Syyskuun budjettiriihi on hallitukselle ainutlaatuinen maalinteon paikka, muistuttavat Greenpeace, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Päättämällä puuttuvista keinoista hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttamiseksi hallitus voi nostaa Suomen pysyvästi ilmastoratkaisijoiden valokeilaan ennen Glasgow’n ilmastokokousta marraskuussa.

Yli 10 000 ihmistä vaati päättäjiltä ilmastotekoja marssilla Helsingissä syksyllä 2018. Kuva: Jonne Sippola / Greenpeace.

Suomen vahvat ilmastotavoitteet ja se, että niille on yhteiskunnan avaintoimijoiden vahva tuki, ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta. Elvytysohjelman, energiaverouudistuksen, kiristyvän EU:n päästökaupan ja muiden kehitysten myötä päätös- ja toimenpidekuilu on kaventunut karkeasti puoleen. Syksyn budjettiriihestä tarvitaan päätökset ja linjaukset puuttuvista toimista koskien erityisesti liikenteen, maatalouden, erillislämmityksen ja työkoneiden päästöjä.

“Suomi on yksi maailman rikkaimmista ja kyvykkäimmistä maista, jossa osaaminen yhdistyy harvinaisen laaja-alaiseen tukeen vahvoille ilmastotoimille. Me jos kuka voimme osoittaa ilmastokestävän hyvinvoinnin mahdolliseksi. Toisaalta, jos hallitus ei edes näillä eväillä ja tällä taustatuella saa ilmastotavoitteita maaliin, meistä tulee harvinaisen masentava esimerkki”, sanoo Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

“Irtautuminen fossiilipolttoaineista etenee sähkön ja lämmön tuotannossa, mutta päättäjien on nyt huolehdittava siitä, ettei hiilen ja turpeen poltto korvaudu laajamittaisesti puun poltolla. Muuten joudumme ojasta allikkoon. Budjettiriihessä hallituksen on päätettävä ja vahvistettava toimia, jotka ohjaavat investoinnit polttoon perustumattomaan lämpöön ja estävät jalostuskelpoisen puun sekä monimuotoisuudelle tärkeän puuston ajautumista polttoon”, Kosonen muistuttaa.

Budjettiriihessä on määrä toteuttaa jo aiemmin sovittuja fossiilittoman liikenteen tiekartan toimia, kuten avustuksia liikenteen sähköistymisen vauhdittamiseksi. WWF:n Suomen ilmastovastaava Bernt Nordmanin mukaan toimia tarvitaan kuitenkin lisää, jotta päästään edes jo edellisen hallituksen asettamiin tavoitteisiin liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 ja fossiilittoman liikenteen saavuttamisesta vuoteen 2045 mennessä.

“EU:n ja autonvalmistajien päätökset siivoavat polttomoottorit uusien autojen markkinoilta 14 vuoden kuluessa. Jotta öljy poistuu riittävän nopeasti myös Suomen tieliikenteestä, hallituksen tulee päättää kansallisen päästökaupan käyttöönotosta, eli fossiilipolttoaineiden rajoitetuista myyntiluvista. Kyseessä on innovatiivinen, suomalainen ratkaisu, joka hyvin toteutettuna mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen varmasti, kustannustehokkaasti ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan reilusti”, Nordman sanoo.

Myös maataloudessa on saatava ilmastokestävän viljelyn ja metsätalouden kannusteet kiireesti kohdalleen. Maatalous aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä liki neljänneksen, huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Anna Ikonen.

“Maataloudessa ja maankäytössä suurimmat ja nopeimmat päästövähennykset löytyvät turvemailta, joten on selvää, että toimia pitää kohdistaa sinne. Maataloustukia uudistamalla tulee lopettaa uusien turvepeltojen raivaus ja ohjata monivuotisten kasvien viljelyyn, kosteikkoviljelyyn sekä huonotuottoisten turvepeltojen viljelystä poistamiseen ja ennallistamiseen. Lisäksi tarvitaan muun muassa taloudelliset kannusteet kasviproteiinien tuotannon ja kysynnän lisäämiseksi”, Ikonen toteaa. 

Ympäristöjärjestöt lähestyivät hallituspuolueita avoimella kirjeellä maanantaina 30.8.2021.