Kaivosyhtiöt, rasismi, kolonialismi, öljyteollisuus – alkuperäiskansat ympäri maailman joutuvat kamppailemaan monia asioita vastaan saavuttaakseen oikeudenmukaisuutta ilmastoasioissa.

Kanadasta Hondurasiin, Brasiliaan ja Suomeen, alkuperäiskansat ovat puristuksissa hallitusten politiikan ja suuryritysten ahneuden välissä. Nopea ilmastonmuutos kasvattaa haasteita entisestään. Kun koko elämä, olemassaolo ja kulttuuri ovat uhattuina, ei ole mahdollisuutta juosta pakoon. Ainoa keino selvitä on pitää ääntä.

Maailman alkuperäiskansojen päivänä neljä aktivistia kertoo kamppailuistaan.

Arnaldo Kabá Munduruku – Päällikkö – Cacique

Amazonin sademetsään, Tapajós-joen alueelle suunnitellut padot uhkaavat ajaa Munduruku-heimon heidän kodeistaan, tuhoten satoja vuosia vanhan kulttuurin, elämäntavan ja elinkeinot. Yli miljoona ihmistä on jo osoittanut tukensa Munduruku-heimon pyrkimyksille estää Amazonin tuhoisa patoaminen. Päättäjät ovat vihdoinkin alkaneet kuunnella heitä: ensimmäisen patohankkeen rakennusluvat peruttiin viime viikolla! Munduruku-heimo jatkaa kuitenkin taistelua, sillä vireillä on useita muitakin patohankkeita. Heimo pyrkii myös viimein saamaan virallisen tunnustuksen asuinmailleen, mikä pitäisi sademetsän turvassa tuhoisilta hankkeilta.

Kuten kaikki tähän artikkeliin haastatellut henkilöt, myös Arnaldo on täynnä sellaista energiaa ja päättäväisyyttä, joka takaa että hän tulee voittamaan. Arnaldon päättäväisyys vie hänet Iso-Britanniaan asti, jotta hän voi kohdata Siemensin – yhden niistä yrityksistä jotka ovat mukana Amazonin patohankkeissa.

“Sademetsä ja joki antavat meille kaiken, mitä tarvitsemme. Ruoan, juomaveden, lääkkeet. Jos joelle rakennetaan pato, joki kuolee. Samalla kuolevat myös heimoni jäsenet, koko kulttuurimme. Lastemme tulevaisuutta uhkaa yritysten ja hallituksen kunnianhimo. Sademetsä on tärkeä myös muille ihmisille eri maista, sillä se kuuluu kaikille.”

Jenni Laiti - Saamelainen – Taiteilija ja aktivisti - Suohpanterror

Saamelainen Jenni on taitelija ja aktivisti. Hän on ilmastosoturi, jonka loppumaton tahto tekee kaikesta mahdollista. Saamelaiset ja heidän perinteiset  elintapansa ovat uhattuina. He ovat taistelleet oikeuksiensa puolesta aiemmin ja aikovat tehdä niin vastaisuudessakin.

“Meitä ei oteta mukaan, meiltä ei kysytä eikä meille vastata. Emme ole asialistalla. Tilanne on sama kaikessa politiikassa Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Venäjällä. Me käytämme maitamme kestävästi, perinteisten saamelaisten tapojen mukaan, mutta samaan aikaan elämme kolonialistisissa maissa, heidän lakiensa ja järjestyksensa alla. Omaa saamelaista tapaoikeuttamme ei tunnusteta. Perintömme, kielemme ja tietomme heikkenevät niin kauan, kuin elämme uudisasukkaiden kulttuurin varjossa.”

“He näkevät Lapin ja sen viimeisen eurooppalaisen erämaan kolonialismin kautta: tyhjänä periferiana, jonka he voivat yhä valloittaa. Jonka he voivat viedä meiltä, ja jota he voivat hyväksikäyttää kuten haluavat. Joku kysyi minulta kerran “Mitkä alkuperäiset asukkaat?”. Me! Emme taistele vain kolonialismia ja kapitalismia, vaan myös ilmastonmuutosta vastaan. Näemme, että elämämme ovat uhattuina ja seisomme reunalla. Jotta voimme selvitä, ei ole tilaa kolonialismille, eikä mitään annettavaa kapitalismille. Olemme jo nyt nurkkaan ajettuja. Koen että minä, perheeni, kansani ja alueeni olemme uhattuina.”

Gaspar Sanchez - COPINH (Civic Council of Popular and Indigenous Organizations of Honduras)

Gaspar kuuluu Lenca-nimiseen alkuperäiskansaan ja on jäsen Lencan alkuperäiskansajärjestö COPINH:ssa, jota oli perustamassa Berta Cacerés. Alkuperäiskansan asuinalueille on myönnetty 51 toimilupaa patohankkeille. COPINH on tehnyt 49:sta niistä valituksen. Heidän kamppailunsa on vienyt joidenkin aktivistien hengen. 

“Kaikki nämä projektit ovat lainvastaisia ja luvattomia. Lainvastaisia, koska ne eivät seuraa kansainvälisiä konventioita, kuten artiklaa 169, joka takaa oikeuden etukäteiseen, vapaaseen ja tiedostettuun hyväksymisprosessiin. Ne ovat luvattomia, koska yhdenkään päätöksen kohdalla ei ole keskusteltu meidän kanssamme.

Alueemme ovat laajasti militarisoituja. Kun yhteisöt päättävät nostaa äänensä kuuluviin, heistä tehdään rikollisia, heitä ahdistellaan ja jopa tapetaan. Tovereitani on tapettu, koska he ovat puolustaneet jokiamme ja alueitamme. Pyhien Gualcarque ja Blanco -jokien tapauksessa viisi toveria on tapettu. Kuusi, jos lasketaan Berta Cáceresin salamurha. Ennen heitäkin on ollut uhreja, koska on selvää ettei tässä maassa ole alkuperäiskansojen tarpeisiin vastaavia toimielimiä. Olemme tällä hetkellä täysin puolustuskyvyttömiä. Hallitus ja sen instituutiot tekevät yhteistyötä poliitikkojen ja yritysten, joskus jopa huumekaupan ja organisoidun rikollisuuden kanssa, joten alkuperäiskansoja ei puolusta kukaan.”

Clayton Thomas-Müller – Mathais Colomb Cree -alkuperäiskansa – Stop it at the Source- kampanjoitsija, 350.org

Clayton kuuluu Mathais Colomb Cree -alkuperäiskansaan (Pukatawagan), Pohjois-Manitobassa Kanadassa. Hän on Cree-aktivisti, joka ajaa alkuperäiskansojen itsepäätäntävaltaa ja  ympäristöllisiä oikeuksia.

“Olen hyvin vakaasti sitä mieltä, että useimpien Kanadassa elävien alkuperäiskansojen edustajat jakavat ajatukseni siitä, mikä on ratkaisu kansainväliseen kriisiin ilmastonmuutokseen puuttumisessa ja sopeuttamisohjelmien kehittämisesssä. Ratkaisut piilevät syvällä kolonialismiin ja tunnustamiseen liittyvissä asioissa. Jotta Kanadan nykyinen talousmalli olisi menestyksekäs, täytyy heidän toteuttaa politiikkaa, joka siirtää alkuperäiskansat mailtaan ja vie näiltä oikeudet niihin. Näin alueilta voidaan kiskoa irti kaikki luonnonvarat, jotka sitten myydään eniten tarjoaville kansainvälisillä markkinoilla. Tämän täytyy muuttua.

Alkuperäiskansojen mailla tapahtuva luonnonvarateollisuus on uuskolonialismia – se on kaksiteräinen miekka. Yritysten toimet ja ilmastonmuutos vaikuttavat meihin suhteettoman paljon ja uhkaavat laissa säädettyjä oikeuksiamme metsästää, kalastaa ja käyttää pyydyksiä. G8-maat haluavat hyötyä ilmastokriisistä. Kanada rahastaa erilaisilla päästökompensaatiohankkeilla. Niiden turvin Kanada voi istuttaa miljoona öljypalmupuuta kehittyviin etelän maihin, ja kuitata näin kyseenalaiset öljyhiekkateollisuuden laajennukset pohjoisessa. Alueellamme on maailman toiseksi suurimmat luontoon sitoutuneet hiilivarannot, joten meillä on valtava vastuu pitää öljy maan sisällä. Jos Kanadan öljyhiekkateollisuus kehitetään sen täyteen mahtiin, ihmiskunta kohtaa loppunsa.”

Miten minä voin tukea alkuperäiskansoja?

“Jätä etuoikeutesi ovensuuhun. Kun järjestän asioita, resurssini eivät keskity hallitseviin luokkiin. Katson enemmän niitä yhteisöjä, joiden vapautus on sidottu minun vapauttamiseeni; joiden sorto on sidottu minun sortooni. Yhteenkuuluvuus on voimakkain väline sosiaalisissa liikkeissä”, Clayton sanoo.

Lisätietoja alkuperäiskansojen kamppailuista:

Indigenous Environmental Network

Indigenous Climate Action

Environmental Justice Atlas

Indigenous Rising

No REDD

Kirjoittamiseen osallistui Suzanne Dhaliwal, UK Tar Sands Networkin apulaisjohtaja