaan lisää suojelua! Allekirjoita vetoomus ja vaadi pääministeri Sanna Marinilta vahvoja poliittisia tekoja Suomen viimeisten luonnonmetsien suojelemiseksi.
*Punainen kirja 2019