Hallitus on epäonnistumassa omien ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa ja ilmastolain toteuttamisessa. Hallituksen tänään julkistama ilmastovuosikertomus kertoo, että Suomen nettopäästöt kääntyivät 2021 kasvuun, ja ne ylittävät nyt vuoden 2005 tason. Maankäyttösektori on pikaennakkotietojen mukaan muuttunut hiilinielusta päästöjen lähteeksi, minkä arvioidaan johtuvan hidastuneesta puuston kasvusta sekä korkeista hakkuumääristä. Valtioneuvosto ei kuitenkaan linjannut toimenpiteistä, jotka korjaisivat tilanteen. Tavoitteen toteutumisen varmistaminen on kirjattu ilmastolakiin.

“Suomen ilmastopolitiikka on ajautunut tuuliajolle metsien hiilinielun romahduksen myötä. Hallitus käytännössä vahvisti tänään massiivisen poikkeamisen hiilineutraaliuden tieltä, mutta ei linjannut uusista toimista, joilla kuilu saadaan kurottua umpeen. Suomella on uusi ilmastolaki. Nyt on toimittava sen mukaisesti ja tehtävä hiilinielujen pelastusohjelma, joka vastaa haasteen suuruusluokkaan. Hallituksella on nyt kiire osoittaa, että se seuraa omaa ilmastolakiaan”, sanoo Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen.

Tänä kesänä uudistetun ilmastolain tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Laki velvoittaa, että hallitus seuraa ilmastotoimien edistymistä vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa. Seurannan perusteella valtioneuvosto päättää tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lisätoimista.

“Nähdäksemme tämä on juuri sellainen tilanne, jossa ilmastolain viitoittama tarve lisätoimille ylittyy selvästi ja suorastaan räikeästi. Ja lisätoimien on tietysti oltava linjassa tunnistetun toimenpidekuilun kanssa”, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen.

“Kysehän ei ole siitä, että metsien käytöstä tai maataloudelta odotettaisiin ihmeitä. Hiilinielun täytyisi ainoastaan pysyä sillä tasolla, millä se on keskimäärin aiemmin, vuosina 1990–2018 keskimäärin ollut”, muistuttaa Kosonen.

Myös EU-velvoitteet ohjaavat Suomea hiilineutraaliustavoitteen suuntaan sekä päästövähennysten että nielujen osalta. Ilmastopaneeli on varoittanut, että nykyinen poikkeama EU:n velvoittamasta nielutasosta voi tuottaa veronmaksajille jopa miljardiluokan laskun.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat arvioivat aiemmin tällä viikolla, että ilmastovuosikertomuksen hyväksyminen ilman päätöstä oikein mitotetuista lisätoimista loisi ilmastolaille “ongelmallisen ennakkotapauksen”.

Suomen metsien hiilinielu on keväällä saadun ennakkotiedon mukaan romahtanut. Tutkijoiden mukaan romahdukseen tulisi vastata hiilinielujen pelastuspaketilla. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan tavoite hiilineutraaliudesta jää saavuttamatta ellei hiilinieluja saada kasvuun.

“Se, että nielu kääntyykin lähteeksi osoittaa, että myös maankäyttösektorille ja metsien käyttöön tarvitaan enemmän sääntelyä. Se ei voi olla vapaamatkustaja, kun muut toimialat tekevät oman osansa. Hallituksella oli tänään hyvä mahdollisuus linjata riittävistä lisätoimista hiilinielun pelastamiseksi ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Tämä mahdollisuus hukattiin, ja hallituksella on nyt kiire osoittaa seuraavansa omaa ilmastolakiaan”, Kaisa Kosonen sanoo.

Aiemmin tällä viikolla myös kansainvälisen energiajärjestö IAE:n asiantuntijat suosittivat, että Suomi laatisi valmiussuunnitelman vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi siltä varalta, että LULUCF-sektorin hiilinielutavoitteet eivät toteudu odotetussa laajuudessa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Kaisa Kosonen
Ilmasto- ja energia-asiantuntija
050 368 8488
[email protected]

Touko Sipiläinen
Maajohtaja
044 239 4404
[email protected]

Mari Vaara
Tiedottaja
040 751 7957
[email protected]