-
Haluatko muuttaa ruoantuotannon kestävämmäksi? Äänestä!
Kolmannes EU:n budjetista eli lähes 400 miljardia euroa vuosina 2021 - 2027 menee maatalouden tukemiseen. Maataloustuista taas ylivoimainen enemmistö menee joko suoraan tai välillisesti eläintuotannon tukemiseen, vaikka eläinperäiset tuotteet aiheuttavat peräti 84% EU:n maatalouden päästöistä.
-
Mitä yhteistä on Euroopan parlamentilla ja metsäaktivistilla?
Euroopan parlamentin istuntosaleissa Brysselissä ja Strasbourgissa ei olla kovin alttiina sateelle ja kylmälle, jota luonnonmetsiä suojelevat aktivistit voivat kokea. Mutta yhteisiä tavoitteita on. Niistä kannattaa pitää kiinni.
-
YK neuvotteli jälleen muovisopimuksesta, mutta Ottawan istunto päättyi heikkoon kompromissiin: “Aikaa ei ole hukattavaksi”
YK:n alaisen neuvottelukomitean neljäs istunto globaalista muovisopimuksesta (INC4) päättyi pettymykseen Kanadan Ottawassa, kun neuvotteluissa annettiin periksi fossiilisten polttoaineiden ja petrokemian teollisuuden intresseille.
-
Sini Harkki nimitetty Greenpeace Nordenin pääsihteeriksi – “Tulemme jatkossakin haastamaan niitä, jotka jarruttavat ilmasto- ja luontokatotoimia, ja asettavat oman edun yhteisen hyvän edelle”
Sini Harkki on aloittanut Greenpeace Nordenin pääsihteerinä 1.5. Harkki siirtyy tehtävään Greenpeacen Pohjoismaiden ohjelmajohtajan tehtävästä, jossa hän on työskennellyt syyskuusta 2021. Uudessa tehtävässään hän toimii Greenpeace Nordenin ylimpänä toimeenpanevana johtajana.
-
Broileri: kärsimystä, lajikatoa ja leväpuuroa samassa paketissa
"Omasta mielestämme hyvin kasvatettua kananpoikaa", sanoo lihatalo HKScan mainoksessaan. Suomalaisia kananpoikia markkinoidaan niin lähiruokana, virikkeiden keskellä eläjinä kuin ilmastoruokana, mutta tosiasiassa broilerin syöminen on niin ilmaston, luontokadon kuin Itämeren kannalta kestämätöntä.
-
Serla-orava markkinoi oman lajinsa tuhoa
Suomen oravakanta on romahtanut liiallisten hakkuiden takia. On vähintäänkin nurinkurista, että Metsä Group on valinnut oravan mainostamaan tuotteita, jotka uhkaavat sen omia kotimetsiä.
-
Voiko luontokatoa torjua kulutuspäätöksillä?
Monet meistä ovat huolissaan metsistä, mutta talouspaperia tekisi mieli käyttää. Onko mitään keinoa varmistua siitä, etten minä ole ruokapöytää pyyhkiessäni samalla kaatamassa arvokkaita metsiä?
-
Lihaa ja maitoa vai puolet parempaa? – Viisi väitettä maataloudesta, ilmastosta ja ruoasta
Ruoan ilmastovaikutuksista ja kasvisruoasta liikkuu paljon erikoisia tai jopa harhaanjohtavia uskomuksia. Esimerkiksi soijan käyttö kasvisruoassa ja suomalaisen maatalouden päästöt tuntuvat puhuttavan. Tässä vastauksia viiteen väitteeseen, jotka toistuvat saamassamme palautteessa.
-
Puolet parempaa myös suomalaiselle maataloudelle
Tänä viikonloppuna järjestetään traktorimarsseja Ylivieskassa, Seinäjoella ja Kuopiossa. Näiden Ruokamarssien ensimmäinen vaade on ymmärrettävä: tuottajat ansaitsevat suuremman potin ruokaketjussa. Julkisia varoja tulisikin kohdentaa enemmän kotimaisten kasviproteiinien tuottajille.
-
Miksi tarvitsemme puolet parempaa ruokaa?
Ruoan ilmasto- ja luontovaikutukset ovat suuret myös Suomessa. Tarvitsemme puolet parempaa ruokaa ilmaston, luonnon, rakkaiden vesistöjemme, eläinten hyvinvoinnin ja oman terveytemme sekä kestävämmän ruoantuotannon vuoksi.
