Skip navigation.

Maapallon ilmakehä on ihmisen toiminnan seurauksena lämpenemässä vauhdilla, jollaista ihmiskunta ei ole ennen kohdannut. Tämä on seurausta pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien hävittämisestä, mikä lisää lämpöä sitovien kaasujen määrää ilmakehässä. Seurauksien vakavuuden kannalta ratkaisevaa on, kuinka paljon maapallon ilmakehä kuluvan vuosisadan aikana lämpenee. Lämpötilan nousu voi asettua jonnekin siedettävän ja katastrofaalisen välille. Lähivuosien poliittiset päätökset ovat monella tapaa ratkaisevia.


Kaksi astetta


Ilmaston lämpenemistä ei voida enää pysäyttää, mutta siihen, kuinka paljon ilmasto lopulta lämpenee, voidaan vaikuttaa radikaalisti.

Viimeisten kymmenen tuhannen vuoden aikana maapallon keskilämpötila ei ole vaihdellut astetta enempää vuosisadassa. Nyt ilmasto lämpenee kuitenkin vauhdilla, jota ihmiskunta ei ole aikaisemmin kokenut. Ilman päästövähennystoimia maailman keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä jopa kuusi ja puoli astetta esiteollisen ajan lämpötiloja korkeammalle. Tällöin puhumme ilmastosta, jollainen maapallolla on ollut viimeksi kymmeniä miljoonia vuosia sitten, dinosaurusten aikaan. Edellisellä jääkaudella maailman keskilämpötilan arvellaan olleen vain 5 astetta nykyistä kylmempi.

Ympäristöjärjestöt ja muun muassa Euroopan unioni ovat määrittäneet ilmastotutkijoiden ennusteiden pohjalta kahden asteen lämpenemisen rajaksi, jota ei tule ylittää. Liikkumavaraa ei ole paljon, sillä lämpötila on noussut jo nyt arviolta 0,8 astetta, ja vaikka sulkisimme kaikki päästölähteet tänään, tapahtuu lämpenemistä vielä puoli astetta.

Lämpeneminen olisi kuitenkin rajoitettava mahdollisimman kauaksi haamurajasta, sillä jo kahden asteen lämpeneminen…

  • Uhkaa saattaa kymmenet miljoonat ihmiset nälänhätään, lisätä malariaan sairastumisen riskiä satojen miljoonien ihmisten osalta, lisätä tulvien aiheuttamia ongelmia miljoonien ihmisten osalta ja saattaa miljardeja ihmisiä vesipulaan. Haitat tulevat kohdistumaan ennen kaikkia maailman köyhiin ja kehitysmaihin, erityisesti Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan, Etelä-Aasiaan, osiin Kaakkois-Aasiasta ja Latinalaiseen Amerikkaan.
  • Uhkaa sulattaa valtavia jääpeitteitä, mikä aiheuttaisi merenpinnan nousun useilla metreillä vuosisatojen aikana. Grönlannin sulaminen on kiihtymässä ja läntisen Etelämantereen jäätiköiden sulamistahdin on nyt havaittu kiihtyvän nopeasti laajalla alueella. Jälkimmäinen voi olla enne tämän jäätikköosan romahtamisesta.
  • Uhkaa vahingoittaa laajoja ekosysteemejä Pohjois- ja Etelänavoilta tropiikkiin. Metsien ja lajien menetys tulee vaikuttamaan kaikkien elämään, taloudellisten seurausten kohdistuttua kuitenkin suhteettomasti köyhille ja kehitysmaille.


Lämpenemisen rajoittaminen kahta astetta pienemmäksi on yhä teknologisesti ja taloudellisesti mahdollista, mutta aika alkaa käydä vähiin. Käytännössä mahdollisuuksien ikkuna tulee sulkeutumaan kymmenen vuoden sisällä.

Kyse on tahdosta


Energian tuotanto- ja kulutustapojemme on muututtava radikaalisti lähivuosikymmenien aikana. Tekniikka päästöjen vähentämiseksi on jo olemassa.

Kyse on vain siitä, saadaanko sitä käyttöön ajoissa, ja ollaanko fossiilisista polttoaineista valmiita luopumaan - riittääkö poliittinen tahto. Vastakkain ovat lyhytnäköinen taloudellisen edun tavoittelu ja saavutetuista eduista kiinni pitäminen ja toisaalta koko ihmiskunnan ja maailman lajiston tulevaisuus.

Olennaisessa osassa ilmastouhkan torjumisessa ovat poliitikot ja kansainväliset ilmastosopimukset.

 

Lisää aiheesta:


Avainasemassa llmastopolitiikka

Ilmastonmuutoksen perusteet

Greenpeacen ilmastokampanjasta

Usein kysytyt ilmastokysymykset

Käytännön vinkkejä ilmastoystävällisempään elämään