Julkaisemme torstaina 2.2. Metsäaktivistin oppaan, johon on koottu eri kirjoittajien käytännön tietoa ja vinkkejä metsien suojelemiseksi. Oppaan avulla kuka tahansa voi vaikuttaa lähialueensa metsien suojeluun tai tulla mukaan metsäaktiiviksi Metsäliikkeeseen.
Oppaan julkkareita vietetään Helsingissä Tenho Restobarissa (Helsinginkatu 15) klo 16.30 eteenpäin. Tule paikan päälle juhlistamaan opasta jos olet Helsingissä!
Miksi opasta sitten tarvitaan? Tässä viisi syytä ryhtyä metsäaktivistiksi:
1. Metsäaktivismi toimii
Metsäaktivismin tulokset ovat parhaimmillaan todella konkreettisia. Lähimetsä suojellaan. Hömötiaisen kotipuuta ei kaadeta. Kansallispuistoja on perustettu, ja valtavasti arvokasta metsää on säästynyt tuholta metsäaktivismin myötä.
Tälläkin hetkellä monet metsäyhtiöiden ja valtion suunnittelemista luonnonmetsien hakkuista ovat jäissä vain siksi, että vapaaehtoiset ovat valvoneet yhtiöiden toimintaa ja toimineet sekä neuvotelleet metsien säästämisen puolesta. Vuosien saatossa aktivismi on tuonut suojelun piiriin tuhansia ja tuhansia hehtaareja metsiä, joiden monimuotoinen, rikas metsäluonto olisi muuten tuhottu.
2. Suomeen tarvitaan paljon lisää suojelua: 500 000 hehtaaria valtion maita pitää suojella pian
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon niin YK:n biodiversiteettisopimuksessa kuin EU:ssa sovituissa tavoitteissa. Suomi on sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia maa-alueista, josta 10 prosenttia tiukasti, mukaan lukien kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.
Suomen kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksen mukaan suojellun metsämaan pinta-alan kasvattaminen 10 prosenttiin edellyttäisi noin 630 000 hehtaarin lisäsuojelua, mistä noin 100 000 hehtaaria voisi kohdistua yksityismaille ja hieman yli 500 000 hehtaaria valtion maille.
Etenkin Etelä-Suomessa suojelun toteutuminen vaatii muidenkin kuin vanhojen luonnonmetsien suojelua. Myös talousmetsistä osa tulisi suojella. Yksityismaiden metsien suojelun rahoitusta pitäisi nostaa tuntuvasti, jotta metsänomistajilla olisi tarjolla tarpeeksi vaihtoehtoja nykyiselle metsänkäytölle.
3. Metsien suojelu on myös ilmastokysymys
Viime kesänä Suomen hiilinielujen uutisoitiin romahtaneen ja asialle saatiin vahvistus joulukuussa, Luken hiilinielulukujen valmistuttua. Pääsyy nielujen romahtamiseen on korkeissa hakkuutasoissa ja puuston kasvun hidastumisessa. Metsien käyttö ei siis ole ilmaston kannalta kestävällä tasolla, eikä valtio ole tehnyt ehdotuksia tarpeeksi merkittävistä lisätoimenpiteistä, jotta tilanne korjautuisi. Tämän vuoksi haastoimme valtion oikeuteen marraskuussa.
Metsäsektorin on kannettava oma osuutensa ilmastoimista ja vastuunsa hiilinielujen romahtamisesta. Lisäsuojelu olisi tehokas tapa korjata tilannetta ja varmistaisi, että päästövähennyksistä koituvat kustannukset jakautuisivat oikeudenmukaisesti eri sektoreiden kesken.
4. Enemmistö suomalaisista haluaa lisää suojelualueita ja vähemmän hakkuita
Ylen tekemän kyselyn mukaan jopa 80 prosenttia suomalaisista haluaa lisää suojelualueita. 64 prosenttia suomalaisista suojelisi luonnonmetsät viipymättä, 77 prosenttia suomalaisista haluaa rajoittaa avohakkuita, 53 prosenttia suomalaisista haluaa ylipäätään vähentää metsien hakkuita ja 61 prosenttia ajattelee, että tärkein seikka metsiin liittyvässä päätöksenteossa on luonnon monimuotoisuus ja biodiversiteetti.
Tämä ei valitettavasti näy metsäpolitiikassa. Hakkuut kasvavat, ja suojelun mittakaava pysyy aivan liian pienenä hakkuisiin verrattuna.
5. Olemme vaarassa menettää arvokkaat metsät hakkuille ennen kuin suojelupäätökset saadaan tehtyä
Suomen sitoutuminen luontokadon pysäyttämiseen ei näy päätöksenteossa. Vanhoja ja arvokkaita luonnonmetsiä häviää hakkuiden myötä Suomessa edelleen: viimeksi viime viikolla aktivistit osoittivat mieltään itäisellä Uudellamaalla valtion arvokkaaseen lintumetsään suunniteltuja hakkuita vastaan.
Edes valtion mailla sijaitsevia viimeisiä luonnonmetsiä ei ole saatu vielä suojeltua. Viimeisten luonnonmetsien suojelun lisäksi jatkossa on suojeltava laajempia kokonaisuuksia metsää, jotta 10 prosentin suojelutavoitteeseen päästään. Tällöin järkevintä olisi suojella valtion maita aiempien suojelualueiden läheisyydessä, kuten Aalistunturilla. Valitettavasti valtio hakkaa paraikaa Aalistunturilla minkä ehtii, vaikka alueelle tehtyä kansallispuistoesitystä ei ole vielä käsitelty. Tarvitaan siis toimintaa.
Liity joukkoomme: tässä on konkreettinen tapa suojella luonnon monimuotoisuutta ja hidastaa ilmastokriisiä. Viime vuonna metsäliike koulutti 300 uutta metsäaktivistia. Tehdään Suomeen 1000 uutta metsien puolustajaa!
