Kuvassa teksti "METSÄAKTIVISTIN OPAS", jonka taustalla on kuva mielenosoituksesta.

Juuri julkaistuun Metsäaktivistin oppaaseen on koottu käytännön tietoa ja vinkkejä metsien suojelemiseksi. Metsäliikkeen tavoitteena on saada 1000 uutta metsäaktivistia Suomeen puolustamaan arvokkaita metsiämme.

“Metsäaktivismi toimii, ja sille on Suomessa suuri tarve. Suomen sitoutuminen luontokadon pysäyttämiseen ei näy päätöksenteossa, ja monimuotoisuuden kannalta tärkeitä metsiä häviää hakkuiden myötä Suomessa koko ajan. Tarvitaan toimintaa”, sanoo Greenpeacen tiedottaja ja oppaan toimittaja Mari Vaara.

Metsäaktivistin oppaan avulla kuka tahansa voi vaikuttaa lähialueensa metsien suojeluun tai tulla mukaan Metsäliikkeeseen. Oppaassa opetetaan tunnistamaan luonnonmetsä ja vanhojen metsien lajeja, annetaan vinkkejä vaikuttamiseen ja viestimiseen metsien suojelun puolesta, kerrotaan suorasta toiminnasta metsissä, annetaan käytännön vinkkejä metsään ja autetaan navigoimaan suomalaisessa metsäkeskustelussa.

“Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa ja EU:n tavoitteissa sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, mutta teot puuttuvat. 10% Suomen metsistä pitäisi suojella tiukasti, mutta tähän ei päästä ilman metsien aktiivista puolustamista. Tavoitteenamme on innostaa 1000 uutta ihmistä toimimaan metsiemme puolesta”, sanoo oppaan toinen toimittaja, Greenpeacen tiedottaja Juuso Janhunen.

Viime vuonna metsäliike koulutti 300 uutta metsäaktivistia. Valtion metsissä aloitettiin myös metsävahtitoiminta, jossa metsävahdit vahtivat hakkuu-uhan alla olevia valtion omistamia vanhoja luonnonmetsiä ja hälyttävät tarpeen vaatiessa Metsäliikkeen paikan päälle. Metsäaktivistin oppaan toivotaan rohkaisevan yhä useampia toimimaan ja ottamaan kantaa metsien suojelun puolesta.

Suomessa metsäaktivismilla on saavutettu paljon: kansallispuistoja on perustettu ja arvokkaiden metsien hakkuita peruttu. Esimerkiksi Hossan, Urho Kekkosen, Nuuksion, Sipoonkorven sekä Teijon kansallipuistojen perustamisessa aktivismilla on ollut merkittävä rooli, ja viimeisimpänä hakkuut ovat menneet jäihin esimerkiksi UPM:n luonnonmetsissä Evolla sekä valtion mailla Karttimonjoen ja Lapinjärven metsissä.

“Tälläkin hetkellä monet metsäyhtiöiden ja valtion suunnittelemista hakkuista ovat jäissä vain siksi, että vapaaehtoiset ovat valvoneet yhtiöiden toimintaa ja toimineet sekä neuvotelleet metsien säästämisen puolesta. Luontokato pysähtyy, kun alamme yhdessä vaatia sitä”, sanoo Metsäliikkeen aktiivi Minka Virtanen.

Opas on luettavissa ja ladattavissa pdf-tiedostona täällä

Lisätiedot:

Mari Vaara
Tiedottaja, Greenpeace
040 751 7957
[email protected]

Juuso Janhunen
Tiedottaja, Greenpeace
040 4825 5411
[email protected]

Minka Virtanen
Metsäliikkeen aktiivi
044 276 6332
[email protected]