Metsien ennätyssuurista hakkuista johtuva hiilinielujen romahdus vuonna 2018 on ennakkotietojen valossa arvioituakin suurempi, peräti 43 % edellisvuoteen verrattuna, selviää Tilastokeskuksen tänään julkaisemista, päivitetyistä ennakkotiedoista. Vuoden 2018 runkopuun hakkuut olivat ennätystasolla, 78,2 miljoonaa kuutiometriä eli 8 prosenttia suuremmat kuin edeltävänä vuonna.
“Tämä on karmea tieto ja äärimmäisen painava muistutus siitä, että Suomen metsien käyttö ei ole kunnossa”, toteaa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.
Vaikka numeroita selittää osin myös tarkentuva laskentatapa, on tilastokeskuksen analyysi yksiselitteinen: nettonielun pienenemiseen vaikuttivat ennätyssuuret hakkuut. Metsämaan ja puutuotteiden hiilinielu on nyt pienimmillään koko 1990-2018 vertailujaksolla. (1)
“Pieni pilkunviilaus ei nyt auta, vaan kyseessä on vakava uhka ilmastotavoitteiden toteutumiselle. Koko metsäpolitiikka on arvioitava uudelleen, sellutehtaiden luvitusta ja Metsähallituksen tulostavoitteita myöten”, painottaa Harkki.
Hallituksen tavoitteena on vähentää maankäyttösektorin päästöjä ja vahvistaa Suomen hiilinieluja. Nyt kehitys on päinvastainen. On kuitenkin muistettava, että tänään raportoidut päästöt koskevat vuotta 2018, eli aikaa, jolloin nykyhallitus ei vielä ollut vallassa.
“Tässä on hallituksella nyt hätäistunnon paikka. Nielujen romahdus 43 prosentilla vuodessa ei ole mikään pikkujuttu, vaan vaatii vakavaa tilanneanalyysiä siitä, mistä tämä johtuu ja mitä sille aiotaan tehdä. Suomi on sitoutunut kansainväliseen ilmastosopimukseen, biodiversiteettisopimukseen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tämä kehitys sotii kaikkia niitä vastaan”, painottaa Harkki.
Tilastokeskuksen ennakkotiedot paljastavat myös, että Suomen energiasektorin päästöt kasvoivat viime vuonna, kun sekä turpeen että maakaasun poltto kasvoi 15 prosenttia.
“Ennen vaaleja Sanna Marin linjasi, että tarvitaan selkeä suunnitelma fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiselle. Tuoreet tilastot muistuttavat, miksi tällainen suunnitelma tarvitaan pian, sekä ennen kaikkea ne toimet, joilla suunnitelma toteutetaan, kuten energiaveroremontti ja ilmastolain päivitys”, muistuttaa Harkki.
(1) Ks. tarkempi katsaus, Kuvio 3. https://www.stat.fi/til/khki/2018/khki_2018_2019-12-12_kat_001_fi.html
Lisätiedot
Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Suomi
[email protected]
050 582 1107
Juuso Janhunen, tiedottaja
[email protected]
040 482 5541
Luontokato uhkaa metsiämme. Pysäytämme luontokadon vain suojelemalla riittävästi metsiä ympäri Suomen. On siis tehtävä valinta: elävät metsät vai luontokato?